Lausunto Siikajoen merituulivoimapuistohankkeen YVA-selostuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
3.8.2011
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/67/07.04/2010
Asia: Lausunto Siikajoen merituulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Luonnonsuojelupiiri toi ohjelmasta antamassaan lausunnossa esille vahvan epäilyksensä tarkasteltavan alueen soveltuvuudesta merituulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Luonnonsuojelupiiri esitti siksi selvitettäväksi myös vaihtoehtoa, jossa pääpaino olisi alueella olevien voimaloiden uusimisessa ja ehkä täydentämisessäkin, jolloin varsinaisesta merituulivoiman rakentamisesta kyseisellä alueella luovuttaisiin kokonaan, mutta tuulivoiman tuotannon kehittäminen ei kokonaan estyisi. Yhteysviranomainen esitti niinikään palautteen pohjalta tarkasteltavaksi paremmin nykyistä maakuntakaavaa toteuttavan suppean vaihtoehdon, joka käsittäisi nykyisten voimaloiden uusimisen ja lisävoimaloiden rakentamisen niiden yhteyteen. Vaihtoehdon tarkastelu olisi ollut sikälikin perusteltua, että mantereen puolelle on tulossa runsaasti tuulivoimarakentamista, jolloin synergiaetu ja kannattavuus ovat toteutettavissa ilman merituulivoiman rakentamista.
Hankkeesta vastaava on kuitenkin halunnut pitää kiinni merituulivoiman osuudesta sen verran kuin sen toteutaminen on mahdollista ilman maakuntakaavan muuttamista. Selostuksen toteuttamisvaihtoehdoissa Varessäikän edustalle on suunniteltu sijoitettavan 24 tuulimyllyn sijaan 12-14 voimalaa. Lisäksi tarkasteltavana on vaihtoehto, jossa Merikylänlahdelle ei sijoiteta tuulivoimaloita lainkaan. Varessäikän 12-14 voimalan keskittymän perusteluna ovat teknistaloudelliset syyt. Mitoitus on arvioitu kannattavaksi sen ja saman toteuttajan sisämaan puolelle Vartinojalle suunnitteleman tuulipuiston yhteishankkeena. Hankkeesta vastaavalla on siten kuitenkin vireillä myös maatuulivoiman rakentamishanke. Hankkeesta vastaava ei tarkemmin erittele sitä, miksi teknistaloudelliset seikat eivät tue alle 12 voimalan rakentamista Varessäikkään. Sähkönsiirtokapasiteetin rakentaminen on yksi selitys merituulimyllyjen määrälle, nutta ei sille, miksi merituulivoiman rakentamisesta ei luovuta ja siirretä mielenkiintoa maatuulivoiman kehittämiseen.
Merituulivoiman perustamistavaksi on valittu porapaaluperustus. Selostuksessa on kuvattu perustuksen rakentaminen ja myllyjen pystytys yleisellä tasolla. Kuvaus ei ole riittävästi paikkaan sidottu. Pystytyspaikalla veden syvyys vaihtelee 2:sta 8 metriin. Luotauksia esittävässä kappaleessa kerrotaan, että Varessäikän tuulivoimaloiden sijaintialue oli pääosin matalaa, puolet alle 3 metrin syvyistä ja alle 5 metrin syvyistä oli 4/5 osaa koko alueesta eli 910 hehtaarista. Kuvassa 18 teräsbetonikasuuni kelluu porapaalujen päällä veden pinnalla. Kasuunin korkeus on 3 metriä. Olosuhteiden vaihtelun olisi voinut ottaa selostuksessa huomioon, niin se olisi valaissut todellista rakentamisympäristöä paremmin kuin yleistasoinen kuvaus.
Perustaminen on kokonaisuudessaan mittava ja monivaiheinen rakennusurakka. Rakentamisen ajaksi Varessäikän ja Merikylänlahden satamiin aiotaan tehdä tukisatama perustusten rakentamista ja valmistelua varten. Selostuksen mukaan vesisyvyyden pitää olla vähintään 3 metriä, jotta kuljetus pystytyspaikalle onnistuu. Se vaatinee veden mataluuden takia ruoppauksia, mutta myös asennuspaikoilla merenpohjan tasaamista ja paikoittaista syventämistä, selostuksessa todetaan. Esimerkiksi Merikylänlahden pieni satama sijaitsee lahden puolella liikkuvien säikkien takana. Satamasta lähtö on pienveneillekin haasteellista, joten on hyvin oletettavaa, että lahden suuta pitää ruopata, jotta sataman käyttö raskaiden laitteiden liikutteluun merelle on mahdollista. Kuljetuksen ja perustamisen ohella pohjanmuokkausta vaatisi myös merikaapelin asentaminen. Vaikutusten arvioinnissa (myös Natura-arviointi) sanotaan kuitenkin hyvin painokkaasti, että ruoppauksia ei hankkeen yhteydessä tehdä. Selostuksessa ei millään tavoin käsitellä tukisatamien ja väylien tai pystytysalueen muokkausta ja sen vaikutuksia. Ilmeistä kuitenkin on, että ruoppauksia tarvitaan, jos hanke toteutuu.
Selostuksessa ylipäänsä kerrotaan laveasti erilaisista tekniikoista ja kuljetuskalustosta. Miten ne soveltuvat ja ovat toteutettavissa kyseisellä alueella, onkin sitten epävarmaa. Esimerkkinä mainittakoon vittaus Kemissä käytettyyn kalustoon. Sen soveltuvuus Siikajoen edustalle jää epäselväksi. Kemin edustan olosuhteet ovat omanlaisensa ja oletettavasti erilaiset kuin maankohoamisrannikolla Hailuodon ja mantereen välisessä matalassa salmessa.
Tiedon puute on merkittävä ongelma. Merialueelle rakentamisesta on vähän kokemuksia. Toisekseen matalan veden alue, joka tuulivoiman tuottajia erityisesti kiinnostaa, on herkkää ja varsinkin Perämerellä ainutlaatuista luonnonympäristöä, jota on vasta niukasti kartoitettu. Selostuksessa viitataankin toistuvasti tanskalaisiin merituulivoimaa koskeviin tutkimuksiin. Esimerkiksi kiintoaineiden kulkeutuminen kuvataan viitaten yhteen tanskalaiseen Kiorboen & Mohlenbergin tutkimukseen vuodelta 1981. Selostuksessa ei ole mitään tietoa tutkimuskohteen olosuhteista tai arviota tutkimustulosten yleistettävyydestä. Tanskalaisten tutkimusten vertailukelpoisuus Siikajoen edustan olosuhteisiin ei selostuksesta käy ilmi millään tavoin.
Varessäikän alue on tutkimusten mukaan hiekkapohjaa. Kairausten perusteella merenpohja on pintakerroksiltaan löyhää silttiä. Merikylänlahden alueella pintakerros on karkeampaa hiekkaa. Vedenalaisten luontotyyppien selvityksien mukaan suurin osa selvitysalueesta kuuluu pehmeään pohjatyyppiin, jossa pohjan ainekset ovat soraa, hiekkaa, savea ja mutaa tai näiden yhdistelmiä. Pohja-ainesten liikkuvuutta ja myllyrakenteiden vaikutusta siihen ei tosiasiassa ole tutkittu lainkaan.
Virtauksiin viitataan, mutta jälleen tukeutuen tanskalaisiin tutkimuksiin, joissa olosuhteet ovat todennäköisesti olleet erilaiset. Kuvassa 109 esitetään veden virtaus lounaistuulella 5 m/s. Se jo osoittaa, miten vaihtelevia tuuli- ja virtausolosuhteet salmessa Varessäikän edustalla ovat. Tässäkin asiassa todellisten vaikutusten selville saaminen olisi edellyttänyt paikallista tutkimusta tai mallinnusta paikallisten ominaispiirteiden perusteella ottaen huomioon pohja-aineksen raekoon ja pohjan tyypillisen liikkuvuuden sekä salmen matalan veden olosuhteet.
Vedenalaiset luontotyypit on määritetty tuulivoimapuiston sijaintialueelta pistemäisesti sukeltamalla ja videoimalla. Selvitysalueen Natura 2000 kohteista on määritetty kaksi luontotyyppiä: jokisuistot ja ulkosaariston luodot ja saaret, jotka sijaitsevat kyseisellä selvitysalueella. Viime mainittua luontotyyyppiä edustaa Karinkannanmatala.
Säärenperän-Karinkannanmatalan Natura-suojeluperusteena ovat myös vedenalaiset hiekkasärkät. Vaikutuksista niihin ei selostuksessa mainita mitään. Luontotyyppiä ei ole edes havaittu. Kun pohja-aineksen liikkumista ei ole selvitetty, niin vaikutuksia vedenalaisiin luontotyyppeihin ei muutoinkaan ole arvioitu. Vaikutusten arviointi rannan läheisen matalan veden luontotyyppeihin ja lajeihin jää myös heikoksi.
Käytännössä selvittämättä jäävät myös vaikutukset varsinaisen selvitysalueen ulkopuolisiin Natura-alueisiin, kuten Isomatala-Maasyvänlahden alueeseen, jonne Varessäikän voimalaitoksilta on matkaa vain noin kilometrin. Isomatalan alueesta 50 prosenttia kuuluu luontotyyppiin vedenalaiset hiekkasärkät. Rakennusvaiheen oletetaan aiheuttavan lievää samentumista, mutta virtaama- ja ainepitoisuusmuutoksia ei selostuksen mukaan a iheudu. Johtopäätös ei kuitenkaan perustu mihinkään alueen ominaispiirteet huomioon ottavaan tutkimukseen tai selvitykseen.
Ainoastaan jääeroosion tai sen puuttumisen vaikutuksia on selvitetty tarkemmin. Esimerkiksi Säärenperän Itämeren boreaaliset rantaniityt -luontotyypille jääeroosion on arveltu olevan merkittävä säilyttävä tekijä. Upossarpion todetaan olevan täysin riippuvainen jääeroosiosta. Lisäksi on mainittu ruijanesikko. Johtopäätös jääeroosion merkityksettömyydestä kasvupaikkojen luojana myös ruijanesikolle ei tunnu oikeaan osuvalta. Ylipäänsä johtopäätökset ovat vähätteleviä. Luontotyypeistä vain merenrantaniityille ja lajeista upossarpiolle jääeroosion merkittävästä heikentymisestä mainitaan olevan merkitystä. Muilla hankkeen vaikutuksilla ei sitten katsota olevan mitään merkitystä. Pelkästään jääeroosion harvinaistumisen vaikutukset saattavat olla Natura-suojeluohjelman luontotyyppejä merkittävästi heikentäviä. Epävarmuus todellisista vaikutuksista on selvitysten puutteiden takia suuri.
Selostuksessa esitetään, että tuulipuistohankkeella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia alueen eläimistöön, kasvillisuuteen tai luonnon momimuotoisuuteen. Luonnonsuojelupiirin mielestä selostuksessa ei esitetä mitään, mikä horjuttaisi näkemystä alueen sopimattomuudesta tuulivoiman sijaintipaikaksi. Siikajoen Varessäikkä on karsiutunut tuulivoima-alueiksi soveltuvien alueiden joukosta hyvästä syystä pois. Tuulivoimalayksiköiden vähentäminen 24:stä 12-14:ään ei hävitä tai edes lievitä olennaisesti niitä haitallisia vaikutuksia, joiden takia sijoituspaikka on todettu huonoksi. Hailuodon ja Siikajoen rannikoiden ja niiden välisen matalan veden alueen luontoarvot linnuston muuttoreitti huomioon ottaen edellyttävät olosuhteiden vaalimista niiden turvaamiseksi. Tuulivoimapuisto Varessäikän ja Merikylänlahden edustalle on liian suuri riski.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri