Vastine Vapo Oyn valitukseen Vaalan Susisuon lupapäätöksestä
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
3.5.2011
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Vaasan hallinto-oikeudelle
Dnra PSAVI/168/04.08/2010
Asia Vastine Vapo Oyn valitukseen (päätös nro 9/11/1)
Vapo Oy vaatii valituksessaan Vaasan hallinto-oikeutta kumoamaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 2.3.2011 Vaalan Susisuon ympäristölupahakemuksesta tekemän kielteisen päätöksen nro 9/11/1 ja palauttamaan asian uudelleen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Perusteluiksi valittaja esittää omia suunnitellun turpeenottoalueen päästölaskelmia.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri katsoo, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kielteinen päätös Susisuon turpeenkaivuun lupahakemukseen on hyvin perusteltu ja Vapon valitus päätöksen muuttamiseksi tulee hylätä.
Perustelut
Hanke vaarantaisi merkittävästi laskuvesistön kalataloudellista ja virkistyskäyttöarvoa sekä sen vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteen säilymistä ympäristönsuojelulain 42 §.n 1 mom kohtien 2 ja 4 vastaisesti.
Asiakirjojen mukaan Paatinjärvi, johon turvesuon kuormitus ensisijaisesti kohdistuisi, on matala ja rehevöitynyt. Järvi on voimakkaasti sisäkuormitteinen ja siinä on runsaasti vesikasvillisuutta. Järvi kuuluu vesistön käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan tyydyttävä huonon happipitoisuuden ja rehevyystason perusteella. Sen ekologinen tila on kuitenkin luokiteltu hyväksi. Järvellä on suuri kalataloudellinen ja virkistyksellinen merkitys. Kalastus on ympärivuotista. Kotitarve- ja virkistyskalastuksen lisäksi järvellä kalastaa kaksi sivuammattikalastajaa. Järven virkistyskäytöllistä merkitystä kuvastaa muun muassa järven ympäristön huomattava kesäasutus.
Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman mukaan hyvän ekologisen tilan turvaamiseksi riittävät nykykäytännön mukaiset toimenpiteet eikä lisätoimenpiteitä tarvita. Sisäisestä kuormituksesta kärsivän järven tilaa voidaan erilaisin hoitotoimin parantaa, mutta pysyvää tilan kohentumista voidaan saada aikaan vain ulkopuolista kuormitusta vähentämällä. Nykykäytännön mukainen toimenpide kuormituksen vähentämiseksi Paatinjärvellä on lähinnä mökki- ym. asumisen jätevesien käsittelyn tehostaminen, mutta laajan luonnontilaisen suon kuivattaminen ja sen turpeiden kaivuu saattavat mitätöidä jätevesien puhdistuksen aikaansaaman hyödyn. Lopputuloksena voi olla järven liettymisen ja sisäisen kuormituksen voimistuminen, minkä takia Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on aivan oikein hylännyt Vapon hakemuksen.
Vapon mielestä vedenlaatutietojen mukaan Paatinjärvi on ollut jokseenkin samassa tilassa viimeiset 40 vuotta ja ilmeisesti tulee yhtiön mukaan olemaan vastaisuudessakin. Vedenlaatutietojen mukaan pitoisuuksissa on vuodesta 1972 lähtien selvä kohoava kehityssuunta. Paikallisten antaman palautteen mukaan järven tilaa on mainitusta vuodesta alkaen heikentäneet Susiojan ruoppaus ja metsäojitukset. Kemiallinen hapenkulutus on kasvanut tänä aikana 26 prosenttia, fosforitase noussut 33 prosenttia ja typpikin 13 prosenttia. Jos kehitys jatkuu samansuuntaisena tulevaisuudessakin, se johtaa vääjäämättä Paatinjärven ekologisen tilan heikentymiseen.
Kemiallisen hapenkulutuksen nousu johtunee pääasiassa järven valuma-alueen ojituksista ja fosforin nousu asutuksen ja järven sisäisen kuormituksen lisääntymisestä. Voimakas kalastus on osaltaan jarruttanut rehevöitymiskehitystä ja asumisen kuormitus tullee lähivuosina pienentymään. Järven sisäisen kuormituksen katkaisu ja vesien ainespitoisuuksien kääntäminen laskuun edellyttävät kuitenkin pitkäjänteistä työtä ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Paikallisten palautteen mukaan järven tilan parantamiseksi ja turvaamiseksi on kuitenkin tehty ja tekeillä vesienhoitotoimia. Ongelmana tietysti on, että kaikki kuormitus ei ole luvanvaraista, mutta luvanvaraisen kuormituksen lisäykselle ei tässä tilanteessa ole minkäänlaisia edellytyksiä.
Vapon esittämät päästölaskelmat eivät paljoa kerro Susisuon turpeennoston kuormittavuudesta, sillä yhtiön arviot perustuvat laskennallisiin keskiarvoihin. Esimerkiksi maatuneimpien turpeiden huuhtoutumisriski on monikymmenkertainen pintaturpeisiin verrattuna ja virtaamahuippujen vaikutuksista keskiarvoluvut eivät sano mitään. Vapo vetoaa Susisuon 2.3 prosentin osuuteen Paatinjärven valuma-alueesta ja muuttaen mainitut prosentit 2.3 litraksi turvevesiä sataa valuma-alueen keskimääräistä vesilitraa kohti yhtiö väittää, että ”lähtökohtaisesti kuivatusvesien johtamisella ei olisi sanottavia vaikutusmahdollisuuksia järven vedenlaatuun ja nykytilaan”. Näkökulma jättää ottamatta huomioon sen, että luonnontilaisen suon vesivaraston tyhjennyksen aikana myös sen valuman suhteellinen osuus kasvaa samalla, kun ominaispäästöt ovat suurimmillaan. Suon pintakerrosten noston jälkeen päästöt kasvavat jälleen maatuneimpien turvekerrosten nostovaiheessa ylivirtaamien aikana. Kaivuualalta tulevan kuomituksen lisäksi valumaolosuhteet muuttuvat eristysojan vaikutuspiirissä. Ympäristön ”kuivatusvedet” ohjataan suoraan alapuoliseen vesistöön, mutta niitä ei ole otettu laskelmissa huomioon, vaikka ovatkin osa hankkeen vaikutusta.
Susisuon pintavalutuskentän toimivuutta vakuutellaan vertaamalla sen laatua Kärjenrimmen pintavalutuskentän mitattuun pidätykseen. Arvellaan, että ”Susisuon pintavalutuskentän voi perustellusti olettaa toimivan likimäärin yhtä hyvin kuin Kärjenrimpi-Purorämeen kenttien eikä epävarmuustekijöitä voida olettaa olevan”. Uskottavat perustelut kuitenkin puuttuvat.
Kärjenrimmen pintavalutuskentältä on tosin saatu etenkin kiintoaineen pidätyksessä korkeita pidätysprosentteja. Toisaalta mittauksia on varsin lyhyeltä ajanjaksolta ja niistäkin suurin osa on talviajalta. Luvut ovat keskiarvoja lähtevästä vedestä ja kuvaavat siten jälleen kerran vain pintavalutuskentän mittapadolta kerättyä tietoa, johon ei ole ”tallentuneena” muun muassa ylivirtaamien aiheuttamaa kuormitusta. Valituksen laatija on sitäpaitsi unohtanut mainita, että Kärjenrimmen pintavalutuskentän suhteellinen koko on 3.2-kertainen Susisuon suunniteltuun pintavalutuskenttään verrattuna. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, Vapon vakuuttelusta on vaikea löytää muita kuin epävarmuustekijöitä ja sen esittämät todisteet Susisuon vesiensuojelurakenteiden erinomaisesta toimivuudesta ovat tyhjän päällä. Kaikki tutkitut pintavalutuskentät päästävät kiintoaineita ja ravinteita läpi kymmeniä prosentteja, toiset enemmän ja toiset vähemmän. Todella suurten ylivirtaamien, kuten kevättulvien aikana ne ovat jokseenkin tehottomia, huonoimmat jopa lisäävät päästöjä.
Vapo Oy:n valitus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tekemästä Vaalan Susisuota koskevasta kielteisestä ympäristöluparatkaisusta tulee hylätä aiheettomana.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri