Vastaselitys Pohjois-Pohjanmaan liiton vastineeseen Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan valituksemme johdosta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
1.7.2010
Ympäristöministeriö
kirjaamo.ym(at)ymparisto.fi
Dnro YM2/5222/2010
Asia: Vastaselitys Pohjois-Pohjanmaan liiton vastineeseen Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan valituksemme johdosta
Esteellisyys
Maakuntaliitto toteaa vastineessaan, ettei vähäinen omistusosuus Fennovoimasta aiheuta esteellisyyttä päätöksenteossa, joka koskee yhtiön etua. Samantapainen johtopäätös on tehty niinikään työ- ja elinkeinoministeriössä, vaikka oikeuskansleri Jaakko Jonkka on todennut (16.6.2010) ministeriön energiaosaston ylijohtajan Taisto Turusen olleen jäävi hankkeen käsittelyssä.
Valittajat sen sijaan pitävät itsestäänselvänä, että päätöksentekijänä on jäävi asiassa, jossa käsitellään sellaisen yhtiön etua, jonka päättävässä elimessä on jäsenenä. Vähintään henkinen sitoutuminen yhtiön etuun kallistaa tuen sellaisen ratkaisun taakse, joka on yhtiössä päätetty ja josta sille on odotettavissa erityistä hyötyä. Lukuisten yhtiöiden osallistuminen Fennovoima-hankkeeseen on yksiselitteisesti hyödyn hakemista Mankala-periaatteen pohjalta. Valittajien mielestä se on hallintolain 5 luvun 28 §:n mukainen asetelma, jolloin valtuutettu on esteellinen, jos hän on myös jonkin omistajayhtiön päättävissä elimissä jäsenenä.
Maakuntaliitto toimii poliittisessa ohjauksessa, mutta sillä on kaavoittajana myös viranomaisasema. Sen päättävässä elimessä pitää tehdä päätöksiä yksittäisten yhtiöiden etua huomattavasti laajemmasta näkökulmasta ottaen tasapuolisesti huomioon eri maankäyttömuodot ja maakunnan pitkäjänteisen kehittämisen, jolle suuntaviivat on päätetty sekä maakuntakaavassa että suunnitelmissa ja ohjelmissa. Siinä on nyt epäonnistuttu, kuten maakuntaliitto toteaa vastineessaan. ”Maakuntavaltuusto ei ole nähnyt ristiriitaa ydinvoimamaakuntakaavan ja maakuntasuunnitelman välillä.” Vaikka eduskunta tekeekin, ainakin teoriassa, periaatepäätöksensä ydinvoimasta yhteiskunnan kokonaisedun mukaisesti, maakuntaliittokaan ei voi sitä unohtaa ja tehdä päätöksensä sen sijaan elinkeinoelämän intressejä korostetusti palvellen. Maakuntakaavassa ja suunnitelmassa, jotka kulkevat pitkähkön prosessin läpi, otetaan sentään huomioon useampia tavoitteita ja sovitetaan niitä yhteen. Ulkoa tuodun ydinvoimalahankkeen ja maakunnassa valittujen vaihtoehtojen välillä on vahva ristiriita, jonka soisi myös maakunnan päättäjien huomaavan. Jos niin ei ole, kehitys ei olekaan heidän otteissaan, vaan se on siirretty kaupallisille tahoille.
Kiire saada hankkeesta myönteinen poliittinen päätös aikaiseksi on johtanut huonoon hallintoon niin maakunta- kuin valtakunnan tasolla. Se on kehitystä, jota ei voi pitää kestävänä. Ympäristöministeriön tulee jättää kaava vahvistamatta myös päätöksenteossa tapahtuneiden virheiden vuoksi.
Alueen sopimattomuus ydinvoimalan sijoituspaikaksi
Kaavapäätöksellä ei edes ole mitään tosiallista kiirettä. Moni olennainen asia on selvitetty puutteellisesti tai sitä ei ole selvitetty ollenkaan. Hankkeesta vastaavalla ei ole edes tietoa siitä, rakentaisiko se alueelle yhden vai kaksi voimalaitosta. Silläkin on jo suuri merkitys hankkeen ympäristövaikutuksiin ja kaavan sisältöön, mutta kaavoittaja ja valtuusto on siinäkin luovuttanut kaiken päätöksenteon hankkeesta vastaavalle.
– Vaikutukset linnustoon
Tiedossa olevat linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat jo yksistään sellaisia, että niiden pohjalta on tehtävissä vain se johtopäätös, että Hanhikivenniemi ei sovellu ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Maakuntaliitto ei vastineessaan esitä mitään sellaista, joka kumoaisi valittajien perustellun kritiikin ja huolen.
BirdLife Suomi on todennut kannanotossaan (11.6.2010), ettei ”Hanhikivenniemelle pidä rakentaa ydinvoimalaa. Hanhikivi on linnustoltaan monipuolinen alue, jonka ylitse kulkee suurikokoisten lintujen tärkeä muuttoreitti. Niemen pohjoisranta on tärkeä muuttolintujen levähdysalue ja vesilintujen kerääntymisalue. Niemen ylitse muuttaa keväin syksyin esimerkiksi noin 10 000 laulujoutsenta, jotka ovat erityisessä vaarassa törmätä mahdollisen voimalaitoksen myötä rakennettaviin voimajohtoihin. Myös useiden muiden suurikokoisten lintujen kuten hanhien ja petolintujen muuttoreitti kulkee suunnitellun voimala-alueen ylitse.
Hanhikivenniemellä on poikkeuksellisen laaja ja luonnonsuojelullisesti arvokas maankohoamisrannikon metsien kehityssarjan esiintymä. Tehdyissä selvityksissä korostetaan, että Hanhikivenniemi on ainutlaatuinen mahdollisuus tämän äärimmäisen uhanalaiseksi arvioidun
luontotyyppiyhdistelmän lisäsuojelun toteuttamiselle Suomessa. Jääkauden jälkeisen maankohoamisen synnyttämät metsien kehityssarjat ovat maailmanlaajuisestikin hyvin harvinaisia.
BirdLife pitää huolestuttavana, että voimalahankkeen suunnittelussa on vähätelty alueen luonnonsuojelullista arvoa, linnustollista merkitystä ja voimalan vaikutuksia linnustolle. Voimalasuunnitelmista luopuminen olisi ollut looginen johtopäätös tehdyistä luontoselvityksistä.”
Valitettavasti vastineen mukaan maakuntaliitolla ei kuitenkaan edelleenkään ole riittävää käsitystä muun muassa alueen linnustollisesta merkityksestä. Vastineessa todetaan esimerkiksi, että kaavaselostuksessa Takarannan merkitys on tuotu esiin: ”Takarannalla on huomattava merkitys sulkasatoalueena.” Se on kovin vähättelevästi todettu, sillä kuten periaatepäätös-hakemuksen täydentävässä selvityksessä todetaan (Tuohimaa 2009), ” Kosteikkojen linnustonsuojeluarvo -työryhmän laatimien levähdysaluekriteerien (Asanti ym. 2003) mukaan Takaranta sijoittuu korkeimpaan luokkaan (luokka I), jolloin se on kansainvälisesti arvokas muuttolintujen levähdysalue. Luokan kriteerinä on, että tarkasteltavalla alueella havaitaan jossakin vaiheessa muuttokautta satoja isoja arkoja lajeja (joutsenia, hanhia tai kurkia) tai vähintään 2000 vesilintua tai 1000 kahlaajaa. Isojen arkojen lintujen ja vesilintujen kohdalla kriteerit täyttyvät Takarannalla vuosittain.
Takaranta on myös hyvin huomattava sulkasadonaikainen kerääntymisalue, koska sinne kerääntyy yli 50 yksilöä hanhia säännöllisesti. Myös Parhalahden Natura-alueella on merkitystä sulkasadonaikaisena kerääntymisalueena, koska sinne kerääntyy säännöllisesti sulkasatokauden aikana hanhia tai vesilintuja. Sekä Takaranta että Natura-alue ovat kriteerien mukaan merkittäviä pesimäaikaisia ruokailualueita, koska niillä havaitaan pesimäaikaan säännöllisesti muun muassa ruokailevia sääksiä, merikotkia, tuulihaukkoja ja nuolihaukkoja ja kerrallaan kymmeniä pikkulokkeja. ”
Vastineen mukaan Takaranta on suojeluohjelmiin kuulumaton! Valittajien mukaan se johtuu vain siitä, ettei sen merkityksestä ole riittävästi aiemmin tiedetty. Nyt Takarannan luonnonsuojelullista asemaa pitäisi vahvistaa, mutta kaavassa sitä suojaa vain luo-merkintä ja löysä suunnittelumääräys. Kaiken lisäksi kaavakartan mukaan energiahuollon aluevaraus ulottuu Takarannan kohdalla rantaviivaan peittäen alleen luonnonsuojelulain luontotyypin rantavyöhykkeineen.
Lähellä laitosalueita pesivään vesi- ja rantalinnustoon kohdistuisi hankkeesta siten merkittävä riski. On selvää, että Kultalanlahden – Takarannan linnusto kärsisi myös melusta ja muusta häiriöstä. Esimerkiksi vesilintujen sulkimisparvet ovat erityisen herkkiä häiriölle ja hakeutuvat mahdollisimman rauhallisille alueille. Sitä osoittaa se, että Takaranta on ainoa selkeä merihanhien sulkimisalue Pyhäjoen – Raahen alueella (Tuohimaa 2009). Jos ja kun jäähdytysvesi alkaa rehevöittää rantavesiä, se tulee vaikuttamaan kasvillisuuteen, eliöstöön ja sitä kautta lintujen pesimä- ja ruokailuympäristöön etenkin Takarannalla ja Kultalanlahdella.
Törmäysriskin laskemisesta toteamme, että Hanhikivenniemi lähiympäristöineen on poikkeuksellinen alue. Tuskin Suomessa on samanlaista aluetta, jossa kymmeniä tuhansia sorsalintuja tai tuhansia kuikkalintuja (Tuohimaa 2009) joutuisi voimalinjan muodostamalle törmäyslinjalle. Varovaisuusperiatteen mukaisesti arvio törmäysriskistä tulisi tehdä Hanhikivenniemen alueen erityispiirteet hyvin tuntien ja huomioon ottaen. Arvion esittämiseksi ei aineistossa ole riittäviä tietoja esimerkiksi yö- ja päiväaikaisesta lintujen liikkumisesta.
Vastineessa viitataan myös POPELYn täydentävään lausuntoon ydinvoimalaitoshankkeen Natura-arvioinnista (1.2.2010) ja todetaan, että lausunnossa annettaisiin vapauttava päätös: ”Luonnonsuohelulain 65 § tarkoittamia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen luontotyypeille ja lajeille ei aiheudu.” Se on kuitenkin vahvasti vääristelty lausuma POPELY:n lausunnosta. POPELY haluaa lisälausunnollaan korostaa, että suoria merkittävästi heikentäviä vaikutuksia alueen kyseisille luontotyypeille ja lajeille ei hankkeesta vaikuttaisi aiheutuvan. Lausunnossa esitetyt pitemmän aikavälin riskit ovat sellaisia, että Natura-arvioinnin yhteydessä tehdyillä selvityksillä niistä tai niiden aiheuttamista merkittävästi heikentävistä vaikutuksista ei ole näyttöä, mutta riskiä ei tehdyillä selvityksillä voi pitemmällä aikavälillä kokonaan poissulkea.” Varsinaisessa Natura-lausunnossaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus oli hyvin varauksellinen ja osoitti arvioinnista useita merkittäviä puutteita. Maakuntaliiton ei pitäisi hyväksyä käytäntöä, jonka avulla suppeilla ja huonosti tehdyillä selvityksillä saa hankkeen kuin hankkeen läpi.
– Maankohoamisrannikon suojeluvaade
Kaavoittajan mukaan Hanhikiven suhteellinen osuus maakunnan primäärisukkessiometsien alueista on niin pieni, etteivät ydinvomalaa varten tehdyt varaukset vaaranna primäärisukkessiometsien esiintymistä maakunnassa.
Kaavoittaja jatkaa vastineessaan Hanhikiven merkityksen vähättelemistä maankohoamisrannikon kehityssarjojen suojelussa. Kaavoittaja väittää myös, että maankohoamisrannikkoa koskevan alueidenkäyttötavoitteen toteutumista tulee tarkastella vain alueellisesti.
Lausunto on vastoin kaavoittajan aiempaa näkemystä Hanhikivenniemen merkityksestä. Voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa niemellä on suuri merkitys maankohoamisrannikon luonnonperinnön säilymisessä ja maankohoaminen ilmiönä on tunnistettu maakunnan erityisvastuuksi. Kuten valituksessamme huomautimme kaavaselostuksessa 17.2.2005 on maakunnallisena alueidenkäyttötavoitteena maakunnan kansainvälisen ja valtakunnallisen aseman vahvistuminen, joka ympäristön osalta tarkoittaa, että maakunnan kansainvälisen vastuun mukaisesta ympäristöarvojen säilymisestä huolehditaan. Niitä ovat maankohoamisrannikko, suoluonto, pohjoiset luonnonmetsät ja kulttuuriperintö.
Maankohoaminen kehityssarjoineen on Pohjanmaan rannikon erityispiirre. Vaikka maankohoamista tapahtuu muuallakin, geologiset ja kasvimaantieteelliset olosuhteet ovat toisenlaisia. Voimassa olevassa Pohjois-Pohjanmaan kaavassa merkittävin suojelualueiden ulkopuolinen maankohoamisrannikon kehityssarjaa vaaliva kaavavaraus sijaitsee Pyhäjoen Hanhikivenniemellä. Merkintä kattaa koko niemen, joka kaavaselostuksessa erikseen mainitaan laajaksi ja monipuolisesti maankohoamisrannikon luontoarvoja omaavaksi alueeksi.
Tausta-aineistossa ei kierretä sitä tosiasiaa, että niemenkärjen alue muuttuisi kaavamuutoksen myötä teollisuusalueeksi ja sen luonto pirstoutuisi niin, että sen merkitys maankohoamisrannikon katkeamattoman sukkessiokehityksen mallina heikkenisi selvästi.
Kun luontotyyppi on äärimmäisen uhanalainen, sitä ei vähennä se, että suojellaan jo suojeltu eikä varsinkaan, jos siihenkin kohdistuu heikentäviä vaikutuksia hankkeen takia. Kaavoittajan olisi pitänyt todeta selvitysten perusteella johtopäätöksenään, ettei Hanhikivenniemeä koskeva kaavamuutos ole mahdollinen. Osoittaakseen päinvastaista kaavoittajan olisi pitänyt vähintään selvittää ja analysoida rannikon rantakaavat ollakseen oikeasti selvillä siitä, millaiset mahdollisuudet on vähentää luontotyypin uhanalaisuutta ja vaalia maankohoamisrannikon luonnon erityispiirteiden säilymistä.
– Energiahuollon maakunnalliset painopisteet ja sähkönsiirto
Valittajat ovat korostaneet sitä, että maakunnassa on valittu linjaksi tukea maankäytöllisesti mittavasti tuulivoimantuotannon toteutumista. Merituulivoimahankkeista on käynnissä vaikutusten arviointi ja hankkeiden toteuttamisedellytysten selvittäminen, kun taas maatuulivoiman kaavallista ohjausta ollaan valmistelemassa. Kaavaselostuksessa viitataan erityiseen tarpeeseen lisätä siirtokapasiteettia, jos sekä tulivoimahankkeet että ydinvoimahanke toteutuvat, mutta mitään vaikutusarvioita tai maankäytöllistä tarkastelua ei kaavoittaja esitä. Vastineessaan kaavoittaja ei myöskään kanna asiasta vastuutaan. Molemmat energiantuotantomuodot ovat kuitenkin valtakunnallisia. Samaan maakuntaan ei ole kohtuullista sisällyttää sekä mittavasti uutta tuulivoimaa että ydinvoimaa.
Sähkönsiirrosta vastineessa todetaan, että Fingrid varautuu yhteen uuteen ydinvoimalaan. Fingrid varautuu strategiassaan valtakunnallisesti yhteen uuteen ydinvoimalaan sekä 2000 MW tuulivoimaa. Lausunnossaan Fennovoiman Pyhäjoen laitospaikan kantaverkon 400 kV ja 110 kV lähiliitynnästä (30.10.2008) yhtiö toteaa, että ”Pyhäjoelle suunniteltu yksi laitosyksikkö edellyttäisi yhtä 400kV voimajohtoa ja kaksi laitosyksikköä kahta 400 kv voimajohtoa Nivalan suuntaan. Laitosvalinnan vielä ollessa avoin ei voida täsmällisemmin arvioida kantaverkon lopullista verkkoratkaisua.” Kaavoittaja toteaa omalta osaltaan, että Maanahkiaisen tuulipuiston sähkönsiirron sijoittaminen samaan johtokäytävään tekisi siitä niin leveän, että todennäköisesti tuulipuiston sähkönsiirto pitää hoitaa toista kautta. Tämäkin osoittaa, että linnustollisesti keskeisellä rannikolla ja merialueella sähkönsiirto on yksi tärkeistä kynnyskysymyksistä arvioitaessa hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta ja yhteisvaikutuksia. Missään tapauksessa kaikkea suunniteltua ei voida toteuttaa. Ottaen huomioon Suomen tavoitteet tuulivoiman kehittämiseksi ja sen ympäristövaikutukset ydinvoimaan verrattuna tuulivoimaa on pidettävä ensisijaisena valintajana. Tuulivoiman kehittäminen on myös maakunta oma valinta lukuisissa suunnitelmissa, ohjelmissa ja strategioissa.
Maakuntakaavan vahvistamisen seurauksena hyväksyttäisiin alemman asteen kaavat. Niiden sisältö on pitkälti sen mukainen kuin iso teknistaloudellinen hanke vaatii. Sitä samaa kuvastaa maakuntakaavan varaus ydinenergiahuollon alueeksi. Maakuntakaavoittajan tulee olla hyvin tietoinen alueen merkittävyydestä ja ohjata maankäyttöä tasapainoisesti eri tavoitteet huomioon ottavaksi. Jos tarve vaatii, sillä pitää olla kykyä olla sijoittamatta maankäytöllisen tasapainon rikkovaa kaavamuutosta ja olla mahdollistamatta siten huonoja alemman asteen kaavoja.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry vaativat, että maakuntakaavan muutosta ei vahvisteta, koska kaava ei toteuta maankäyttö- ja rakennuslain 3 luvun 24 pykälän vaatimusta alueidenkäyttötavoitteiden edistämisestä eikä täytä sille 4 luvun 28 pykälässä asetettuja sisältövaatimuksia ja on muutoinkin lainvastainen. Pyhäjoen Hanhikivenniemi ei sovellu ydinvoimalan sijoituspaikaksi.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Aalto
puheenjohtaja
Aija Lehikoinen
sihteeri