Lausunto Vasikkasuon biokaasulaitoshankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
22.3.2011
Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/2/07.04/2011
Asia Lausunto Vasikkasuon biokaasulaitoshankkeen YVA-ohjelmasta
Hankkeen tarkoituksena on jalostaa jätevesilietteitä ja erilliskerättyä biojätettä biokaasuksi ja myydä lopputuote sähköksi ja lämmöksi sekä lannoitteeksi. Biokaasun hajautettu tuotanto on varteenotettava uusiutuvan energian tuotantomuoto, jonka merkitys tullee lähivuosina kasvamaan. Kuten ohjelmassa todetaan hanke edistää myös jätteiden hyötykäyttöasteen nostamista sekä alentaa kasvihuonekaasupäästöjä, mikäli se korvaa fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa.
Liittyminen muihin hankkeisiin
Viherrengas Järvenpään laitos sijoittuisi Oulun Vasikkasuolle, missä hankkeesta vastaavalla on jo toimintaa (maa-aineskeskus). Biokaasun tuotantoa koskevassa vaihtoehdossa alueelle sijoittuisi rakennelma jos toinenkin. Yllättävän lyhytjänteiseksi toimintaa kuitenkin arvellaan. Lähtökohta tuntuu olevan, että biokaasun raaka-aineista syntyy kilpailua ja sen seurauksena niukkuutta. Ohjelmassa todetaan, että vain yhdelle laitokselle on Oulun seudulla taloudelliset toimintaedellytykset.
Kyseisen hankkeen lisäksi ainakin Oulun jätehuolto yhteistyökumppaneineen suunnittelee biokaasutuotannon aloittamista. Ohjelmassa ei yhteistyön tarvetta tai vastaavasti sen esteitä pohdita. Yhteiskunnan, tässä tapauksessa Oulun seudun, kokonaisedun mukaista yhteistyö kuitenkin olisi ja todennäköisesti myös jätealan yritysten. Biokaasulaitos oheistoimintoineen on ilmeisen iso ja haastavakin investointi. Toisaalta ympäristönsuojelu hyötyisi, jos biokaasun tuotantoon soveltuva raaka-aine ohjautuisi siihen mahdollisimman tehokkaasti ja pysyvästi.
Kaiken kaikkiaan jätehuoltoa ei suunnitella kokonaisuutena, vaikka siihen olisi ilmeinen tarve. Ouluun on rakenteilla jätteenpolttolaitos, joka on selvästi haitallinen myös biokaasun tuotantohankkeille. Jätteenpoltto ei jätelain vaatimusten mukaisesti ohjaa jätettä parhaalla tavalla hyödynnettäväksi. Biokaasulaitos mahdollistaisi biojätejakeiden lajittelun kehittämisen ja ohjaamisen tehokkaasti biokaasun tuotantoon sen sijaan, että polttoon huonosti soveltuvaa materiaalia tuhlaantuu arinalaitoksessa. Ohjelmassa jopa vihjataan, että jätteenpolttolaitoksen lupamääräyksiä saatetaan muuttaa lietteenpolton sallivaksi, mutta se ei tunnu todennäköiseltä. Jätelaki ei tue väitettä eikä se olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
Uuden jätekeskuksen perustaminen Punaisenladonkankaalle peruuntuu todennäköisesti kokonaan. Tosin Lassila&Tikanojan suunnitelmista ei ole tietoa eikä kaavoitustakaan ole keskeytetty. Oulun Ruskossa sen sijaan on meneillään kaatopaikka-alueen laajennuksen arviointimenettely ja suunnittelu.
Sekin on tiedossa, että Ruskon kompostointilaitoksen kapasiteetin yläraja on saavutettu. Biojätteiden erilliskeräystä on luvattu jatkaa jäteenpoltosta huolimatta niissä osissa Oulua, joissa se on jo vakiintunutta toimintaa. Biojätettä kertyy yhä enemmän, koska asukkaat ovat tottuneet lajittelemaan ja arvostavat hyviä lajittelupalveluja. Biojätteen joutuminen kaatopaikkapenkkaan loppuu lähiaikoina myös lainsäädäntömääräyksin. On valitettavaa, että jatkossa erilliskeräämätön biojäte ohjautuu muun jätteen joukossa jätteenpolttoon.
Tarkasteltavassa ohjelmassa todetaan, että laitokseen tullaan keräämään jätevesilietteen ohella muita biokaasun tuotantoon kelpaavia raaka-aineita, kuten kasvibiomassaa, biojätettä ja maa- ja hevostaloudessa syntyvää eläinten lantaa. Syötteen käsittelyä käsittelevässä kappaleessa 8.2.5 sanotaan, että biojäte siirretään suljetussa systeemissä vastaanottosäiliöstä repijään, joka avaa jätepussit. Siitä saa vaikutelman, kuin alueelle olisi syntymässä useampi rinnakkainen jätehuollon järjestelmä. Mädätykseen soveltumaton rejekti kuitenkin kujetettaisiin Ruskoon, ilmeisesti kaatopaikkapenkkaan. Selostuksessa jätevirtojen alkuperää ja ohjautumista voisi selventää.
Biokaasun hyödyntäminen
Ohjelman mukaan biokaasu jalostetaan sähköksi, joka myydään sähköverkkoon. Hankkeessa selvitetään myös mahdollisuutta käyttää biokaasua sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Myytävä nimellisteho vaikuttaa pieneltä (1,0-1,8 MW). Ohjelmassa ei kerrota, miten verkkoon tuotettava sähkö jalostetaan eikä sitäkään miten ja kenelle kaukolämpö johdettaisiin.
Tuotetun biokaasun hyödyntäminen mahdollisimman kokonaistaloudellisesti on tärkeää. Ohjelmassa sitä sivutaan turhan suppeasti. Selostuksessa on syytä paneutua aiheeseen tarkemmin ja esittää, mitä mahdollisimman korkean hyötysuhteen saavuttaminen vaatii ja miten se on toteutettavissa.
Biokaasun soihtupoltto syö olennaisesti hankkeen mielekkyyttä. Selostuksessa tulee arvioida, miten usein sellaisia tilanteita voi syntyä ja millaisesta hävikistä on silloin kyse ja arvioida myös sitä, millaista varastointikapasiteettia vaaditaan, jotta se ei muodostu pullonkaulaksi missään tilanteessa.
Ympäristön kuormitus
Haju
Hajuhaitat ja hajujen leviäminen vaikuttavat olennaisesti lähiasutuksen asenteisiin. Nykyisiä hajupäästöjä ei kuvata. Ohjelmassa on kyllä maininta, että kompostointia alueella on vastustettu. Todennäköisesti biokaasutus on vähäisempi hajuongelma kuin nykyinen kompostointi. Toimintaa Vasikkasuolla pyritään kuitenkin kasvattamaan. Kompostointikin jossain määrin alueella jatkuu. VE0 ja VE1 -vaihtoehtojen hajupäästöjen vertailun on hyvä olla selostuksessa seikkaperäinen ja selkeä.
Rejektivesi
Se on hyvin väkevää vettä, josta voi koitua viemäriverkostossa ongelmia. Orgaanisista aineista saattaa syntyä mittavia hajuhaittoja. Ohjelmassa mainitaan, että rejektiveden sisältämät ravinteet pyritään laitossuunnittelussa saamaan hyötykäyttöön. Selostuksessa aihetta on tarpeen käsitellä tarkemmin. Erityisesti lukijaa kiinnostaa, miten todennäköisesti hyödyntäminen toteutuu ja mitä se vaatii. Selostuksessa on arvioitava myös sitä, onko rejektiveden esikäsittely riittävä viemärihaittojen ehkäisemiseksi.
Vasikkasuon valtaoja – Vitsaoja – Kalimenoja
Kalimenoja on arvokas luonnontilainen pienvesi. Se on kuten ohjelmassa todetaan noteerattu myös Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa. Vesistön nykytila on välttävä ja tavoitteena on saavuttaa hyvä tila, mutta sitä ei arvioida saavutettavan vuoteen 2015 mennessä ilman lisätoimenpiteitä.
Kalimenoja saa Vasikkasuon toiminnoista lisäkuormitusta Vitsaojan kautta. Kuormituslähdettä ei vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa mainita, mutta selvää on, että kuormituksen vähentämisvelvoite koskee myös Viherrengas Järvenpään toimintoja. Hankevaihtoehtojen hule-, suoto- ja viemäriin johdettavat vesivirrat on kuvattava ja selvitettävä huolella ja arvioitava, millaisia toimenpiteitä tarvitaan, että kuormitus alapuoliseen vesistöön estyy, jatkettiinpa nykymuotoista toimintaa tai rakennettiin uutta. Vaatimus koskee myös rakentamisaikaa. Vaikka lähialueet ovat jo ennestään maanoton ja ojitusten mylläämiä, osa Vasikkasuosta on ojittamatonta ja pohjaveden pinta on korkealla.
Liikenne
Biokaasuvaihtoehto lisää ohjelman mukaan liikennettä noin 1000 kuormalla vuodessa. Ohjelmassa jätejakeet on kovin suurpiirteisesti esitelty. Selostuksessa tulee eritellä kuljetuserät molemmissa vaihtoehdoissa ja esittää selkeästi, millaisina kuormina kukin materiaali kuljetetaan ja mitkä ovat kuljetuksen kilometrimäärät (hankinta-alue). Esimerkiksi biokaasuvaihtoehdossa Taskilan puhdistuslaitoksen tuote kuljetettaisiin käsittelemättömänä lietteenä Vasikkasuolle, kun taas nykytilaa jatkavassa vaihtoehdossa VE0 liete on kemicond-käsiteltyä ja 22 painoprosentin kuiva-ainepitoisuuteen kuivattua, ennen kuin se kuljetetaan Toppilasta Vasikkasuolle. Kiinnostavaa on myös, mistä ja millaisessa muodossa biojäte Vasikkasuolle kuljetetaan.
Lopuksi
Joka tapauksessa erillikerättävän biojätteen käsittely tarvitsee lisäkapasiteettia ja jätevesiliete on järkevintä tuottaa biokaasuksi sekä maanparannusaineeksi ja lannoitteeksi. Isoihin yksiköihin keskittyvän maatalouden biojätteiden jalostaminen biokaasuksi ja lannoitteeksi vähentää myös merkittävästi ympäristöhaittoja. Järkevintä olisi aluetarkastelun kautta arvioida biokaasun tuotantolaitosten paikat raaka-aineen saatavuus ja kuljetusmatkat optimoiden ja hakea niille toteuttajat.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri