Lausunto Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan luonnoksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
13.2.2009
Pohjois-Pohjanmaan liitto
maakuntakaava(at)pohjois-pohjanmaa.fi
Asia: Lausunto Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan luonnoksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n mielestä kaavamuutosta ei tule tehdä. Jo Ydinvoimalahanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulokset osoittavat, että Pyhäjoen Hanhikivenniemi ei sovellu ydinvoimalan sijoituspaikaksi.
Perustelut
Maakuntakaavan muuttaminen on ennenaikaista
Kaavaluonnos on keskeneräinen
Kaavaluonnoksessa ei esitetä mitään sellaista tietoa tai selvitystä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että sähköteholtaan noin 1500 – 2500 MW:n suuruisen ydinvoimalaitoksen rakentamisen mahdollistavalle kaavamuutokselle olisi perusteita. Päinvastoin. Lisäksi kaavaluonnos on tuotu nähtäville keskeneräisenä. Kaavaluonnokseen sisältyvässä vaikutusten arvioinnissa tukeudutaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiaineistoon, mutta siinä todettuja puutteita ei ole korjattu eikä lisäselvityksiä ole tehty. Vain joitakin täydentäviä selvityksiä esitetään tehtäväksi. Kaavaselostuksen mukaan niiden pitäisi olla nähtävillä tammikuussa 2009, mikä tarkoittanee tarkasteltavana olevaa luonnosvaihetta (kaavaselostuksen kohta 5.2. kaavan valmisteluaineistosta), mutta ne puuttuvat nähtävillä olevasta aineistosta.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole vielä päättynyt, sillä yhteysviranomainen ei ole antanut omaa lausuntoaan. Monissa ympäristöselostuksesta annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä arviointiselostus on todettu puutteelliseksi ja vaaditaan lisäselvityksiä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pitää puutteita osin vakavina ja toteaa, että ympäristöselostuksen perusteella Hanhikivenniemen soveltuvuutta ydinvoimalan sijoituspaikaksi ei voida päättää.
Runsaan kriittisen palautteen johdosta olisi ollut syytä odottaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn valmistumista ennen vaihekaavaluonnoksen esille asettamista. Luonnosvaihe on kaavaprosessin tärkein palautteenantotilaisuus. Seuraava eli ehdotus on liian myöhäinen vaihe esittää lisäselvityksiä. Luonnos on tuotava uudelleen nähtäville, kun lisäselvitykset ovat valmiita, ellei todeta, että kaavahanke raukeaa joko ennenaikaisena tai selvitysten perusteella toteuttamiskelvottomana. Kuten korkein hallinto-oikeuskin on useissa yhteyksissä todennut, selvitysten riittävyys on keskeinen vaatimus arvioitaessa maankäyttöön voimakkaasti vaikuttavia ehdotuksia.
Kaavoihin ei tule tehdä varauksia ydinvoimalalle kaiken varalta
Perusteltua olisi ollut odottaa valtioneuvoston päätöstä ydinvoiman lisärakentamisesta. Kaavamuutosta kiirehtimällä on heikennetty demokraattisen päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta ja mahdollisuuksia harkittuun päätökseen. Valtioneuvoston myönteisen periaatepäätöksen jälkeenkin sijoituspaikkakunnilla on veto-oikeus estää hankkeen tulo alueelleen.
Hankkeen perustelut ovat heikot
Vaihekaavaa perustellaan epäitsenäisesti Fennovoima Oy:n liiketaloudellisilla syillä ja niitä tukevilla Energiateollisuus ry:n arvioilla. Ne, eli sähkön jatkuvaan kasvuun vastaaminen ja riippuvuuden vähentäminen sähköntuonnista, ovat tarkoitushakuisia ja yksipuolisia ja asiantuntijoiden kumoamia syitä. Ydinvoima ei sisälly maakunnan omaan energiastrategiaan ja on ristiriidassa maakunnan omiin energiavaroihin, eritoten uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen pohjaavan energiatulevaisuuden kanssa. Maakunnan energiaratkaisuja punnittaessa on otettava huomioon sen nykyinen tuotantorakenne ja siihen suunnitellut muutokset ja katsottava, mikä tuotantotapa vastaa parhaiten tuleviin haasteisiin ja Suomen tekemiin sitoumuksiin.
Ydinvoiman lisärakentamista perustellaan keinona torjua ilmastonmuutosta. Kaavaselostuksessa esitetään, että ydinvoimalaitoksen tuottama hiilidioksidineutraali sähkö vähentää on kansallisesti ja merkittävästi energiatalouden hiilipäästöjä ja samalla hillitsee ilmastonmuutosta. On totta, että energian tuotanto ja kulutus ovat ilmastopolitiikan keskiössä. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähennys edellyttää voimakasta päästöjen leikkausta, yleisten arvioiden mukaan teollisuusmaissa jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kuitenkaan Fennovoima Oy ei ole esittänyt ydinvoimahankettaan fossiilista energiantuotantoa korvaavaksi. Kaavaselostuksessa eritoten todetaan, ettei hanke saa vähentää fossiilisen turpeen käyttöä energiantuotannossa. Jos ydinvoima pienentää turpeella tuotetun lauhdesähkön kysyntää, turpeelle pitää kehittää uusia käyttökohteita sen aseman turvaamiseksi. Ydinvoima ei ole kuitenkaan elinkaarensa aikana hiilineutraali. Ydinvoiman ilmastovaikutuksia arvioitaessa on koko ydinvoiman tarvitsema polttoaine- ja sähköntuotantoketju sekä jätteenkäsittely otettava huomioon.
Fennovoima Oy perustaa hankkeensa ennen muuta sähkön kulutuksen kasvuun ja sähkön vientiin yhdistyville Euroopan unionin sähkömarkkinoille.
Selvitysten puutelista
Kaava laadittaessa maankäyttöratkaisuja ei voi perustella samoilla, tahallisesti laiminlyödyillä selvityksillä kuin Fennovoima. Kaavaluonnos ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 § vaatimusta riittävistä selvityksistä. Kaavoittajan esitys lisäselvityksistä on puutteellinen.
– Esimerkiksi lauhdeveden vaikutuksista merialueeseen on tehtävä asiantuntevampia selvityksiä kuin mitä Fennovoima Oy on esittänyt. Ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että ”jopa perustiedot puuttuvat, paikkatietoa on kerätty laiskasti” ja pahoitellaan, että Fennovoima Oy ei arviointityössään ole käyttänyt hyväkseen olemassa olevaa ekosysteemimallia vesistöön joutuvan lämpökuorman vaikutusten selvittämisessä.
– Vedenalaisen luonnon ja pohjan selvitykset puuttuvat, vaikka kaavassa esitetään varaus laivaväylän ruoppaukselle ja satamalle.
– Kun hanketta perustellaan halvan sähkön tuotannon turvaamisella, vaikutusten arvioinnissa on selvitettävä sen taloudellisia ja ympäristövaikutuksia, eritoten vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, ruokkiiko halpa sähkö kulutuksen kasvua ja tuottaako se siten yhä uusia päästölähteitä, mikä vaikeuttaa päästöjen leikkauksia.
– Kappaleessa 4.7 vaikutuksista muihin hankkeisiin ja yhteisvaikutuksista todetaan, että sekä ydinsähkön että tuulivoimahankkeiden rakentamisella on tarvetta kasvattaa säätösähköntuotantoa. Asiantuntijat ovat kuitenkin kumonneet säätövoiman lisärakentamisen tarpeen sille tuulivoimakapasiteetille, joka Suomeen on suunnitteilla. Tuulivoimaa voi sijoittaa eri puolille maata, jolloin tuuliolosuhteista johtuva tuotannon vaihtelu ei aiheuta säätövoiman lisäämisen tarvetta. Ydinvoimayhtiöille sen sijaan on Suomessa taattu oikeus käyttää voimaloita tasaisesti parhaalla hyötysuhteella, jolloin muut energiantuotantomuodot joutuvat mukautumaan kulutukseen. Keinotekoisen halvan sähkön aiheuttamien kuormitushuippujen leikkaaminen on tärkeä keino vähentää energiantuotantoa. Kaavoittajan tulee myös selvittää, millaiset vaikutukset ydinvoimalahankkeella on maakunnan energiantuotannon kehitykseen ja vaikeuttaako se siirtymistä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
– Vaikka ilmastonmutoksen torjuntaa käytetään kerkeästi hyväksi hanketta puoltavana syynä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia alavalla rannikolla ei Fennovoima Oy:n selostuksessa ole selvitetty. Meriveden pinnan nousun ja äärevöityvien sääolojen, kuten myrskyjen lisääntymisen vaikutuksia ydinvoimalaan, loppusijoitettavan ydinjätteen varastointiin ja matala- ja keskiaktiivisen laitosjätteen loppusijoitukseen laitospaikkakunnalle on arvioitava. Arvio on ulotettava vähintään 300 – 500 vuoden päähän. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat ottamaan huomioon energiaverkostoja koskevat sään ääri-ilmiöt ja tulvien riskit.
– Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa matala- ja keskiaktiivisen, paikkakunnalle ikuisesti varastoitavan jätteen vaikutukset jäävät epäselviksi. Selostuksessa annetaan ymmärtää, että vastuu siitä on ydinvoimayrittäjällä vain sen ajan, kun laitos on toiminnassa. Vastuunkannon tarvetta myös vähätellään. Laitoksen toiminta-ajan pysyväksi tarkoitetusta varastosta muun muassa poistetaan sinne kertyvä sade- ja pohjavesi, mutta laitoksen purkamisen jälkeen jäte on ns. loppusijoitettu ja jää ilman valvontaa. Kaavaluonnoksessa matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusta Hanhikivenniemelle ei voi kevyesti sivuuttaa. Kaavavarauksen tekemiseksi ei riitä tieto, että jäte sijoitetaan joko maan alle tai päälle. Epämääräinen ilmaus kertoo, että selvitykset eivät ole riittäviä päätöksentekoa varten.
– Linnustoon kohdistuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hanhikiven linnusto on valtakunnallisesti arvokas. Siihen kuuluu muun muassa useita uhanalaisia ja lintudirektiivin lajeja. Niemi sijaistee myös lintujen muuttoreitillä, mikä on otettava huomioon arvioitaessa varsinkin voimansiirron vaikutuksia. Haittojen vähentämiseksi kaavoittajan on selvitettävä, onko mahdollista toteuttaa voimansiirto maakaapelin välityksellä luontoarvoiltaan kriittisillä paikoilla. Velvoite rakentaa maakaapeli on yksi olennaisista seikoista pääteltäessä, onko ydinvoimalan sijoitus Hanhikivenniemelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu.
– Kantaverkon vahvistamisen ympäristövaikutuksia pitää ylipäänsä arvioida ja ottaa huomioon jo nyt. Lisäkapasiteetin tarve on niin mittava, että uusilla voimansiirtolinjauksilla on huomattavia alueidenkäytöllisiä vaikutuksia. Niillä taas on merkitystä arvioitaessa ydinvoimalan sopivuutta Hanhikivenniemelle.
– Hanhikivenniemeä ja sen lähiseutua luonnehtivat luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista korostavat aluevaraukset. Alueella on merkittävä määrä, 173 hehtaaria, Merestä metsäksi -yhteistoimintaverkoston kokeiluhankkeessa vapaaehtoisesti suojeltua alaa. Tämän lisäksi niemellä on noin 110 hehtaaria muita, eri tavoin suojeltuja alueita: yksityinen luonnonsuojelualue (4 ha), luonnonsuojelulain luontotyyppejä (merenrantaniittyjä 94 ha), vesilain kluuveja (8 ha), metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (18 ha) ja kunnan ”omalla päätöksellä” suojelema maa-ala (30 ha). Luonnontilaisia merenrantaniittyjä ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu (luonnonsuojelulaki 29 §). Toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen kluuvijärven, on kielletty (vesilaki 15 a §). Hanhikivenniemellä on iso merkitys maankohoamisrannikon erityispiirteiden säilyttämisessä. Erityinen valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite velvoittaa ottamaan huomioon maankohoamisrannikolla ilmiön taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Rakennuspaikkoja valittaessa pitää turvata maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen edustavuus. Hanhikivenniemellä on säilynyt mahdollisuus suojella ainutlaatuista sukkessiosarjaa. Sen alueellisen edustavuuden merkitystä luvataankin selvittää. Ottaen huomioon maankohoamisrannikon erikoisuuden ja nykyisin vähäiset mahdollisuudet suojella niiden kasvillisuutta Hanhikivenniemen merkitys ilmiön vaalimisessa korostuu. Sillä on valtakunnallista merkitystä ja iso painoarvo arvioitaessa alueen soveltuvuutta ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Hankkeen toteuttaminen muuttaa niemen teollisuusalueeksi eikä luonnon kehityssarjoja ole mahdollista suojella laitoksen lomassa.
– Ydinvoimalan viiden kilometrin suojavyöhykkeen sisäpuolelle jää muun muassa Parhalahden-Syölätinlahden-Heinikarinlammen Natura-ohjelmaan kuuluva suojelualue. Alueeseen kuuluvan Maunuksen rantaniityn suojelun ensisijainen keino on laidunnus. Muitakin suojeltuja arvokkaita perinnebiotooppeja jää suojavyöhykkeen sisään. Kaavassa on selvitettävä, miten ydinvoimala vaikuttaa alueiden hoidon kehittymiseen. Kaavakartassa kohdemerkintä perinnemaisemakohde sisältää suunnittelumääräyksen: alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Suunnittelumääräys jää kuolleeksi kirjaimeksi, jos esimerkiksi paras hoitomuoto, laidunnus käy mahdottomaksi.
Vaihtoehtoisia maankäyttömuotoja
Tutkiakseen ja selvittääkseen ydinvoimalaitoksen vaatimia aluevarauksia ja muutoksia aiempiin suunnitelmiin kaavoittaja ei voi tyytyä selvittämään ja vertailemaan vain hankevastaavan tarjoamia vaihtoehtoja. Rakentamatta jättäminen on ympäristövaikutusten arvioinnissa 0-vaihtoehto, joka ei hankevastaavalle ole mielekäs selvitysten kohde. Kaavoittajalle alueen maankäytön kehittäminen sen nykyisiä ominaispiirteitä ja vahvuuksia hyödyntäen on kuitenkin keskeinen vaihtoehto. Nykyinen alueidenkäytöllinen painopiste on luonnonsuojelussa ja virkistyskäytössä.
Kaavoittajan tehtäviin kuuluu myös selvittää vaihtoehtoa, jossa maakunta profiloituu merituulivoiman tuottajaksi. Yksinomaan Perämerelle on suunnitteilla hyvinkin ydinvoimalan tuottamaa energiaa vastaava määrä tuulivoimaa. Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavamuutoksessa hahmotettu kantaverkon vahvistus ei riitä, jos sekä ydinvoimala- että suunnitteilla olevat merituulivoimalahankkeet toteutuvat. Merituulivoimalasuunnitelmilla vastataan kuitenkin uusiutuvan energian tuotannon kehittämistarpeisiin, joten ne ovat ensisijaisia.
Maakuntakaavan vaikutukset
Ydinvoimavaihekaava ei toteuta lain sisältövaatimuksia eikä alueidenkäyttötavoitteita
Maankäyttö- ja rakennuslain 3:22 §:n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on vastikään tarkistettu. Yhtenä syynä tarkistukseen ovat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haasteet. Tarkistetuissa tavoitteissa lisäykset koskevat siksi nimenomaan energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista. Kaavaselostuksesta puuttuu vaatimus edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä (4.3 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ja 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Koko asia yksinkertaisesti sivuutetaan. Uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytysten painotus on kuitenkin yksi lisäys tarkistettuihin alueidenkäyttötavoitteisiin. Suomi on sitoutunut Euroopan unionin uusiutuvia energiamuotoja koskevan direktiivin tavoitteisiin ja on päättänyt nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuuden 38 prosenttiin loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.
Tuulivoiman lisääminen edesauttaa tavoitteeseen pääsyä, mutta lisäydinvoima tekee siitä entistä vaikeamman saavuttaa. Yksi iso, keskitetty sähköntuottaja vie mahdollisuuksia uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämiseltä ja markkinoilta. Maakunnalla on selvä valinnan paikka: ydinvoimaa vai tuulivoimaa ja muita uusiutuvia. Molempiin varautuva maakuntakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n sisältövaatimuksia maakunnan tarkoituksenmukaisesta alue- ja yhdyskuntarakenteesta, alueidenkäytön ekologisesta kestävyydestä ja ympäristön ja talouden kannalta kestävistä liikenne- ja teknisen huollon järjestelyistä.
Monimuotoisuuden vaaliminen
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen kaavamuutoksessa on muutoinkin kovin valikoivaa ja ydinvoimahanketta puoltavia. Esimerkiksi tavoitteen ’edistää luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä’ toteuttamiseksi riittää kaavoittajan mukaan se, että direktiivilajien esiintymät on otettu huomioon kaavaratkaisussa ja merkitty karttaan. Luontoarvojen menetyksiä tuskin voisi enempää vähätellä. Kaavamuutos on pahasti ristiriidassa juuri nykyisten luonnonsuojelupainotteisten aluevarausten kanssa. Kuten ympäristövaikutusten arviointiselostuksessakin on huomautettu, alueen luonne muuttuu teollisuusalueeksi. Vaihtoehtojen vertailu ei onnistu, jos vaikutuksia ei asiallisesti arvioida. Kaavamuutos on kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevan alueidenkäyttötavoitteen vastainen eikä toteuta MRL:n 4:28 §:n vaatimusta maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisesta. Kaavamuutoksen seurauksena monet nykyiset suojeluvaraukset pyyhkiytyisivät pois itse laitosalueella, minkä lisäksi huononnuksia tapahtuisi vielä tie- ja voimalinjojen alle jäävillä alueilla. Muutokset heikentäisivät maakuntakaavan tasapainoa eri maankäyttömuotojen välillä.
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Hanhikivenniemen esillä olevat vaihtoehtoiset maankäyttömuodot, ydinvoimalan sisältävä teollisuusalue ja nykytilan vaaliminen ja kehittäminen, ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan kerrota, miten aiotaan menetellä, jos Fennovoiman ydinvoimalahanke kariutuu kokonaan tai Hanhikivenniemi ei tule valituksi sijoituspaikaksi. Kun ydinvoimalan mahdollistava kaava estää alueen kehittämisen, olennaista on myös tietää, kuinka kauan kaavassa aiotaan ydinvoimalaoptio säilyttää. Sitä voisi kutsua kaavoittajan varsinaiseksi 0-vaihtoehtoksi.
Elinympäristön laatu
Alueidenkäyttötavoite vaatii kiinnitettäväksi erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Vaihtoehtoisia maankäyttömuotoja arvioitaessa ja verrattaessa pitää ottaa huomioon vakavan onnettomuuden mahdollisuus. Kaavaselostuksen mukaan onnettomuuden välitön vaikutusalue käsittää Pyhäjoen ja Raahen sekä niihin rajoittuvat kunnat, joita ovat Siikajoki, Vihanti, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Alavieska. Käytännössä ydinvoimala rakennetaan olettaen, että isompia evakuointeja ei tarvitse koskaan tehdä. Jos tarve sellaiseen tulisi, minne esimerkiksi pyhäjokiset tai raahelaiset onnettomuuden sattuessa siirrettäisiin tai miten kävisi Rautaruukin toiminnalle? Maakunnan ja koko Pohjois-Suomen suurin asutuskeskittymä Oulu sijaitsee Hanhikivenniemeltä noin 100 kilometrin päässä. Onnettomuuksien todelliset taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset jätetään huomiotta, vaikka erilaiset häiriötilanteet ovat ydinvoimalaitoksissa jokapäiväisiä. Vakavat, läheltä piti tilanteet eivät ole harvinaisia edes ns. länsimaisissa laitoksissa. Luokitteluasteikon toiseksi pahimmankin kategorian mukaisen onnettomuuden vaikutukset lienevät melkoiset. Sellaisen seurauksia tulisi tarkastella huolellisesti vaihekaavan valmistelussa. Vastuun kantajia olemme nykyisin voimassa olevien lakien ja sopimusten mukaan me, kansalaiset, eivät voimayhtiöt.
Lopuksi
Luonnonsuojelupiirin mielestä kaavamuutoksen valmistelua ei tule jatkaa. Ydinvoimalan rakentamisen mahdollistavalle kaavamuutokselle ei ole Hanhikivenniemellä edellytyksiä. Niemi on Pohjois-Pohjanmaan maankohoamisrannikon ja siten koko valtakunnan mittakaavassa todellinen helmi. Ydinvoimala tuhoaisi valtakunnallisesti erittäin merkittävän luonnonalueen ja mitätöisi sen vaalimiseksi tehdyn luonnonsuojelutyön ansiokkaat saavutukset, kuten hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa suojellut edustavat ehyet metsäsukkessiosarjat.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri