Lausunto Pudasjärven Kuokkasuon turpeenottohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
30.6.2009
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
kirjaamo.ppo(at)ymparisto.fi
Viite: Dnro PPO-2009-R-11-531
Asia: Lausunto Pudasjärven Kuokkasuon turpeenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Kuokkasuo ahtautuu turpeennostoa ajatellen kriittisellä tavalla laajan ja tärkeän pohjavesialueen sekä Kiiminkijoen Natura-vesistön kuormittuneimman haaran, Nuorittajoen väliin. Ahtautuu on oikea sana, sillä molemmin puolin väliä turvekentän reunaan jää tuskin muutamaa kymmentä metriä enempää. Nuorittajoki tulisi myös toimimaan turvevesien laskujokena. Sekä pohjavesialueelle, että Nuorittajoelle on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu niiden suojelua edellyttäviä suunnittelumääräyksiä, joten hankkeen vaikutukset sekä pinta- että pohjavesiin on tutkittava erittäin tarkasti.
Vaikutukset pohjaveteen
Pohjavesialueen merkitys korostuu poikkeuksellisesti sen takia, että se on oleellinen osa Oulun kaupungin suunniteltua pohjaveden hankinta-aluetta. Aluetta ja suunniteltuja pumppausmääriä on jo jouduttu huomattavasti supistamaan tarvearvion määrästä Kälväsvaaran suunnalla, joten Vaanaharju-Kiviharjun pohjavesialuetta ja sen veden laatua ja riittoisuutta ei saa missään oloissa vaarantaa.
Maakuntakaavan suunnittelumääräys pohjavesialueiden suojelemiseksi kuuluu: ”pohjavesien muuttumis- ja pilaantumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista tai riskien syntyminen on estettävä riittävin vesiensuojelutoimenpitein.” Tällaisessa tapauksessa maakuntakaavan suunnittelumääräystä voitaisiin tulkita niinkin, että se kieltää turvesuon kuivatuksen aivan tärkeän pohjavesialueen vieressä, sillä muita pohjavesialueen suojelukeinoja ei ole käytettävissä.
Hankkeen vaikutuksia pohjaveden laatuun ja riittoisuuteen aiotaan arvioida pelkästään olemassaolevan tiedon pohjalta. Vaikka alueen pohjavesiä on viime aikoina tutkittu paljonkin, ei ole etukäteen selvää, että riittävä varmuus hankkeen pohjavesivaikutuksista voitaisiin niiden avulla saada. Lisäselvitykset ovat tarpeen, jos olemassaolevan tiedon perusteella jää pienikin epäilys hankkeen haitallisesta vaikutuksesta Vaanaharju-Kiviharju pohjavesialueeseen ja sen käyttökelpoisuuteen.
Turpeennostoalan yhteisvaikutukset
Arviointiohjelmassa todetaan, että Kiiminkijoen valuma-alueella on 1238 hehtaaria käytössä olevia turvesoita, valmisteltavana 41 hehtaaria ja jo tyhjentyneitä soita 298 hehtaaria. Uutena olisi tulossa käsiteltävä Kuokkasuo (195 hehtaariaa) sekä niinikään yvattavana oleva Vapon Jako-Muuraissuo (413 hehtaaria), joka on Kuokkasuon yva-ohjelmasta unohtunut pois. Yhteensä Kiiminkijoen turvesoiden ala lisääntyisi 602 hehtaaria, mikä on noin 48 prosentin lisäys nykyiseen turpeennostoalaan verrattuna. On luonnollista, että saman hakijan yhtäaikaisesti samalle vesistöalueelle suunnittelemien turvesoiden päästöt ja muut vaikutukset käsitellään YVAssa yhteisvaikutuksina.
Vaikutukset vesiluontoon
Ohjelmassa mainituista hankkeeseen vaikuttavista suunnitelmista ja ohjelmista puuttuu Oulujoen-Iijoen vesienhoitalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Vaikka suunnitelma on ehdotusvaiheessa, se tulee voimaan vuoden loppuun mennessä. Lupaviranomainen ottaa myös suunnitelman jo huomioon.
Kiiminkijoen Natura 2000 -vesistöön kuuluva Nuorittajoki on vesienhoitosuunnitelmassa määritetty luokkaan tyydyttävä. Ekologinen luokitus perustuu laajaan aineistoon. Hajakuormitus on arvioitu suureksi ja pistekuormitus kohtalaiseksi. Kalastoa kuvaava biologinen luokka on tyydyttävä. Vesienhoitolain mukainen suunnitelma edellyttää vesistöiltä vähintään hyvää ekologista tilaa vuoteen 2015 mennessä. Suunnitelmaa lisätä turpeenkaivuuta Nuorittajoen valuma-alueelle on arvioitava myös siltä osin, vaarantaako se mahdollisuuksia parantaa joen tilaa siten, että hyvä tila on saavutettavissa vuoteen 2015 mennessä, kuten vesienhoitosuunnitelmassa arvioidaan.
Nuorittajoki heikentää nykisellään Kiiminkijoen tilaa. Joen laskupaikan yläpuolisella osalla Kiiminkijoen tila on luokiteltu erinomaiseksi ja Nuorittajoen haarasta merelle hyväksi. Kiiminkijoki on eräs SAP-ohjelman vesistöistä, johon pyritään palauttamaan luonnossa lisääntyvä lohikanta.
Nuorittajoki on maakuntakaavassa Kiminkijoen tapaan arvokas vesistö. Maakuntakaavan suunnittelumääräys näille av-vesistöille kuuluu: ”Maakuntakaavassa av-merkinnällä osoitettujen vesistöjen tilaan vaikuttavat toimenpiteet on suunniteltava siten, että arvokkaan vesialueen soveltuvuutta varauksen perusteena oleville eliölajeille ei vaaranneta”. Suunniteltu turpeennostoalan lisäys Kiiminkijoen vesistöalueella on niin suuri, että se todennäköisesti vaarantaa lohen lisääntymisedellytyksiä joessa. Tämä asettaa erityisvaatimuksia vesiensuojelun suunnittelussa, tai hankkeesta luopumista. Nuorittajoessa on myös hyvä rapukanta, jonka lisääntymisolosuhteita hanke saattaa vaarantaa. Hankkeen vaikutukset joen raputalouteen on tutkittava huolellisesti.
Toteuttamisvaihtoehdoissa pintavalutus suunnitellaan tehtävän ojitetulle turvemaalle. Menetelmän laskennallinen toimivuusarvio perustuu kuitenkin luonnontilaiselle suolle perustettuun pintavalutuskenttään. Tämänhetkisenä parhaana käyttökelpoisena tekniikkana pidetään ympärivuotista pintavalutusta luonnontilaiselle pintavalutuskentälle.
Kaiken kaikkiaan riittävä vesistövaikutusten arviointi ei voi perustua olemassa oleviin ennakko- ja velvoitetarkkailujen vedenlaatutuloksiin. Vesistövaikutuksia on arviotava otaen huomioon vesistön nykytila, hankkeen vesiensuojelumahdollisuudet, valuma-alueen tila ja tavoitteet vesistön tilan selväksi parantamiseksi.
Vaikutukset luontoon
Kuokkasuo on navero-ojitettu 1980-luvulla, mutta muutoin suota ei ole tuhottu turpeennostoa varten. Suota kuvataan kuivumisen takia kasvillisuudeltaan muuttuneeksi. Linnustoselvityksen mukaan suo on kuitenkin linnustolliselta arvoltaan hieman tavanomaista suurempi sekä lajistoltaan että linnuston tiheydeltään.
Osana hankkeen toteuttamatta jättämistä on selvitettävä suon ennallistumiskelpoisuus. Sillä on huomattava ekologinen merkitys kuormittuneen joen ja sen ojitetun valuma-alueen ekosysteemissä.
Vaikutukset ilmastoon
Kuokkasuon YVA-ohjelmaa tarkasteltaessa kiinnittyy jälleen huomio siihen, että vaikka kohdassa arvioitavista ympäristövaikutuksista mainitaan YVA-lain mukaisesti myös vaikutukset ilmastoon, jäljempänä aiheesta ei ole enää sanaakaan. Samoin vältetään liittämästä turpeenkäyttöä mitenkään YK:n ilmasto- ja biodiversiteettisopimusten velvoitteiden tai kansainvälisten ilmastoneuvottelujen päästörajoitusten piiriin, vaikka tutkimustulokset kiistatta osoittavat, että turvemaiden käyttö, turpeen poltto mukaanlukien muodostaa erään Suomen suurimman yksittäisen kasvihuonekaasujen päästölähteen. Tämä korostuu erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, jossa pelkästään turpeen polton päästöt nousevat lähelle 7 tonnia asukasta kohti vuodessa.
Turpeenkäytön ilmastovaikutusten selvittelyn luonteva paikka on eri toteuttamisvaihtoehtojen vertailun yhteydessä. Tilastokeskuksen Suomen maaraportoinnissa käyttämien laskuperusteiden avulla on mahdollista laskea Kuokkasuon 1 861 000 MWh:n turpeiden polton sekä sen turvekenttien ja aumojen hiilidioksidipäästöt ja nähdä havainnollisesti kuinka tehokasta päästöjen vähentäminen maakunnassa on, kun turpeenpoltto korvataan uusiutuvilla. Nolla-vaihtoehdon kohdalla arvioitua turvetyöpaikkojen menetystä tulee verrata uusiutuvan energian työllistävyyteen, josta on muun muassa Thule-instituutti tehnyt laskelmia. Uusiutuvasta energiasta on huomattava, että EU on asettanut sille lähes 10 prosentin lisäystavoitteen ja että tavoite voidaan osaltaan saavuttaa myös vähentämällä turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Maassamme turpeenkäytöllä on vahva poliittinen tuki takanaan ja sen tavoitteena on kaikenaikaa kasvattaa turpeenkäyttöä ja saada sen päästökerrointa pienennettyä muihin fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Kaikki nämä tavoitteet ovat kansainvälisissä neuvotteluissa epäonnistuneet ja nyt olisi tärkeää, että turpeen todellinen luonne kasvihuonekaasujen lähteenä yleisesti tiedettäisiin ja tunnustettaisiin turpeen käyttöä koskevia päätöksiä tehtäessä. YVA-lain hengen ja kirjaimen tinkimätön toteuttaminen suo-yvien ilmastovaikutusten arvioinneissa palvelee tätä päämäärää.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri