Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Mustavaaran kaivoshankkeen YVA-se­los­tuk­ses­ta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

20.11.2009

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
kirjaamo.ppo(at)ymparisto.fi

Viite: PPO-2008-R-5-531

Asia: Lausunto Mustavaaran kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Mustavaaran kaivoshankkeen YVA-selvitykset vaikuttavat varsin kattavilta erilaisine mallinnuksineen. Suurimmat ympäristövaikutukset näyttäisivät selostuksen mukaan kohdistuvan laskuvesistöön, toiminnan päästöihin ilmaan, lähialueen asumisviihtyvyyteen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Myös eri toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutuksilla on suuria eroja. Esimerkiksi maisemaselvitys mallinnuskuvineen osoittaa, että VE1:n ja VE2-3:n maisemavaikutusten ero on erittäin suuri. Jälkimmäisen läjitysalue näkyy suorastaan korkeana vaarana kaukomaisemassa. Samansuuntainen selkeä ero näkyy myös vaihtoehtojen vesistövaikutuksissa.

Vaikutuksia ja niiden vertailua

Päästöistä ilmaan

Hankkeen vaikutuksia ilmanlaatuun on arvioitu kattavasti ja mallinnuksessa on saatu uskottavan tuntuisia päästöjen vaikutusalueita. Kuitenkaan selkeää ilmapäästöjen yhteisvaikutusten arviointia ei ole tehty, vaan taulukoissa kunkin aineen pitoisuuksien merkitystä arvioidaan viranomaissuositusten rajoissa erikseen.

Eri päästölähteiden vertailussa huomio kiinnittyy erityisesti kaivoksen työkoneiden ja prosessipolttoaineiden aiheuttamiin päästöihin esimerkiksi tieliikenteen päästöihin verrattuna. Suuret erot johtunevat kaivoksella käytetyistä polttoaineista, jotka ovat pääasiassa kevyttä ja raskasta polttoöljyä. Tässä valossa Taivalkosken kunnan lausunnossa esitetty toive tutkia puupolttoaineiden käyttöä prosessien energianlähteenä vaikuttaa varsin perustellulta. Lisähyötynä toimenpide vähentäisi hankkeen hiilidioksidipäästöjä.

Vesistövaikutuksista

Myönteisenä seikkana voidaan todeta, että hankkeen suunnitelmassa on pystytty selkeytys- ja kierrätysjärjestelyjen avulla huomattavasti pienentämään kaivoksen raakaveden tarvetta ja siten myös poistoveden määrää. Toinen välittömiä vesistövaikutuksia pienentävä menetelmä on jätevesipäästöjen jaksottaminen pääosin kevättulvan ajalle. Tälläkin tietysti voi olla monenlaisia välillisiä ja pitkäaikaisvaikutuksia, jotka jäävät nähtäväksi, jos hanke toteutuu.

Hankkeen VE1 ja VE2-3 toteuttamisvaihtoehtojen vesistövaikutusten välillä on suuria eroja, jotka selittyvät lähinnä vanadiinitehtaan typpipäästöillä. Selostuksen mukaan niiden määrään voidaan merkittävästi vaikuttaa puhdistusprosesseissa. Kalvosuodatukseen ja haihdutukseen perustuva puhdistusmenetelmä tulisikin määrätä toteutettavaksi myös lopullisissa lupaehdoissa, sillä niiden puhdistusteho on typen osalta 2.5-kertainen ns. perusvesienkäsittelyyn verrattuna. Puhdistusmenetelmän valinta on avainasemassa hankkeen vesistövaikutuksia arvioitaessa.

Vertaamalla Mustavaaran typpipäästöjä Stora Enson Oulun tehtaiden päästöihin (50-60 tonnia vuodessa) syntyy vaikutelma, että vaikutusarvioinnissa yritetään vähätellä hankkeen vaikutuksia. Vertailussa todetaan, että perusvesienkäsittelynkin typpipäästöt jäävät Mustavaarassa alle puoleen Oulun tehtaiden päästöistä. Tällöin unohdetaan, että päästöjen laimennussuhde mereen on aivan erilainen kuin Mustavaaran alueen pieniin laskujokiin ja Kostonjärveenkin verrattuna. Samoin nykyisen suunnitelman mukaisia päästöarvioita on epäasiallista verrata kaivostoiminnan aikaisempiin päästöihin. Näitä huomattavasti pienemmätkin päästöt, joita on kuvattu selostuksen perusvesienkäsittelyä käsittelevässä luvussa, voivat aiheuttaa vesistön tilassa sellaista heikkenemistä, mikä on vesienhoitolain tilatavoitteiden vastaista. Mustavaaran luvanhakuvaiheessa vesienhoitolain toimenpidesuunnitelmat lain tilatavoitteiden saavuttamiseksi ovat jo voimassa, mutta tätä ristiriitaa arviointiselostuksessa ei ole mitenkään noteerattu.

Luonnonsuojelupiirin lausunnossa arviointiohjelmasta pidettiin tarpeellisena arvioida myös sitä, millaisia yhteisvaikutuksia mahdollisella Kuusamon jätevesien laskulla Kostonjärveen on yhdessä Mustavaaran jätevesien kanssa. Tällainen arviointi puuttuu selostuksesta, vaikka kahden erityyppisen kuormituslähteen yhteisvaikutus Kostonjärveen voi olla merkittävä.

Kaivoksen rakentamisaikaisten vesistöpäästöjen arvioidaan olevan lähinnä kiintoainetta. Kiintoainekuormituksen arvellaan rakentamisaikana voivan kohota korkeammalle kuin kaivoksen tuotantoaikana. Tämä tulisi estää rakentamalla vesiensuojelurakenteet ja pintavalutuskentät ennen muuta toimintaa, niinkuin esimerkiksi turvesoiden lupapäätökset nykyisin velvoittavat.

Kalastovaikutuksista

Hankkeen kalastovaikutusten arvioidaan olevan suurimpia jätevesien laskuvesistön yläosalla, josta osa voi menettää kokonaan kalataloudellisen arvonsa. Tähän nähden arvio hankkeen kalasto- ja kalastusvaikutuksista on ristiriitainen. Toisaalta myönnetään, että VE2-3 vaihtoehdoilla voi olla vesistöä rehevöittäviä vaikutuksia osittain jopa Kostonjärveen saakka, mutta että tämä ei mitenkään vaikuta kalojen käyttökelpoisuuteen. Yleensä vesistön rehevöityminen ja leväkasvun lisääntyminen ilmenee kalojen makuhaittoina etenkin loppukesästä.

Vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen

Hankkeen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle on selvitelty monipuolisesti. Natura-arviointikin luvataan tehdä, tosin vasta jälkikäteen. Se olisi kuulunut suorittaa samanaikaisesti hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin kanssa, jotta sen tulokset olisivat olleet arvioitavissa muun materiaalin ohessa.

Paikallisesti Mustavaaran uudelleenavaaminen aiheuttaa merkittävää heikennystä nykyiselle lajistolle ja luontotyypeille, soille, lammille ja lähteille sekä alueella pesivälle uhanalaiselle petolinnulle. Osaa luontotyypeistä voitanee rakentamisen ja käytön aikana suojata, mutta siivin lentävä laji karkoittunee alueelta. Jos tämä merkitsee koko reviirin autioitumista, menetys on merkittävä.

Suunnittelualueen lajien ja luontotyyppien suojelua on turvattu vesilain, metsälain ja luonnonsuojelulain keinoin. Ympäristönsuojelulain mukaisessa lupaharkinnassa yleensä vaaditaan luvan hakijaa selvittämään lajin tai luontotyypin suotuisan suojelun taso toiminta-alueella, ennen kuin poikkeus lain suojelupykälän velvoitteeseen voidaan tehdä. Tällaisia selvityksiä selostuksessa ei ole, joten ne jäänevät hankkeen ympäristölupakäsittelyyn.

Vaihtoehdoista

Kaivoshankkeiden haitallisimmat ympäristövaikutukset keskittyvät yleensä kaivoksen lähialueille. Sosiaalisten vaikutusten arvioimiseksi tehtyjen haastattelujen vastauksista käy ilmi, että näin koetaan olevan myös Mustavaaran tapauksessa.

Hankkeen yhteenvetotaulukosta selviää, että toiminnan ympäristövaikutukset olisivat pääosin kielteisiä. Ainoaksi myönteiseksi seikaksi on mainittu sosiaaliset vaikutukset. Nämä myönteiset vaikutukset olisi saavutettavissa VE1-vaihtoehdossa pienimmin mahdollisin ympäristövaikutuksin, kun taas VE3:n toteutuessa ympäristökuorma olisi kaikkein suurin. Toteutusvaihtoehdon valinnalla voidaan näin vaikuttaa merkittävästi Mustavaaran kaivoksen aiheuttamiin ja paikallisten kokemiin ympäristövaikutuksiin. Jos toteutettaviksi vaihtoehdoiksi valitaan VE2 tai VE3, haitallisimpia vesistövaikutuksia voidaan vähentää käyttämällä selostuksessa mainittuja tiukimpia vesiensuojelumenetelmiä.

Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri