Lausunto Kuusamon kultakaivoshankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
1.6.2011
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/7/07.04/2011
Asia: Lausunto Kuusamon kultakaivoshankkeen YVA-ohjelmasta
Hankkeen mittakaava
Hankkeen tarkoituksena on avata louhos Juomasuolle, Hangaslammelle, Pohjasvaaraan, Meurastuksenahoon ja Sivakkaharjulle ja perustaa louhittavan malmin käsittelyä varten rikastusasema. Rikastusta vaikutusten arvioinnissa selvitetään kolmella vaihtoehtoisella sijoituspaikalla, Juomasuolla, Salmijärvellä ja Kuusamon kaupungin jäteaseman alueella.
Ohjelman mukaan taloudellisuus edellyttää louhintaa kaikilla mainituilla alueilla. Reunaehtoa ei kuitenkaan perustella millään mittareilla tai luvuilla. Ohjelmassa vain todetaan, että ”esiintymien hyödyntäminen kokonaisuudessaan on tarpeen kaivostoiminnan kannattavuuden kannalta”. Selostuksessa tulee tarkemmin kuvata yrittäjän näkemys kannattavuudesta. Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointiin tulee vaikuttaa yhtä lailla paitsi epäselvä ”taloudellisuus”, myös se, ovatko kaivossuunnitelmat ympäristötaloudellisia.
Varsinaisen louhintahankkeen vaihtoehdottomuus perustuu toiminnan rajaamattomuuteen. Ohjelmassa kerrotaan, että Kuusamon alueelta tunnetaan kymmeniä kulta- ja muita malmiesiintymiä sekä lukuisia viitteitä esiintymistä. Tarkastelussakin olevien esiintymien malmivaranto voi olla tunnettua suurempi, todetaan. Ohjelmassa arvioidaan, että mainituilla kaivosalueilla louhittavaa riittäisi noin 5 vuodeksi. Malminetsintätutkimusten ja louhinnan edetessä uusien esiintymien löytyminen on kuitenkin mahdollista, jolloin toiminta voisi jatkua pitempään. Tavoitteena on vähintään kymmenen vuoden toiminta. Selostuksessa on esitettävä, mitä toiminnan jatkuminen käytännössä tarkoittaa ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset. Arviot on mitoitettava laajennussuunnitelmat huomioon ottaen, kun vaikuttaa siltä, että ohjelman mukainen suunnitelma on vasta alkuasetelma.
Juomasuolla ja Hangaslammella kaivostoiminta aloitetaan avolouhintana. Louhinta saattaa jatkua maanalaisena. Pohjasvaaran, Meurastuksenahon ja Sivakkaharjun louhintatapa on päättämättä. Selostuksessa on niinikään arvioitava kaikki louhinnan vaikutukset, kuten maksimissaan kertyvän sivukiven määrä, vaikka louhintatapa jäisi vielä avoimeksi.
Vaikutusten arviointi
Ohjelma on yleisluonteinen. Hankealueiden nykytilaa on kuvattu niukasti. Hankkeen toteuttamisessa käytettävät menetelmät on jätetty auki ja selvitysten menetelmät pääosin kertomatta. Vaikutusalueen rajaamisesta todetaan, että tarkastelualue pyritään arvioinnin yhteydessä määrittelemään niin suureksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän enää tarkasteltavan alueen ulkopuolella. Kun vaikutusaluetta ei rajata, niin sen oikeellisuuteen ja riittävyyteen ei voida ottaa ohjelmavaiheessa kantaa ja selostusvaiheessa se on myöhäistä. Hankkeeseen vaikuttaa oleellisesti myös aikomus laajentaa toimintaa. Sen huomioon ottaminen vaikutusten rajaamisessa on jäänyt ohjelmassa esittämättä.
Vesistövaikutukset
Vaihtoehdot koskevat rikastusta. Vaihtoehdossa VE1A ja VE1B rikastushiekka-allas sijoittuisi joko Hangassuolle tai Pyöreälammen alueelle. Vesien selkeytysaltaina toimisivat Hangaslampi ja Pohjaslampi, jotka kuuluvat Koutajoen vesistöalueeseen. Vaihtoehdossa VE2 rikastushiekka-altaat sijoittuisivat Salmijärvelle, jossa itse järvi toimisi selkeytysaltaana. Salmijärvi on Kemijoen vesistöaluetta. Kolmas vaihtoehto on sijoittaa rikastus Kuusamon kaupungin jäteaseman alueella (VE3). Siinä tapauksessa selkeytysaltaana toimisi Koivulampi, joka on Iijoen vesistöaluetta.
Ohjelmassa kuvataan hyvin niukasti kyseisiä vesistöjä. Siinä myös oletetaan epäilyksettä, että luonnonvesistöt voidaan muuttaa selkeytysaltaiksi. Selostuksessa on oltava täsmällisempää tietoa sekä kyseisistä vesistöistä että hankkeen vesienkäsittely- ja suojelumenetelmistä sekä arvio suunnitelmien toteuttamiskelpoisuudesta.
Rikastusaltaidenkaan ominaisuuksia ei ohjelmassa ole kuvattu. Sijoituspaikkojen nykytilan kuvaus on vähäistä. Karttojen perusteella näyttää siltä, että vaihtoehtoiset sijoituspaikat ovat pääosin kosteikkoja, ohjelman mukaan turvemaita. Millaisia vaikutuksia maaperällä ja vetisyydellä on altaiden rakenteisiin? Ohjelman perusteella vaikuttaa siltä, että altaat vain pengerretään maastoon. Toisaalta kerrotaan, että rikastushiekka-alue on osittain ympäristöään korkeammalla oleva alue (6.10.2 pöly). Selostuksesta on käytävä seikkaperäisesti ilmi, onko esimerkiksi maaperän läpäisevyydellä tai vesistön/kosteikon vedenvirtauksilla jokin merkitys aineiden kulkeutumiseen eteenpäin maaperässä ja vesistössä ja se, millaisia aineita rikastusaltaasta liikkuu eteenpäin. Kappaleessa 6.9.1 on lueteltu joitain raskasmetalleja ja rikki, mutta kemikaalijäämistä tai uraanista ja sen eri hajoamistuotteista ei sanota mitään.
Vesistövaikutuksia syntyy varmasti useassa vaiheessa, vaikka hankkeessa pyrittäisiinkin mahdollisimman suljettuun kiertoon. Epävarmuudet ja niiden seuraukset on myös syytä tarkkaan selvittää. Esimerkiksi kappaleessa 6.8.1 todetaan, että ”syksyllä runsaiden sateiden aikana tai kevään sulamisvesikaudella prosessivesiä voidaan joutua johtamaan vesistöön rikastushiekka-altaalle kertyvän veden takia.” Sehän tarkoittaa, että käytännössä aiotaan ainakin kaksi kertaa vuodessa tyhjentää rikastushiekka-allas alapuoliseen vesistöön. Ennen vesistöön johtamista ylijäämävedet johdettaisiin ”selkeytysaltaaseen” ja käsiteltäisiin asianmukaisesti muun muassa pH:ta säätämällä, mutta ohjelmasta ei voi päätellä, millaisia vesienkäsittelymenetelmiä tarkoitetaan. Tavatonta ei ole, että kaivostoiminnan rikastushiekka- ja selkeytysaltaiden tyhjennys tai tahaton tyhjentyminen on johtanut alapuolisen vesistön biologisen elämän ainakin jonkinasteiseen tuhoutumiseen. Joka tapauksessa menettelystä seuraisi toteutuessaan jatkuvaa kuormitusta ja kertymää alapuoliseen vesistöön. Ohjelman mukaan rikastusprosessissa syntyvää rikastuslietettä kertyy 96 prosenttia käsiteltävän malmin määrästä eli lähes puoli miljoonaa tonnia vuodessa.
Ohjelmassa kerrotaan, että murskattava kiviaines pystytään pitämään kosteana sivukiven murskausprosessin aikana. Itse murskausprosessi tarkentuu, kunhan malmin rikastusprosessi selviää. Kosteana pidetään myös rikastushiekka pölyämisen vähentämiseksi. Selostuksessa kaikki toimenpiteet tulee esittää selkeästi niin, että niin raakaveden tarve kuin vesien kierrätyksen ja johtamisen vaikutukset maaperään ja vesistöihin ovat todennettavissa kattavasti niin louhinta- kuin rikastusasemalla. Se koskee myös räjäyttämistä. Räjähteetkin kuormittavat ympäristöä useilla tavoilla. Ohjelmassa räjähteiden mahdollisten vaikutusten selvittämisestä esimerkiksi vesistöille ei kuitenkaan mainita mitään.
Uraani
Uraanin talteenoton tai vaihtoehtoisesti rikastushiekkaan loppusijoituksen vaikutukset selvitetään. Ohjelmassa kuvataan uraanin erotuksen vaihtoehtoisia menetelmiä. Selostuksessa varmastikin sitten kerrotaan myös se, millaisia vaikutuksia eri menetelmistä sekä joka tapauksessa sivukivikasaan ja rikastushiekkaan kasautuvasta vesiliukoisesta uraanista ympäristölle koituu.
Hakija väittää, että uraani ei ole sille kiinnostava metalli, mutta se voi olla sitä jollekin muulle taholle. Mielenkiinto uraaninlouhintaa ja rikastusta kohtaan muuttuu viimeistään sitten, jos Talvivaaran kaivoksella saadaan vastaavaan toimintaan lupa.
Oikeutetusti jo ohjelman perusteella voi jopa todeta, että Kuusamon kultakaivoshanke on paremminkin kulta- ja uraanikaivoshanke. Uraani lähtee joka tapauksessa liikkeelle ja lisää mahdollisuuksia altistua säteilylle. Esimerkit maailmalta osoittavat, että uraanikaivostoiminta ei ole ihmisen hallittavissa. Esimerkiksi Euroopan uraanikaivokset on suljettu niiden aiheuttamien ongelmien vuoksi. Selostuksessa tulisikin olla katsaus kokemuksista muualta maailmasta. Kanadasta on vain muutaman vuoden takaisia esimerkkejä kaivoksessa sattuneen tulvan aiheuttamasta ekologisesta katastrofista. Ympäristöhaittojen, erityisesti säteilysaasteen, vaikutukset tulevat esiin viiveellä ja vaikuttavat useisiin sukupolviin.
Kemikaaliarsenaali
Hyödynnettävät metallit voidaan rikastamossa erottaa malmista ”esimerkiksi” vaahdottamalla. Ennen vaahdotusta lietteeseen lisätään kemikaaleja. Kappaleessa 6.3. kerrotaan useista käsittelyvaiheista, joihin voi sisältyä erilaisia kemikaaleja. Kappaleessa 6.4 valotetaan sitä, mihin kemikaalikäsittelyillä pyritään. Itse prosessissa pyritään mahdollisimman suljettuun kiertoon ja tuottamaan lopputuloksena pysyvää rikastushiekkajätettä. Sekä käsittelyprosessi että siinä käytettävät kemikaalit kuvataan hyvin epämääräisesti ja myös hämäävästi. Sopivin rikastusprosessi määritetään malminäytteistä tehtävien ”monimuotoisten” rikastustutkimusten perusteella ja kemikaaleista puhutaan ammattitermein, mutta nimiä mainitsematta.
Ohjelmassa selvästi vältellään olennaisen tiedon jakamista. Kohtuullista olisi ollut esitellä mahdolliset rikastusprosessit kemikaaleineen jo ohjelmassa. Selostuksessa on kuvausta paljon tarkennettava ja olipa prosessi tiedossa tai ei, kerrottava suoraan, mitä kemikaaleja (mahdollisesti) käytetään missäkin vaiheessa ja minkä verran, millaisia jäämiä niistä siirtyy rikastushiekka-altaaseen, edelleen selkeytysaltaaseen ja lopulta alapuoliseen vesistöön ja mitkä ovat kemikaalijäämien lyhyt- ja pitkäaikaiset ympäristövaikutukset altaassa ja alapuolisessa vesistössä ylivuototapaukset mukaan lukien.
Rikastushiekka pyritään pitämään kosteana. Siitä huolimatta on selvitettävä myös rikastushiekan pölyämisen terveys- ja ympäristövaikutukset usean kilometrin etäisyydelle.
Sivukivi
Kappaleessa 6.9.2 mainitaan sivukiven hyödyntämisestä. Sivukivimäärät ovat isoja. Logistisesti hyödyntäminen ei ole vaikeaa. Kun kivimurskeen hankinta aina aiheuttaa mittavia ympäristövaurioita, olisi monin tavoin edullista, jos louhintamurskeen hyödyntämiseen panostettaisiin systemaattisesti. Hyödyntämismahdollisuuksien selvittämisen pitää olla osa hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointia. Tässä tapauksessa tulee esittää myös, miten uraanipitoisuus vaikuttaa hyödyntämiseen.
Luonnonarvot
Hankealueiden luonnontilan kuvaus on hyvin puutteellinen, koska on tyydytty ”selvittämään alueen luonnon ja lajiston perustiedot avoimista lähteistä.” Ohjelmassa on lyhykäisesti ja yleisluonteisesti kuvattu maaperä saatavilla olleiden geologisten tutkimusten pohjalta. Siinä on myös joitain mainintoja alueiden nykyisestä maankäytöstä sekä muutama hajatieto vaikutusalueen vesistöjen luonnontilasta.
Riittävät selvitykset ovat hankkeesta vastaavan vastuulla. Ohjelman mukaan vaikutukset eläimistöön ja kasvillisuuteen selvitetään. Miten tarkalleen ottaen selvitykset tehdään, siitä ei ennakkotietoa ole annettu. Selostuksessa on joka tapauksessa esitettävä hanke- ja vaikutusalueiden luontotyypit ja lajisto ja hankkeen vaikutukset niihin sekä lähialueiden suojeltuihin luontoarvoihin mukaan lukien vesiluontotyypit hanke- ja vaikutusalueella.
Luontodirektiivin liitteen IV a lajeista on mainittu saukon, viitasammakon, liito-oravan ja lepakoiden hankealueilla esiintymisen selvittäminen. Määritettäessä selvitettävät lajit pitää ottaa huomioon hankealueilla olevat elinympäristöt ja arvioitava niiden pohjalta, mitä lajeja alueella mahdollisesti esiintyy. Mainittujen lajien lisäksi luontodirektiivin liitteen IV lajeista voi tulla kyseeseen esimerkiksi jokin kovakuoriais- tai korentolaji. Huomioon on otettava myös luonnonsuojelulain nojalla erityisesti suojeltavat lajit. Niiden esiintymien selvittäminen ajankohtaistuu viimeistään silloin, kun suunnitellaan ympäristöä voimakkaasti muuttavaa maankäyttöä.
Elinkeinoelämä
Hankkeen vaikutusten arviointi muihin elinkeinoihin on ulotettava kuntarajoja kauemmas. Kaivostoiminta sinänsä on globaalia ja uraanin talteenotto vielä korostetusti. Kun varsinkin Pohjois-Suomessa ja myös Kuusamossa on kaivoshankkeita vireillä paljon, niiden yhteisvaikutus muihin elinkeinoihin on arvioitava. Kaivoshankkeet ovat voimaperisesti ja pitkäaikaisesti ympäristöönsä vaikuttavina merkittävä riski muun muassa matkailuelinkeinolle, mutta myös porotaloudelle ja luonnontuotteiden hyödyntämiselle sekä virkistyskäytölle. Tässä tapauksessa uraanin päätyminen vähintään rikastusaltaaseen saattaa heikentää jo sinänsä matkailuelinkeinon edellytyksiä.
Yhdyskunnalliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset
Sosioekonomisen tarkastelun rajaus on liian suppea. Ohjelmasta haiskahtaa myös alentuva asenne kriittistä kansalaismielipidettä kohtaan. Siinä puhutaan huolista ja peloista, jotka poistuvat tarjoamalla aivan lähialueen ihmisille työpajaterapiaa ja lähettämällä 300 vastaanottajalle asukaskysely.
Hankkeen ympäristö- ja sosioekonomisiin vaikutuksiin kuuluu asiallinen pohdinta uraanin louhinnan ja rikastamisen seurausvaikutuksista, joita ovat esimerkiksi ympäristö- ja terveysriskit sekä vaikutukset matkailuseudun imagolle. Ne koskettavat tietysti lähiseudun asukkaita, mutta yhtälailla yhteiskuntaa kokonaisuudessaan ja tulevia sukupolvia.
Ohjelmassa ei mainita kaivoslakia. Uusi kaivoslaki on kuitenkin jo hyväksytty ja se tulee voimaan aivan lähiaikoina. Sen mukaan kaivostoiminta tarvitsee kaivosluvan. Uraanin talteenotto tarvitsee vielä erikseen myös kaivoslain mukaisen luvan ja kunnan hyväksynnän. Uusittu kaivoslaki koskee tarkasteltavaa hanketta. Sitä arvioitaessa on otettava huomioon uuden kaivoslain asettamat vaateet luvan myöntämiselle. Luvan saamiseksi kaivoshankkeen on oltava yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää.
Vaihtoehtojen vertailu
Kulta käytetään pääosin ei-välttämättömiin tuotteisiin. Se on myös tärkeä varallisuuden osoitus sellaisenaan pankkiholveihin säilöttynä. Vain pieni osa metallista käytetään ns. hyödyksi. Se tulee ottaa huomioon vaikutusten vertailussa, sillä toisaalta kaivostoiminnasta syntyvät haitat ovat suuria. Sitä edellyttää myös uusi kaivoslaki.
Kyseisessä hankkeessa uraanin vahva läsnäolo lisää tarvetta vertailla toteutusvaihtoehtoa ja toteuttamatta jättämistä monipuolisesti ja objektiivisesti. Olennaista on pystyä estämään vahingon synty ennalta, vaikka se tarkoittaisi kaivoshankkeesta luopumista. Vahingon satuttua seuraukset ovat pitkäkestoiset ja kauaskantoiset. Sitä riskiä ei yhteiskunta kenties ole valmis ottamaan.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri