Mielipide Ahmasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta, Pudasjärvi
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
27.6.2011
PSAVI, ympäristölupavastuualue
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Dnro PSAVI/208/04.08/2010
Hakija Pudasjärven Turvetyö Oy
Asia Mielipide Ahmasuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta, Pudasjärvi
Vaatimus
Pudasjärven Turvetyö Oyn lupahakemus kuivattaa Ahmasuosta noin 55 hehtaarin suuruinen alue turpeennoston aloittamiseksi tulee hylätä.
Suon kuivatus aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2) ja 4) kohtien vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa ja erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Hakemus ei täytä myöskään ympäristönsuojelulain 5 §:n vaatimusta riittävistä selvityksistä. Lisäksi Ahmasuon ottaminen turvetuotantoon estäisi hankkeen vaikutusalueen vesistössä, Kivarijoessa ja -järvessä, vesienhoitolain 21 §:n tavoitteen toteutumisen.
Perustelut
Ahmasuolle haetaan toistamiseen ympäristölupaa turpeennostoa varten. Uusi lupahakemus koskee kolmen lohkon kuorimista ja kuivatusta turpeenkaivuun aloittamiseksi yhteensä 55 hehtaarin alalla. Aiempi hanke koski 48 hehtaarin laajuista aluetta, vaikkakin tuotantosuunnitelma vuodelta 1988 oli laadittu 103 hehtaarin alalle, joka käsitti 6 lohkoa (I 18 ha, Ii 30 ha, III 7 ha, IV 24 ha, V 11 ha ja VI 13 ha). Uuden hakemuksen tarkoitus on voida aloittaa kuntoonpano lohkoilla I (18 ha), II (30 ha) ja III (7 ha).
Uutta hakemusta on pyydetty täydennettäväksi muun muassa tuotantosuunnitelmakartalla, jonka mittakaava olisi 1:10 000. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole kyseistä karttaa. Hakemuksessa on 1:4000 mittakaavainen ”lakana” tuotantosuunnitelmasta, joka on käytännöllisesti katsoen sama kuin vuoden 1988 suunnitelma täydennettynä vuoden 1993 vesiensuojelujärjestelyillä. Sitä on vain päivitetty vastaamaan nykyistä 55 hehtaarin ja kolmen lohkon suunnitelmaa. Kartasta on vaikea päätellä, mikä tarkalleen ottaen on ottoalueen sijainti ja rajaus. Selkeää rajausta tarvitaan muun muassa arvioimaan luontoselvitysten kattavuutta sekä vesistövaikutuksia. Kaivuuala pitää paremman puutteessa päätellä luontoselvityksestä. Luontoarvojen kartoitus on siinä esitetyn rajauksen mukaan tehty Joki-Ahmasuon pohjoisosasta.
Hakemusta on vaadittu täydennettäväksi muun muassa tiedoilla suunnitellun tuotantoalueen luonnontilaisuudesta sekä selvityksellä suunnitellulla tuotantoalueella esiintyvistä, erityisesti suojelluista kasveista ja linnuista sekä tarvittaessa esitys kasvillisuus- ja linnustoselvityksen tekemisestä. Toistamiseen selvitystä on vaadittu suunnitellun tuotantoalueen ja pintavalutuskentän alueen sekä toiminnan välittömän vaikutusalueen soveltuvuudesta luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin tarkoittaman luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien elinympäristöksi. Viimeksi mainitulle selvitykselle on annettu aikaa 26.8. asti. Koska sitä ei ole vielä nähtävillä olevassa aineistossa, inventoinnin kattavuutta ja sen tulosta ei voi vielä arvioida.
Kuulutettu hakemus ei toistaiseksi sisällä mitään edellistä hakemusta täydentävää tietoa alueen luontoarvoista ja hankkeen vaikutuksista niihin, sillä hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi pyynnöstä huolimatta täydentää luontoarvoja koskevaa aineistoa. Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitus sekä linnustoselvitys on tehty vuonna 2004 3.6. ja 6.7. täydennyksenä silloiseen hakemukseen eikä siihen ole mitään lisätty. Selvitys koskee 48 hehtaarin pinta-alaa ja sille laadittua suunnitelmaa. Se selvitys on ollut puutteellinen jo tuolloin. Merkittävä puute on inventoitavan alueen rajaus. Se on ollut ja on aivan liian suppea. Vaikka ilmeisesti Joki-Ahmasuon märempi ja luonnontilaisempi eteläosa on rajattu nostoalueen ulkopuolelle, luontoselvityksen pitää kattaa vähintään koko yhtenäisen vesitalouden piirissä oleva suoyhdistymä.
Kasvillisuus- ja linnustokartoitusten yhdistäminen ei ole myöskään ollut paras mahdollinen ratkaisu. Samanaikaisuuden toteuttamiseksi valitut päivämäärät eivät ole optimaalisia kasvillisuuden tai linnuston osalta. Joki-Ahmasuon linnustollisen merkityksen analysoinnissa pitää ottaa huomioon myös Kivarijoen soiden FINIBA-alueen sijainti noin kahden kilometrin etäisyydellä. Se edellyttää useampia kartoituskertoja alkaen muuton seurannasta ja päättyen sulkimisaikaan. Suon merkitys pesmäaikaisena saalistusalueena pitää myös arvioida. Kasvillisuudesta vähäisistäkin tiedoista käy ilmi, että lähes joka suotyypillä on mesotrofisuutta ilmentävää lajistoa. Suotyypit on kuitenkin määritetty oligotrofisiksi.
Puutteellisuutensa vuoksi hakemuksen luontoselvitys ei sisällä riittäviä tietoja hanke- ja vaikutusalueen uhanalaisista ja suojeltavista lajeista ja luontotyypeistä ja vaikutuksista erityisiin luonnonolosuhteisiin eikä siten mahdollista ympäristönsuojelulain 41 ja 42 §:n mukaista lupaharkintaa.
Ahmasuon vedet on tarkoitus laskea laskuojan kautta Kivarijokeen, joka laskee 7 kilometrin päässä olevaan Kivarijärveen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kivarijoen ekologinen tila on tyydyttävä, mutta tavoitteena on saavuttaa hyvä tila jo vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman mukaan suurin este Kivarijoen hyvän tilan saavuttamiselle on liian suuri kiintoaine- ja ravinnekuormitus ja happamuuden aiheuttamat haitat, kaikki tekijöitä, jotka lisääntyvät uusien turvesoiden käyttöönoton myötä. Toimenpideohjelman mukaan Kivarijoen fosforikuormitusta tulisi leikata kolmannes nykyisestä, jotta tilatavoitteen saavuttaminen olisi mahdollista.
Vaikka Kivarijärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu (järven pinta-ala alittaa suunnittelukierroksen luokittelukynnyksen), sitäkin koskevat vesienhoitolain tilatavoitteet. Viimeisen vesien käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kivarijärven tila on välttävä eli astetta huonompi kuin Kivarijoen tila. Hyvin todennäköisesti myös sen ekologinen tila on vain välttävä, mutta joka tapauksessa kaukana vesienhoitolain mukaisesta tilatavoitteesta. Järvellä on viime vuosina mitattu pintakerroksissakin alhaisia happipitoisuuksia, mikä yleensä merkitsee täydellistä happikatoa pohjassa ja sisäisen kuormituksen käynnistymistä. Sekä turvekentiltä karkaavat ravinteet että hajoava kiintoaines voimistavat järven sisäistä kuormitusta.
Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman mukaan Kivarijoella tarvitaan kaikkia toteutettavissa olevia toimenpiteitä maankäytöstä aiheutuvan ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi. Keskeisimpiä ovat lisätoimenpiteet, joilla vähennetään kuormitusta metsätaloudesta ja peruskuivatuksista. Metsähallituksen ojitushankkeilla on käytetty pintavalutusta vesienpuhdistuksen tehostamiseksi. Erityisesti yksityismetsien vesiensuojelun tehostamista varten laaditaan pintavalutuskenttien ja kosteikkojen yleissuunnitelma, jonka laajuus määritellään tarkemmin suunnittelun alussa. Lisäksi laaditaan suunnitelma perattujen jokiosuuksien kunnostamiseksi ja kunnostusten toteuttamiseksi. Uusilla turvesoilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön.
Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman edellytys ympärivuotisen pintavalutuksen käyttöönotosta uusilla turvesoilla toteutuisi Ahmasuon 55 hehtaarin pinta-alasta vain 7 hehtaarilla. Pääosan eli 48 hehtaarin alan jätevesille pintavalutus olisi vain kesäaikainen puhdistusmenetelmä. Hankkeen pintavalutuskentistä on myös aivan liian niukasti tietoa, jotta niiden toimivuutta voisi arvioida. Pintavalutuskenttä 1:stä kerrotaan, että sen keskimääräinen turvepaksuus on 1 metri, pituuskaltevuus 0.002 ja pintaa-ala on 4,5, hehtaaria, joka on 122 hehtaarin valuma-alueesta 3,7 prosenttia! Tiedot ovat Salaojakeskuksen suunnitelmasta. Sen mukaan pintavalutuskenttä on myös ojittamatonta avosuota, jossa ei kasva puustoa. Valuma-alueen kokoa selittänee se, että ”PVK 1:lle ohjataan myös eristysojan vedet, jotka tulevat luonnontilaiselta ojittamattomalta suolta.” Pintavalutuskenttä 2:sta ei hakemuksesta irtoa muuta tietoa kuin, että sen koko on noin puoli hehtaaria. Kasvillisuuskartoitus ei kattanut pintavalutuskenttiäkään puhumattakaan eristysojan vaikutusalueesta, joten suotyypeistä ja turpeen laadusta ei ole tietoa.
Hakijan käsityksen mukaan turvevesien laskennallisilla pitoisuuslisäyksillä ei ole normaalissa tilanteessa juurikaan vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan tai vedenkäyttöön. Laskennalliset keskiarvot eivät kuitenkaan kerro mitään jätevesien todellisesta suokohtaisesta määrästä ja ja pitoisuuksien ekologisista seurauksista vesistöissä. Esimerkiksi turvevesien laskennallinen kiintoainepitoisuus saattaa tulla vesistöön ylivirtaamatilanteessa muutamana ryöppynä vuodessa. Tällöin pitoisuudet voivat nousta satoja tai tuhansia kertoja keskiarvoja suuremmiksi. Kun tällainen sattuu kalojen kudun ja poikasten kuoriutumisen aikoina (kevättulvat), siitä voi olla hyvinkin kohtalokkaat seuraukset lisääntymisen onnistumiselle. Velvoitetarkkailussa näitä huippuja ei juuri koskaan saada kiinni, joten ne jäävät ottamatta huomioon myös laskennallisissa päästöissä ja aiheuttavat niihin rakenteellisen aliarvioinnin. Sitä aiheuttaa myös eristysojan kautta alapuoliseen vesistöön suoraan johdettavan veden kuormituksen huomiotta jättäminen. Tässäkin tapauksessa saattaa tapahtua mittavaa tyhjennysvirtausta. Vaikutusalueen luonnontilan ja virtaussuuntien selvitys toisi siihen tarvittavaa lisävalaistusta.
Hakija on pyynnöstä esittänyt laskennallisen yhteenvedon Kivarijoen alueelle suunniteltujen uusien turvesoiden yhteisestä vesistökuormituksesta koskien Ahmasuon (55 ha) lisäksi Jousisuo 2:n (92,6 ha), Koirasuon (205 ha) ja Pitämösuon (89,8 ha) yhteensä 442,4 hehtaarin yhteisvaikutuksia. Laskelma on alimitoitettu, sillä siitä puuttuu YVA-vaiheessa oleva Konttisuo (240 ha), joka kasvattaa uusien soiden pinta-alaa 54 prosenttia. Jos kaikki hankkeet toteutuisivat, olisi Kivarijoen alueella utta turpeennostopinta-alaa yhteensä 682,4 hehtaaria. Kun mukaan lasketaan vielä toiminnassa olevat turvesuot, saadaan yhteismääräksi runsaat tuhat hehtaaria, joka on noin 4 prosenttia Kivarijärven valuma-alueesta. Määrä on niin suuri, että se toteutuessaan estää vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteen saavuttamisen Kivarijoella.
Hakemus ei eroa aiemmasta jo kahdessa oikeusasteessa hylätystä hakemuksesta. Hakija on perustellut uutta hakemusta lähinnä sillä, että muutama kymmenen hehtaaria on valuma-alueella jäänyt tai jäämässä pois turpeenkaivuun piiristä. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, että tuotantopinta-alan vähenemistä tai tuotannon loppumista ei voida sellaisenaan käyttää perusteena luvan myöntämiseen turvetuotannolle samalla vesistöalueella heti tuotantopinta-alan vähentymisen tai loppumisen jälkeen. Vesistökuormitus ei heti kaivuun jälkeen vähene ja kuormituksen suuruuteen jatkossa vaikuttaa myös jälkikäyttömuoto.
KHO on linjannut muun muassa päätöksessään 20.8.2010/1869, että arvioitaessa ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 mom 2 kohdan mukaan pilaantumista tai sen vaaraa, otetaan huomioon, mitä vesienhoitosuunnitelmassa esitetään toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista (YSL 50 §). Hankkeen vaikutusalueen vesistöissä ja valuma-alueilla ei ole tapahtunut mitään sellaista muutosta, jonka nojalla olisi perusteltua tehdä tällä hakukierroksella muunlainen kuin kielteinen päätös.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri