Lausunto Maanahkiaisen tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
28.5.2009
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
kirjaamo.ppo(at)ymparisto.fi
Asia: Lausunto Maanahkiaisen tuulipuistohankkeen arviointiohjelmasta
(Dnro PPO-2008-R-28-531)
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ovat tutustuneet Rajakiiri Oy:n Maanahkiaisen tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan. Se on yksi monista samanaikaisesti vireillä olevista merituulivoiman rakentamista selvittävistä hankkeista Perämerellä. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jonka käytön edistäminen on kannatettavaa. Pohjanlahden rannikko ja merialue sopivat hyvin tuulivoiman hyödyntämiseen sekä tuuliolosuhteiltaan että laajan matalan veden alueen vuoksi. Tuulivoimaloiden sijoittumisessa alueelle on kuitenkin joitain keskeisiä reunaehtoja, jotka koskevat sekä yksittäisiä hankkeita että merituulivoiman hyödyntämistä kokonaisuutena. Niiden tunnistaminen selvitysvaiheessa on avainasemassa haittojen ehkäisemiseksi ennakolta.
Vaikutusalueen rajaaminen
Maakuntakaavaan on varattu tuulivoima-alueita ohjaamaan tuulivoimaloiden sijoittumista. Kaavavaraukset perustuvat kuten ohjelmassa todetaan kuitenkin pääosin teknistaloudellisiin kartoituksiin. Kaavatyössä ei ole ollut käytettävissä riittävää tietoa merituulivoiman ympäristövaikutuksista. Kaavassa varatut alueet eivät automaattisesti ja sellaisinaan olekaan toteuttamiskelpoisia.
Hankkeiden tapauskohtaisen tarkastelun ohella pitää ottaa huomioon myös kaiken suunnitteilla olevan merituulivoiman yhteisvaikutukset. Parasta olisi, jos tuulivoiman kokonaisvaikutuksia selvitettäisiin omana hankkeenaan, koska tiedossa ovat suurin piirtein Perämerelle kaavaillun tuulivoimakapasiteetin suuruusluokka ja sijoittuminen. Toistaiseksi yhteisvaikutusten arviointia on tehtävä kuitenkin hankekohtaisesti, mutta se on tehtävä rajaamatta arviota koskemaan vain niitä hankkeita, joilla on välitön liittymäkohta rajanaapuruuden tai muun yhteisen vaikutuspinnan takia.
Maanahkiaisen tuulivoimapuiston arviointiohjelmassa muut vireillä olevat tuulivoimahankkeet mainitaan ja aiotaan myös selvittää, onko hankkeilla sellaisia merkittäviä yhteisvaikutuksia, joita yksittäisten hankkeiden vaikutustarkastelussa ei havaita. Arviointitapaa ei kuitenkaan ohjelmassa täsmennetä.
Linnusto on ehkä selvin yksittäinen taho, johon vaikutukset kohdistuvat kasautuvasti, jos Perämerelle kaavaillut lukuisat merituulipuistohankkeet toteutuvat edes osittain. Puistot sijoittuisivat jotkut enemmän toiset vähäisemmässä määrin tärkeille muuttoreiteille ja jonkin verran myös lepäilyalueille ja niiden läheisyyteen. Myös vaikutukset vedenalaiseen luontoon ja eritoten kalastoon korostuvat tuulipuistojen sijoittuessa kalojen kutumatalikoille. Periaatteessa tiedossa olevat matalikot ovat aina tärkeitä, mutta tuulivoiman mitoitus tulisi tehdä tietoisena siitä, missä ja minkä verran kalaston vaaliminen rajaa merituulivoiman määrää Perämerellä. Hylkeet pitää myös ottaa kokonaistarkastelussa huomioon, sillä Perämeren pohjukka on merinisäkkäiden suojelussa todennäköisesti keskeinen alue ilmastonmuutoksen vähentäessä jäätyvän meren pinta-alaa.
Vaihtoehdot
Tuulipuistovaihtoehdot
Rajakiirin Maanahkiaiseen suunnittelema hanke sijoittuu suurin piirtein alueelle, joka maakuntakaavassa on varattu merituulivoiman rakentamiseen. Hankkeessa on haluttu tutkia rajausta laajempaa aluetta parhaiden toteutuspaikkojen selvittämiseksi. Toisaalta hankealueesta on pohjoispäästä rajattu ennakoiden monimuotoisuudelle tärkeitä alueita pois. Vaihtoehto VE-2 määritellään arvioinnin perusselvitysvaiheen valmistuttua ottaen VE-1:tä korostetummin huomioon muutkin kuin teknistaloudelliset tekijät. Koska vaihtoehto jää epämääräiseksi, yhdistykset esittävät selvitettäväksi ja vertailtavaksi vaihtoehtoa, jossa tuulivoimala-alue on rajattu maakuntakaavan aluevarauksen mukaisesti etäämmälle rannikosta ja Raahen saaristosta.
Sähkön siirron vaihtoehdot
Sähkönsiirron toiseksi vaihtoehdoksi esitetään linjausta Hanhikivenniemen kautta. Rantautumispaikka sijaitsisi niemen kärjessä ja linja noudattaisi nykyistä kuntien rajaa. Ohjelmassa viitataan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen selvityksiin ja todetaan, että vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuutta on sen yhteydessä tutkittu. Ilmeisesti toteutuskelpoisuudella tarkoitetaan linjan liittymistä valtakunnan verkkoon. Se ei kuitenkaan kerro mitään tuulipuistohankkeen sähkönsiirtolinjauksen toteuttamiskelpoisuudesta.
Ohjelmassa ei Hanhikivenniemen nykytilaa kuvata. Linnustoa esittelevässä kappaleessa todetaan, että Hanhikiven ympäristössä on hyvin edustava vesi- ja rantalinnusto, mutta aluetta ei pidetä hankkeen vaikutusalueena. Kuvassa 5-1 Hanhikivenniemeltä mainitaan vain valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Niemi on kuitenkin sekä tuulipuiston että hankkeeseen liittyvän sähkönsiirtovaihtoehdon suunnittelu- ja vaikutusaluetta.
Hanhikivenniemi on voimassa olevassa maakuntakaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita sekä merkittävimmät uhanalaisten kasvien kasvupaikat. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen monimuotoisuuden säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistaa, että suunniteltu maankäyttö ei vaaranna linnuston ja kasvien elinoloja. Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisussa (A 29) Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla valaistaan kaavamerkinnän taustalla olevia arvoja. Ydinvoimalakaavoitus on käynnissä, mutta ratkaisu on auki.
Tuulipuistohanke merkitsisi toisen sähkölinjan rakentamista niemen kautta siinä teoreettisessa tilanteessa, että molemmat hankkeet toteutuisivat. Ydinvoimalahankkeessa kuntien rajalla sijaitsevien luontoarvojen säilymistä on korostettu. Pyhäjoen ja Raahen kuntien rajan molemmin puolin on luonnonarvoalueita. Maakuntakaavan monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää aluerajausta, johon kuntien raja-alueetkin sisältyvät, selittävät 173 hehtaaria Merestä metsäksi -yhteistoimintaverkoston kokeiluhankkeessa vapaaehtoisesti suojeltua alaa ja noin 110 hehtaaria muita, eri tavoin suojeltuja alueita: yksityinen luonnonsuojelualue (4 ha), luonnonsuojelulain luontotyyppejä (merenrantaniittyjä 94 ha), vesilain kluuveja (8 ha), metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (18 ha) ja kunnan ”omalla päätöksellä” suojelema maa-ala (30 ha).
Sähkönsiirtolinjauksessa on otettava huomioon myös Parhalahden-Syölätinlahden-Heinikarinlammen Natura-ohjelmaan kuuluva suojelualue. Pohjoisessa pesivien lintujen muuttoreitti kulkee niemen kautta ja osa muuttavista lajeista myös viivähtää Hanhikivenniemen ympäristössä. Esimerkiksi joutsenet ja hanhet lepäilevät ja ruokailevat alueella kevät- ja syysmuuttojen yhteydessä, jolloin linnut liikkuvat merenlahtien ja peltoalueiden välillä.
Sähkönsiirto on yksi ydinvoimalahankkeen ongelmista. Sitä on myös kyseisessä hankkeessa puutteellisesti arvioitu, mutta voimajohtolinja päämuuttoreitin poikki on todennäköisesti erittäin vahingollinen vaikutuksiltaan.
Merituulipuistohankkeessa on tarkoitus selvittää sähkölinjojen vaihtoehtoiset reitit ja noin kilometrin vyöhyke suunnittelualueen ympärillä. Jotta sähkönsiirto ei muodostu merkittäväksi haitaksi tuulivoimahankkeelle, on tarpeen selvittää useampia sähkönsiirtovaihtoehtoja. Vähintään on tutkittava sähkönsiirron toteutus maakaapeliratkaisuna, jollainen on yleistymässä hankaloituneiden sääolojen pakottamana.
Vaikutusten selvittäminen
Linnustovaikutukset
1. Alueen pesimälinnuston selvitys rajattu liian suppeaksi
Linnustovaikutusten arviointi esitetään ohjelmassa tehtäväksi vain yhden kilometrin säteellä suunnittelualueen ympärillä. Se on riittämätön vaikutusalueen laajuus pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten selvittämiseksi. Linnut liikkuvat tunnetusti pesimäaikaan melko laajalla alueella ja erityisesti meriympäristössä pesivät lajit voivat suorittaa ruokailulentoja etäällekin. Riittävä vaikutusalueen laajuus on vähintään viisi kilometriä. Vaikutusalueen täytyy ulottua lähialueiden arvokkaille pesimälinnustoalueille kokonaisuudessaan (muun muassa Raahen saaristo ja Hanhikiven-Parhalahden alue). Se on tärkeää myös sähkönsiirron vaikutusten arvioimiseksi.
2. Ohjelmassa esitettävät muuttolinnuston selvitykset ovat riittämättömiä
Avomerellä tapahtuva arktisten vesilintujen ja kuikkalintujen muutto on ilman muuta hankkeen kannalta merkittävää, mutta on myös selvitettävä lähempänä rantaa kulkevat muiden lintujen muuttajamäärät ja reitit. Tärkeitä lajiryhmiä ovat muun muassa hanhet, kurjet, joutsenet ja petolinnut.
3. Syysmuuton seuranta puuttuu
Linnuston kannalta koko arviointiohjelman merkittävin puute on muuttolinnustoselvitysten rajoittuminen pelkästään kevätmuuton ajalle. Perämerellä on tunnetusti myös syysaikaista lintujen liikehdintää ja tämän vuoksi syysmuuton aikainen tarkkailu on välttämätöntä. Tarkkailu tulee kestää koko syysmuuttokauden ajan elokuun puolivälistä aina marraskuulle saakka. Syysmuutolla erittäin merkittävä laji on laulujoutsen, jonka maamme tärkein muuttoreitti sijoittuu alueelle tai sen läheisyyteen, mutta myös muiden lajiryhmien syysmuutto täytyy ottaa huomioon.
4. Liian suppea otanta
Yhden maastokauden aikana tehdyt kenttäselvitykset ovat todennäköisesti riittämättömiä ja satunnaisuus voi vaikuttaa niihin liikaa. Tämän vuoksi on syytä harkita kenttäselvitysten ulottamista useamman vuoden ajanjaksolle
Rakentamisen aikaiset toiminnot
Ohjelmassa todetaan yleisesti, että selostuksessa tarkastellaan kuljetusreittejä niin maalla kuin merellä. Siinä tulee kiinnittää erityistä huomiota tarvittaviin satamatoimintoihin sekä kuljetusten ja myllyjen perustamisen vaatimiin ruoppauksiin ja merenpohjan muokkauksiin.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Merja Ylönen
sihteeri
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Aappo Luukkonen
Puheenjohtaja