Mielipide Fennovoima Oy:n periaatepäätöshakemuksesta uuden ydinvoimalan rakentamiseksi
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
15.6.2009
Työ- ja elinkeinoministeriö
kuuleminen(at)tem.fi
Viite: Dnro 49/815/2009
Asia: Mielipide Fennovoima Oy:n periaatepäätöshakemuksesta uuden ydinvoimalan rakentamiseksi
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii, että valtioneuvosto ei myönnä Fennovoima Oy:lle periaatelupaa uuden ydinvoimalan rakentamiseksi.
Perustelut
Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ei olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
1. Ydinvoimalla tuotetun sähkökapasiteetin lisäys haittaisi energian säästöön, energiatehokkuuden lisäämiseen ja hajautetun, uusiutuviin nojaavan energiantuotannon kehittämiseen perustuvaa energiapolitiikkaa
Fennovoima Oy on perustellut hankettaan energian kulutuksen kasvuun vastaamisella sekä energian omavaraisuuden turvaamisella. Yhteiskunnan näkökulmasta energiankulutuksen kasvu on negatiivinen tavoite, joka sitä paitsi on jo vanhentunutkin. Sekä energiantuotanto että sen kulutus ovat muutoksen tilassa. Kasvihuonekaasupäästöjen leikkausvaatimukset ovat suuria ja koskevat aivan lähitulevaisuutta. Päästövähennysten keinoja ovat säästö, energiatehokkuuden lisääminen sekä tuotannon rakennemuutos. Ydinvoiman lisärakentaminen vaikeuttaisi merkittävästi varsinkin energiantuotannon rakennemuutosta uusiutuviin pohjaavaksi. Omavaraisuusasteen nostaminen kytkeytyy hyvin uusiutuvien osuuden lisäämiseen, sillä niihin perustuva energiantuotanto on hajautettua sekä raaka-aineen hankinnaltaan että sijainniltaan. Sen myös Fennovoima Oy tunnustaa, sillä hakemuksensa alussa yhtiö toteaa, että ”Suomen energiahuolto perustuu hajautettuun ja monipuoliseen energian tuotantojärjestelmään.” Ydinvoima ei kuulu hajautettuun energiantuotantojärjestelmään eikä se edistä sen monipuolistamistakaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiatehokkuustoimikunnan tuore mietintö osoittaa myös suuria energian säästön ja tehostamisen mahdollisuuksia. Mietinnössä esitetyillä toimenpiteillä voidaan energian tarvetta vähentää kolmen ydinvoimalan sähköntuotantoa vastaava määrä. Jos toimikunnan esittämä energiatehokkuussuunnitelma toteutetaan ja uusiutuvaa energiantuotantoa lisätään tavoitteiden mukaisesti, lisäydinvoimalle ei ole tarvetta. Ympäristöjärjestöjen selvitysten mukaan energian säästöön on huomattavasti suurempiakin mahdollisuuksia.
VTT:n arviot uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuuksista ylittävät puolestaan ne luvut, joita on esitetty valtioneuvoston selonteossa 6.11.2008 pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiaksi. Todennäköisesti ilmastonmuutoksen haasteen edessä mahdollisuudet lisääntyvätkin. Vääjäämättä energiasektorilla tapahtuvat muutokset motivoivat teknologisia innovaatioita ja ruokkivat markkinoita tavoitteisiin vastaavilla keinoilla.
Ydinvoiman lisärakentamisesta koituva haitta Suomelle asetetun uusiutuvien energiamuotojen osuuden saavuttamiseksi energiantuotannossa on selvästi yhteiskunnan edun vastainen. Ydinvoiman määrän kasvattaminen samanaikaisesti merkittävän uusiutuvaa energiantuotantoa koskevan lisäysvaatimuksen kanssa olisi kansantaloudellisesti kallista.
Sellu- ja paperiteollisuuden sähköntarve on laskenut selvästi vuoden 2008 aikana. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan supistukset jatkuvat tänä ja ensi vuonna. Kyse ei ole kuitenkaan suhdannetaantumasta vaan selkeästä rakennemuutoksesta. On selvää, että Fennovoima y mielii ydinvoimalahankkeellaan Euroopan sähkömarkkinoille. Siitä kertoo jo E.ON:n erittäin korkea omistusosuus yhtiössä. Ydinvoiman rakentaminen vientiä varten on ydinenergialain hengen vastaista ja olisi niinikään haitallinen kansalliselle uusiutuvien energioiden osuutta koskevan tavoitteen saavuttamiselle.
Ydinvoima olisi markkinahäirikkö sille räätälöityjen etujen turvin. Mahdollisen vakavan onnettomuuden sattuessa laitoksen omistaja ei pystyisi vastaamaan aiheutuneista haitoista eikä vastaisi kaikista kustannuksista. Sitä ei edes vaadita, mikä vaikuttaa ydinsähkön hintaan. Nykyisen käytännön mukaan kansalaiset maksavat onnettomuudesta koituvan hinnan. Jos ydinvoimayhtiöiden pitäisi myös Suomessa varautua vakaviin onnettomuuksiin riittävin vakuuksin, olisi ydinsähkön hinta vähemmän edullinen, jolloin muut sähköntuotantotavat olisivat kilpailukykyisempiä ydinvoimaan verrattuna.
Keskitetyn ison energiayksikön rakentaminen ei ole perusteltua työllisyyssyistäkään, sillä uusiutuviin pohjaava kehitystyö ja tuotanto työllistävät ydinvoimalayksikköä huomattavasti tasaisemmin ja pitkäjänteisemmin.
2. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus ratkaisematta
Ydinvoima on ympäristövaikutuksiltaan uusiutuviin energialähteisiin verrattuna riskialtis ja vaikeasti hallittava kaikissa elinkaarensa vaiheissa, joista varsinainen energiantuotantojakso on hyvin lyhyt. Raaka-aineen hankinta tuottaa laajoja ympäristöongelmia ja käytetty polttoaine on jätteenä ihmisen mittapuulla ikuisesti hyvin haitallinen ja käytännössä mahdoton vastuullisesti hoitaa.
Ydinenergialain mukaan ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Olemassa olevien ydinvoimalaitosten korkea-aktiiviset jätteet on suunniteltu varastoitavan kallioluolaan. Se on epävarma ratkaisu nykyisten laitosten ydinjätteille eikä se kata uusia hankkeita -ei ainakaan Fennovoiman laitosta.
Fennovoima Oy ei ole esittänyt mitään suunnitelmaa korkea-aktiivisen ydinjätteensä loppusijoittamiseksi. Yhtiön olettamus siitä, että kaikki Suomessa toimivat ydinvoimalaitokset saavat sijoittaa jätteensä samaan paikkaan valtiovallan määräyksellä, on hataralla pohjalla eikä vastaa asian vaatimaa vastuullista hoitamista.
Fennovoiman hankkeen jätehuollosta ei ole riittäviä perustietoja käytettävissä luvan harkintavaiheessa. Sekä jätteiden väliaikainen ja pysyvä varastointi että kuljetus jäivät ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä selvittämättä. Arviointiselostuksessa kuvataan kallioperävarastointia, jota Posiva tutkii. Fennovoiman vastuu kattaa vain ydinjätteen tuottamisen ja sen saattamisen muiden haltuun. Periaatepäätöstä tehtäessä pitää olla selvillä, miten jäteongelma ratkaistaan.
3. Laitoksen sijaintipaikka on avoin
Fennovoima Oy hakee periaatelupaa ydinvoimalaitokselle, joka voi sijaita Pyhäjoen Hanhikivenniemellä, Simon Karsikkoniemessä tai Ruotsinpyhtäällä. Periaatelupaa ei tule myöntää avoimena valtakirjana toteuttaa hanke millä tahansa kolmesta selvitellystä alueesta. Yhtiön tulee tehdä ennen periaateluvan ratkaisemista päätös siitä, mille sijaintipaikalle yhtiö lupaa hakee. Päätöksentekijän tulee olla siitä tietoinen lupaa harkitessaan, jotta hankkeen kokonaisvaikutukset ja niiden merkitys yhteiskunnan edun kannalta on arvioitavissa.
Hankkeen kokonaisvaikutukset eivät ole tiedossa, koska yhtiö jätti hankkeensa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä monet olennaiset seikat epämääräisen tiedon varaan ja käytännössä avoimiksi kysymyksiksi. Osin vaikutusten arviointi on täydennysten osalta edelleen keskenkin.
4. Uraanin louhinta Suomessa
Ydinvoiman lisärakentaminen aiheuttaa paineita uraaninlouhintaan Suomessa. Uraanin etsintä onkin Suomessa vilkasta, mutta erittäin vastustettua. Monet valtaukset sijaitsevat Pohjois-Suomessa myös vähäväkisyyden takia. Hankkeet kuitenkin vaarantavat paitsi ympäristöä myös keskeisiä pohjoisten syrjäseutujen elinkeinoja, kuten porotaloutta ja matkailua.
Uraaniraaka-aineen hankinta ei ole missään hallinnassa eikä olisi sitä Suomessakaan. Raaka-aineen hankinnan ympäristövaikutukset niin meillä kuin muuallakin tulee ottaa huomioon uusien ydinvoimaloiden periaatepäätöstä harkittaessa. On käynyt hyvin selväksi, että suomalaiset eivät hyväksy uraaninlouhintaa omalle kotiseudulleen, joten siitäkin tulee tehdä se vastuullinen johtopäätös, että Suomeen ei voida rakentaa lisää ydinvoimaa.
5. Useasta syystä johtuen on arvioitavissa, että esimerkiksi Pyhäjoen Hanhikivenniemi ei sovellu ydinvoimalan sijaintipaikaksi.
5.1 Hanhikivenniemi ei sovellu ydinjätteen loppu- eikä välivarastoksi
Hakemukseen sisältyy myös erillinen periaatepäätöshakemus laitosalueelle sijoittuvasta vähä- ja keskiaktiivisen voimalaitosjätteen käsittely- ja loppusijoituslaitoksesta. Sen lisäksi hankkeeseen liittyy laitosalueella tapahtuva uuden laitoksen toiminnassa syntyvän käytetyn polttoaineen välivarastointi.
Matala- ja keskiaktiivinen jäte on tarkoitus säilöä alueelle ikuisiksi ajoiksi. Alustavan suunnitelman mukaan varasto olisi alueelle louhittava kallioluolasto. Vaikutusten arvioinnissa ei selvitetty edllytyksiä luolaston louhimiseksi eikä pysyvän varaston ympäristövaikutuksia, alueellista merkitystä eikä sille ilmastonmuutoksesta mahdollisesti seuraavien ympäristömuutosten riskejä. Pyhäjoen Hanhikivenniemen laitospaikasta ei ole käytettävissä sellaisia tietoja, joiden perusteella olisi luotettavasti pääteltävissä, että alue soveltuisi ydinjätteen väli- ja loppusijoituspaikaksi.
Sen sijaan tiedetään, että Hanhikivenniemen kallioperä muodostuu geologisesti muusta ympäristöstä poikkeavasta vulkaanista alkuperää olevasta konglomeraattiliuskeesta, joka on suurelta osin voimakkaasti liuskettunut ja deformaatiorakenteet häiritsevät monin paikoin alkuperäistä kerrosrakennetta. Se todetaan ’Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla’ -julkaisussa. Arviointiselostuksen mukaan kallioperä on pääasiassa lujaa, mutta paikoitellen sideaineksen ja lohkareiden erilaiset ominaisuudet heikentävät sen lujuutta. Lisäksi kallioperässä esiintyy vähäisessä määrin kapeita halkeamajuonteita. Kallioperän ominaisuuksien merkityksestä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä esimerkiksi säteilykontrolloitujen tilojen turvallisuusriskeihin ei analysoitu.
Hanhikivenniemi sijaitsee maankohoamisrannikolla. Fennovoima olettaa arviointiselostuksessaan, että maankohoaminen peittää jatkossakin mahdollisen merenpinnan nousun vaikutukset ja esittää, että laitoksen elinkaaren loppupäässä vuonna 2075 ylin merenpinnan korkeus olisi alempi kuin vuonna 2008. Niemi on kuitenkin hyvin alavaa ja pysyy maannoususta huolimatta lähes merenpinnan tasossa nousten siitä vain muutaman metrin ylemmäs. Rannikon merialue on matalaa. Siitä johtuen meriveden korkeuden vaihtelut ovat suuria ja pääosin tuulista johtuvia. Yksimielisyys vallitsee siitä, että ilmastonmuutoksen johdosta sään vaihtelut ovat äärevöitymässä. Myrskyt lisääntyvät ja aallon voima kasvaa. On myös käynyt ilmi, että ilmaston lämpeneminen kiihtyy. Sen seurauksena myös arvioita meriveden pinnan käyttäytymisestä on viime aikoina tarkistettu ylöspäin. Vaikutuksista Perämerelle on toistaiseksi hyvin vähän tietoa ja arvioita. Vähintään lisääntyviin myrskyihin ja ajoittaisiin korkeisiin vesiin on syytä varautua ja ottaa huomioon kaikessa ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa. Fennovoima on lisäksi vastuuttomasti arvioinut rannikkosijainnin riskiä vain laitoksen toiminnan ajalta. Keski- ja matala-aktiivisen jätteen varastona Hanhikivenniemi olisi käytännössä ikuisesti.
Arviointiselostuksen mukaan vähä- ja keskiaktiivisten jätteiden loppusijoitusluoliin ja -tunneleihin tihkuu normaalioloissakin pohjavettä, jota pyritään poistamaan erillisillä vuodonkeräilyjärjestelmillä -ainakin laitoksen toiminnan ajan. Senjälkeinen menettelytapa ja vastuut jäävät avoimiksi. Käytännössä se tarkoittaa, että yhtiö lopettaa toimintansa, kun taloudellinen hyöty lakkaa ja yhteiskunta maksaa kulut.
5.2 Ydinvoimalan sijoittaminen Hanhikivenniemelle mitätöisi alueelle suunnitellun maankäytön muuttamalla monimuotoisen ja monin tavoin suojellun luonnonympäristön teollisuusalueeksi.
Hanhikivenniemellä on maakuntakaavassa monia alueen nykytilan arvoja esille tuovia ja vaalivia maankäytönvarauksia. Niemi sisältyy Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa luonnon monikäyttöalueeseen. Merkinnällä osoitetaan virkistyskäytön kannalta kehitettäviä, arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttöä suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota luontoalueiden virkistyskäyttömahdollisuuksien edistämiseen, niiden välisten reitistöjen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen.
Itse Hanhikivenniemi on kaavassa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita sekä merkittävimmät uhanalaisten kasvien kasvupaikat. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen monimuotoisuuden säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistaa, että suunniteltu maankäyttö ei vaaranna linnuston ja kasvien elinoloja. Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisussa (A 29) Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla valaistaan kaavamerkinnän taustalla olevia arvoja.
Hanhikivenniemellä on valtakunnallisesti merkittävä muinaismuistokohde, iso siirtolohkare, joka on Pähkinäsaarenrauhan rajakivi. Niemi on niinikään valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla -julkaisussa (Alueelliset ympäristöjulkaisut 203) todetaan, että alue on geologisesti hyvin arvokas ja niemen rantakallioilla on merkitystä geologisena retkikohteena.
Alueella on myös suuri merkitys maankohoamisilmiön suojelussa, johon maakuntakaavan valmistelussa kiinnitettiin erityistä huomiota. Maankohoamisrannikko on valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainittu erityinen aluekokonaisuus, jolla on merkitystä eritoten Perämeren rannikolla. Maakuntakaavan yleistavoitteisiin sen takia kuuluu, että alueidenkäytöllä edistetään maankohoamisrannikon säilymistä luonnon- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Hanhikivenniemellä on säilynyt maankohoamisrannikon luontotyyppien erityispiirteitä, koska rantarakentaminen ja muu maanmuokkaus on ollut vähäistä. Maankohoamisen luomia harvinaisen yhtenäisinä ja häiriintymättöminä säilyneitä kehityssarjoja on suojeltu muun muassa Merestä maaksi -Metson kokeiluhankkeessa. Metso II -ohjelmassa tavoitteena on suojella myös maankohoamisrannikon metsiä. Hanhikivenniemi on yksi parhaista alueista niiden suojeluun ja siihen on myös maanomistajilla halua, kuten tehdyt ratkaisut osoittavat.
Yhteysviranomainen on edellyttänyt lisäselvitystä hankkeen vaikutuksista alueidenkäyttötavoitteisiin, kuten maankohoamisilmiön suojeluun ja muihin luontoarvoihin sekä Natura-arviointia. Lisäselvitysten on valmistuttava elokuun loppuun mennessä, joten Fennovoiman tarkennukset eivät ole vielä tiedossa. Kuten arviointiselostuksessa todettiin, alueen maankäyttö muuttuu radikaalisti teollisuusalueeksi ja ydinjätteiden väli- ja loppusijoituspaikaksi. Lisäselvitykset voivat vain vahvistaa hankkeen sopimattomuutta alueelle, jos alueidenkäyttötavoitteen toteuttamiselle ja suojelupäätöksille annetaan arvoa. Ydinvoimalan rakentaminen tuhoaisi tehdyn luonnonsuojelutyön ja estäisi rannikkoluonnon virkistyskäytön.
5.3 Hankkeeseen liittyvä voimansiirtoyhteys Hanhikivenniemeltä kantaverkkoon katkaisisi kansainvälisesti merkittävän isojen lintujen muuttoreitin
Pohjoisessa pesivien lintujen muuttoreitti kulkee niemen kautta ja osa muuttavista lajeista myös viivähtää Hanhikivenniemen ympäristössä. Esimerkiksi joutsenet ja hanhet lepäilevät ja ruokailevat alueella kevät- ja syysmuuttojen yhteydessä, jolloin linnut liikkuvat merenlahtien ja peltoalueiden välillä.
Voimajohtolinja päämuuttoreitin poikki olisi todennäköisesti erittäin vahingollinen vaikutuksiltaan, koska esimerkiksi suuret linnut, hanhet, joutsenet ja kurjet muuttavat yleensä niemen poikki eivätkä niemen kärjen kautta.
5.4 Ydinvoimala Hanhikivenniemellä estäisi hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen sijoittumisen Pyhäjärvelle
Euroopan komission rahoittamaan Laguna-hankkeeseen liittyy yleiseurooppalaisen fysiikan tutkimuslaboratorion perustaminen. Pyhäjärven Pyhäsalmen kaivos on mahdollinen maanalaisen laboratorion sijaintipaikka, jos uusi tutkimuskeskus tulee Suomeen. Kaivoksen uusiokäyttö hyödyttäisi sekä alueen taloutta että Pohjois-Suomen avaruustutkimusta. Muu Perämeren alueelle suunniteltu mittava uusi energiantuotanto, kuten tuulivoima, eivät olisi ydinvoimalahankkeen tavoin ristiriitaisia hiukkastutkimuksen kanssa. Ydinvoimaton vaihtoehto olisi jälleen kerran aluetaloudellisesti sekä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta huomattavasti edullisempi kuin ydinvoimalaitoksen sijoittamisen salliva ratkaisu.
6. Perämeren rannikko ei sovellu ydinvoimalan sijaintipaikaksi
6.1 Ydinvoimala on lauhdelaitos, jollaisen hyötysuhde on heikko. Fennovoiman hankkeessa uutta sähkötehoa rakennettaisiin 1500-2500 MW ja lämpötehoa 4500-6800 MW, josta peräti 3000-4300 MW johdettaisiin vesistöön. Lauhdeveden ja pohjanruoppausten vaikutukset olisivat vesiluonnolle negatiivisia.
Vesienhoitolaki vaatii, että vesien hyvää tilaa ei saa vaarantaa. Perämeri on ekologialtaan hauras merialue. Se on kuitenkin ulappa-alueiltaan vielä muusta Itämerestä poiketen hyvässä tilassa. Rannikon lähivedet sen sijaan ovat kuormittuneita, mikä johtuu sekä jokivesien tuomista että rannikkoalueen valumista sekä pistekuormituksesta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 todetaan, että vesienhoitoalueen luokitellusta jokipituudesta puolet on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa. Kaikki vesienhoitoalueen eteläisen osan Perämereen laskevat joet ovat tyydyttävässä tai jopa vain välttävässä tilassa. Lauhdevedet pahentaisivat rannikon rehevöitymistä ja heikentäisivät vesiensuojelutyön tuloksellisuutta.
Lämpökuorman lisäksi vesiluonnon tilaa ja käyttökelpoisuutta heikentäisivät radioaktiiviset päästöt, joita voimaloista vuotaa lauhdevedessä mereen -kasvavassa määrin viimeaikaisten mittausten mukaan.
Uhanalaisen itämerenlohen vaellusreitti kulkee aivan rannikkoa pitkin kohti pohjoisen muutamaa jäljellä olevaa kutujokea. Hankkeen vaikutuksista lohen vaelluskäyttäytymiseen on olemattoman vähän tutkittua tietoa, mutta todennäköisesti lauhdevedet häiritsisivät lohen vaellusta. Lohi on viileän veden laji.
Varovaisuusperiaate ja ympäristövastuullisuus edellyttävät luvan epäämistä ydinlauhdelaitokselle Perämeren rannikolle.
6.2 Perämerelle ei sovi sekä tuulivoima että ydinvoima
Yksistään Pyhäjoen ja Iin väliselle Perämeren rannikkovesialueelle on suunnitteilla tällä hetkellä kaikkiaan noin 3200 MW merituulivoimaa. Sen lisäksi tulivoimaa on rakennettu ja lisää suunnitellaan rakennettavan myös Kemin ja Tornion edustalle. Pohjois-Pohjanmaan liitto valmistelee myös maatuulivoiman mahdollisuuksia kartoittavaa hanketta.
Merituulivoimaa koskevat suunnitelmat ovat ympäristövaikutusten arviointivaiheessa ja niistä vastaavat useat suuret energiayhtiöt. Suomen virallinen tavoite on lisätä vuoteen 2020 mennessä 2000 MW tuulivoimaa. Kun sen nykyinen teho on noin 150 MW, virallinenkin tavoite on kova. Syöttötariffi ja vaatimukset uusiutuvien osuuden lisäämisestä sekä paineet hillitä ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin tukevat kuitenkin tuulivoimahankkeita.
Perämeri soveltuu matalana, mutta tuulisena vesialueena hyvin tuulivoiman tuottoalueeksi. Sitä tultaneen myös rakentamaan merkittävässä määrin sekä merelle että maalle. Ydinvoimalan sijoittumisesta samalle alueelle koituisi merkittäviä voimansiirron ongelmia. Tuulivoimalle tulee asettaa etusija. Sekä ydinvoimalan että mittavan tuulivoimakapasiteetin rakentaminen Perämeren rannikkoalueelle ei olisi ympäristöllisesti eikä energiataloudellisesti kestävä ratkaisu.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri