Vastinekirjelmä asiassa Ison Olvasjärven säännöstely ja Vainionsuon tekojärven rakentaminen ja säännöstely, Oulu, Utajärvi ja Pudasjärvi

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

23.5.2011

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
kirjaamo.pohjois@avi.fi

Vaasan hallinto-oikeudelle

Dnro PSAVI/2/04.09/2010

Valittaja: Oulun kaupunki / Oulun Vesi

Asia: Vastinekirjelmä asiassa Ison Olvasjärven säännöstely ja Vainionsuon tekojärven rakentaminen ja säännöstely, Oulu, Utajärvi ja Pudasjärvi

Vaatimus

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöstä asiassa ei tule muuttaa.

Perustelut

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 10.3.2011 hylännyt Oulun Veden Ison Olvasjärven säännöstelyä sekä Vainionsuon tekoaltaan rakentamista ja säännöstelyä koskevan lupahakemuksen. Päätös perustui arvioon, että hankkeen vedenlaatua heikentävät vaikutukset ovat suurempia kuin pienten virtaamalisäysten tuoma hyöty.

Valituksessaan Oulun Vesi katsoo, että päätös perustuu virheelliseen haittojen ja hyötyjen vertailuun ja esittää todisteeksi hankkeen teknisiä ratkaisuja, joilla se arvioi säännöstelytoimenpiteiden korvaavan noin 50 prosenttia suunnitellun pohjaveden pumppauksen aiheuttamasta alivirtaamien alenemasta Sorsuanojassa. Nuorittajoessa alivirtaaman vähentyminen pienentyisi 18 prosentista noin 10 prosenttiin.

Laskelmat voivat pitää paikkansa, mutta hankkeen vedenlaatua heikentäviä vaikutuksia valittaja ei ole pystynyt kiistämään. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri on mielipiteessään 17.5.2010 esittänyt niistä näkemyksensä, jotka osaltaan tukevat aluehallintoviraston ratkaisua.

Myös asiakohdittain tarkasteltuna Oulun Veden valitus on aiheeton. Kompensaatiotoimi sinänsä on lakisääteinen, mutta sen tarkoitus on haittojen vähentäminen eikä lisääminen, niin kuin kyseisessä tapauksessa suunnitelmien perusteella näyttäisi käyvän. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on aivan oikein todennut, että esitetty kompensaatiosuunnitelma ei ole vesilain tarkoittamalla tavalla toteuttamiskelpoinen.

Hankkeen puolusteluksi esitetään, että Vainionsuon säännöstelyaltaan vesi olisi puhtaampaa kuin nykyisin alueelta tuleva turvesuon vesi ja allastaminen täten parantaisi Sorsuanojan vedenlaatua. Väite jättää ottamatta huomioon, minkälaisia jatkokäyttösuunnitelmia maanomistajalla on Vainionsuolle. Turpeennosto Vainionsuolla on päättymässä. Päätösasiakirjoista selviää, että maanomistaja aikoo sen jälkeen metsittää suon. Maanomistaja on luopunut alkuperäisestä suonpohjan vesittämissuunnitelmasta nimenomaan vesiensuojelullisista syistä. Vaikka metsätalouskin kuormittaa vesistöjä, ovat sen päästöt kuitenkin pinta-alaa kohti pienempiä kuin turvesuon tai turvepohjaisen säännöstelyaltaan päästöt.

Valittaja on myös huolestunut Ison Olvasjärven nykyisestä tilasta, ”joka ilman toimenpiteitä heikkenee edelleen”. Tämä pitää varmasti paikkansa, jos pohjaveden virtaus järveen heikkenee valittajan suunnitteleman pohjavedenoton myötä. Järven sisäisen kuormituksen vähentäminen ja rehevöitymiskierteen katkaisu vaativat kuitenkin aivan erilaisia toimenpiteitä kuin valittajan suunnitelmissa on. Valittajan mukaan ”lukuisista vastaavalla tavalla kunnostetuista järvistä saatujen kokemusten perusteella vedennostolla on saatu myönteisiä vaikutuksia vedenlaadulle ja virkistyskäytölle”. Tässä valittaja vetoaa normaaleihin järvikunnostuksiin, joissa vedenkorkeuksien vaihtelun luontaista vuosirytmiä ei muuteta, vaikka vedenpintaa hieman nostetaan. Järven muuttaminen loppukesällä tyhjennettäväksi vesivarastoksi vaikuttaisi ratkaisevasti Ison Olvasjärven ekologiseen tilaan, vaikka säännöstelyn alaraja ei järven aikaisempia aliveden tasoja alittaisikaan. Säännöstelyaltaiden vedenlaadusta on kaikkialla vain huonoja kokemuksia. Tuskin myöskään Ely-keskuksen kanssa voidaan ”Ison Olvasjärven säännöstelyä” kehittää kuten valittaja väittää. Natura-suojeluohjelman alueista vastaava viranomainen voi laatia vain sellaisen kunnostussuunnitelman, joka tukee suojellun vesistön kehittymistä suojelutavoitteet huomioon ottaen ekologiselta tilaltaan vähintään hyväksi. Se ei mahdollista Ison Olvasjärven muuttamista luonnontilaisesta vesistöstä säännöstellyksi altaaksi. Tosin valittajan ilmoitus toimittaa lisäselvitykset ja tarkennukset 31.5. mennessä eli vasta valitusajan päätyttyä esti luonnonsuojelupiiriä varmistamasta asiaa valituskirjelmästä.

Valittaja toteaa myös seuraavaa: ”Sorsuanojan ja Olvasojan suojeluperusteinen luontotyyppi on pikkujoet ja purot. Hakijan käsityksen mukaan kyseisen luontotyypin säilymisen kannalta veden riittävällä virtaamalla pienennetään vaikutuksia kyseiseen luontotyyppiin.” Valituksesta käy ilmi, että etenkin Sorsuanojan keskiosan heikkoa vesitilannetta halutaan parantaa Vainionsuon säännöstelyaltaalla. Vainionsuo sijaitsee Sorsuanojan alajuoksulla, joten sillä voidaan vesittää vain neljän kilometrin mittainen matka ojan alaosaa. Miten vesitys aiotaan hoitaa Sorsuanojan kuiville keskiosille, ei valituksesta selviä.

Sitäpaitsi Sorsuanojan keskiosan nykyistä vedenvähyyttä on liioiteltu. Säännöstelyhakemuksen kuvat ojasta on otettu loppukesällä 2006, joka oli aivan ennätysmäisen kuiva suuremmissakin alueen vesistöissä. Valituksessa mainittu Sorsuanojan keskimääräinen alivirtaama (130 l/s) on aivan hyvää luokkaa sen kokoiselle purolle.

Jos Oulun Veden pohjavesihanke toteutuu, se tulee merkittävästi heikentämään Kiiminkijoen Natura-alueen vesiluonnon tilaa kauttaaltaan lähteistä ja lähdepuroista Nuorittajokeen. Valittajan väite, että korvaamalla vajaa puolet vesistöön nykyisin tulevasta pohjavedestä heikkolaatuisella pintavedellä jotenkin lievennettäisiin Natura-alueeseen kohdistuvia heikennyksiä, on epäasiallinen, suorastaan absurdi. Oulun Veden valitus Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tekemästä Ison Olvasjärven ja Vainionsuon tekoaltaan säännöstelyä koskevasta kielteisestä luparatkaisusta tulee hylätä.

Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri