Mielipide Pyhännän Sauvasuon turvetuotantohankkeen ympäristölupahakemuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
8.1.2009
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto
Dnro: Psy-2008-y-169
Hakija: Vapo Oy
Asia: Sauvasuon turvetuotantoa koskeva ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Pyhäntä
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii Sauvasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen hylkäämistä ympäristönsuojelulain 4, 6, 41 ja 42 §§:n sekä vesienhoitolain 1 ja 21 §§:n vastaisena. Asiaa ratkaistaessa viranomaisen tulee myös ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n sekä luonnonsuojelulain 65 §:n velvoitteet.
Jos hanke saa luvan, sille ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta. Koska täytäntöönpano tekisi muutoksenhausta hyödyttömän, päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta olisi ympäristönsuojelulain 101 §:n vastainen.
Perustelut
1. Suon kuivatushanke on maakuntakaavan suunnittelumääräysten vastainen
Sauvasuon kuivattaminen turpeenottoon olisi ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Suo sijaitsee maakuntakaavaan merkityn Eteläjoen-Itämäen luonnon monikäyttöaluetta osoittavan rajauksen sisällä.
Eteläjoen-Itämäen luonnon monikäyttöalue on kuvattu Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla – julkaisussa: ”Eteläjoen-Itämäen alueella on arvokkaita vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvia alueita, lehtoja, niittyjä, luonnontilaisia soita ja runsaasti uhanalaisia lajeja. Lehtotyypeistä tavataan tuoretta lehtoa ja saniaislehtoa, rehevistä soista lehto- ja lettokorpia sekä -rämeitä.”
Luonnon monikäyttöaluetta osoittavalla merkinnällä osoitetaan maakuntakaavassa virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Maankäyttövarauksen suunnittelumääräys edellyttää, että alueen maankäyttöä suunniteltaessa kiinnitetään huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen.
Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan: ”Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.”
Noin 260 metrin päähän suojellun Eteläjoen Natura-alueen rajasta perustettavan turpeenkaivuualueen ei voi mitenkään kuvitella edistävän maakuntakaavan suunnittelumääräyksen tavoitteita, päinvastoin. Turvetyömaan aiheuttama melu ja pölypäästöt ulottuvat varmasti koko Eteläjoen Natura-alueelle, pölypäästöjen kulkeutumista edistävät vielä Sauvasuon eteläosan metsäojat, jotka laskevat Eteläjokeen. Tästä huolimatta hakija ei ole vaivautunut tekemään hankkeesta edes Natura-arviota.
Koska alueen suunnittelumääräys velvoittaa kiinnittämään erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen, Sauvasuon ympäristölupa tulee hylätä jo Natura-arvioinnin puuttumisen vuoksi.
Kasvillisuuskartoitus on hakemuksen mukaan tehty elokuussa 2005. Se on ehdottomasti liian myöhäinen ajankohta esimerkiksi kämmeköiden havaitsemiseksi. Itse hankealueella ei kasvillisuusselvityksen mukaan ole havaittu suojeltuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai suotyyppejä. Ainakaan jälkimmäinen tieto ei pidä paikkaansa. Uuden ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus” (Suomen ympäristö 8/2008) – julkaisun mukaan Sauvasuolta tavatusta kuudesta suotyypistä 2 on silmälläpidettäviä ja 4 vaarantunutta. Lisäksi suolla esiintyy runsaana Suomen erityisvastuulla olevaa vaaleasaraa ja sen kasvupaikat ovat säilyneet vesitaloudeltaan luonnontilaisina ja pienmaisemiltaan miellyttävinä. Vaikka itse ojittamaton alue on pieni, vain 15-16 ha, se sisältää pääosan lähes kauttaaltaan ojitetun lähialueen soiden luontoarvoista, joten maakuntakaavan suunnittelumääräys huomioonottaen senkin tuhoaminen on kiellettyä.
2. Sauvasuon käyttöönotto heikentäisi vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteen saavuttamista Siikajoen vesistössä
Laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) vaatii, että pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä vuoteen 2015 mennessä. Ehdotuksessa Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 todetaan Siikajoen pääuoman ekologinen tila tyydyttäväksi ja useiden luokiteltujen sivujokien tila välttäväksi. Tavoitteena on saavuttaa kaikissa vesimuodostumissa hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila voimakkaasti muutetuksi nimetyissä vesistön osissa.
Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle pidetään liian suurta ravinne- ja kiintoainekuormitusta valtaosassa vesistöä. Toimenpideohjelmaehdotuksessa todetaan, että Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitus tulisi saada vähennetyksi noin puoleen nykyisestä, jotta joen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 mikrogrammaa litrassa. Nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä voidaan vähentää vesiin tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta, mutta tilatavoitteen saavuttamiseen vähennys ei riitä, vaan tarvitaan lisätoimenpiteitä.
Voimakkaasti muutetuksi nimettyjen vesimuodostumien hydrologismorfologisen tilan parantaminen todennäköisesti siirtyy seuraaville suunnittelujaksoille, mutta toimenpiteet vesistön vedenlaadun parantamiseksi ovat kiireellisiä. Vesiensuojelun tilatavoitteen saavuttaminen edellyttää kuormituksen leikkaamista. Siikajoen vesistöalueella onkin katsottu järkeväksi panostaa ensimmäisellä hoitokaudella pääasiassa kuormituksen vähentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, todetaan toimenpideohjelmassa.
Sauvasuon ympäristölupahakemuksessa on tietoja Siikajoen latvavesien tilasta siltä alueelta, jonne turpeenoton vesistövaikutukset ensisijaisesti kohdistuvat. Havaintopisteeltä Siikajoki p 3 on noin vuoden ajalta 4 näytettä. Kiintoainepitoisuus vaihtelee niissä 2.4-15 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 23-130 ja kokonaistyppi 500-1400 sekä rautapitoisuus 1600-9800 mikrogrammaan litrassa. Vesi on lisäksi hyvin hapanta, pH vaihtelee 5.00-5.75 ja laatuluokitus ominaisuuksien mukaisesti välttävää-huonoa.
Havaintopisteeltä Siikajoki-Haarala on näytteitä vuosilta 1985-2008. Tänä aikana vesien fosforitaso on noussut huomattavasti, typen pitoisuudet vähemmän. Kiintoainepitoisuudet ovat niinikään kasvaneet ja vedenlaatu luokitellaan välttäväksi. Vesienhoitolain tilatavoite koskee myös näitä kaikkein nuhjaantuneimpia latvapuroja ja sivuvesistöjä ja tavoitteen saavuttaminen nykyisen kuormituksen oleellista leikkaamista.
Rankasti ylikuormittuneet sivuvesistöt määrittävät ratkaisevasti myös pääuoman vedenlaatua.
Sauvasuon valmistelu turpeenkaivuuta varten ja toiminnan aloittaminen merkitsisivät suon kuormituksen olennaista kasvua ja mahdollisesti riskiä alunamaiden happo- ja metallikuormituksen lisääntymiseen, joten Sauvasuon ympäristölupa tulee yksiselitteisesti hylätä.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja