Vastaus Oulun Veden antamiin vastineisiin

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Pudasjärven luonnonsuojeluyhdistys ry

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

12.9.2011

Vaasan hallinto-oikeus
vaasa.hao(at)oikeus.fi

Viite: Lähete 3416/11, Dnrot 01975-02003/10/5208

Asia: Vastaus Oulun Veden antamiin vastineisiin

Oulun Vesi pyrkii vastineessaan osoittamaan, että Viinivaara-hanke on mahdollisuus varmistaa Oulun vesihuolto kaikkia mahdollisia uhkia ja poikkeustilanteita vastaan. Se on epärealistinen lähtökohta, sillä niin pinta- kuin pohjavedenkin käyttöön sekä vesihuoltoon liittyy omat riskinsä, jotka järjestäytyneissä oloissa ovat melkoisen pieniä, mutta voivat realisoitua poikkeusoloissa ja ympäristöonnettomuuksissa.

Oulujoen vedestä saadaan puhdistamalla erinomaista juomavettä, mutta ongelmaksi mainitaan lisääntynyt humuskuormitus ja siitä johtuva kasvanut saostuskemikaalien käyttö. Mikäli humuksen lisääntyminen johtuu, niin kuin hakija arvelee, Merikosken voimalaitoksen padotuskorkeuden nostosta, ongelma todennäköisesti vähenee vuosien kuluessa. Raakavetenä Oulujoen vesi on joka tapauksessa merkittävästi parempaa kuin esimerkiksi Aurajoen vesi, jonka Turun kaupunki haluaa korvata tekopohjavedellä.

Oulun raakaveden laadun turvaamiseksi vedenottopaikkaa voidaan tarvittaessa viedä joessa ylemmäksi, aina Oulujärvelle saakka, jolloin ottopaikkaa voidaan esimerkiksi öljyonnettomuuden sattuessa tilanteen mukaan vaihtaa. Tällainen järjestely oli hankkeen alkuvaiheessa mukana jonkinlaisena pohjavesihankkeen vaihtoehtona, mutta sen selvittely pitemmälle ei kiinnostanut hakijaa.

Syytä siihen voi ihmetellä, sillä Oulujoen alaosan yhteistarkkailuraportin vuodelta 2010 mukaan (liite 1) siirtämällä vedenotto Oulujärven vedenpintaa säätelevän voimalaitoksen, Jylhämän yläpuolelle Oulun Veden nykyisellä ottopaikalla havaittava keväinen humuspiikki voidaan kokonaan välttää. Samalla alenevat myös ravinteiden pitoisuudet, väriluku, rauta ja kiintoainemäärät oleellisesti ja pH tasaantuu. Lyhyesti sanoen raakaveden laatu muuttuu kaikkien parametrien osalta selvästi paremmaksi (liite 1, Oulujoen alaosan yhteistarkkailuraportin sivut 14 ja 15). Merikoskenkin mittauspaikalla vuoden 2010 kemiallinen hapenkulutus näyttää keskiarvona tasaantuvaa suuntaa (liite 1, yhteistarkkailuraportin sivu 16).

Viinivaaran pohjavesien arvioidaan riittävän kasvavan Oulun kaupungin tarpeisiin vuoteen 2030 saakka. Nykyisen yhteiskuntakehityksen vallitessa ihmisten siirtyminen kasvukeskuksiin vain kiihtyy, joten Viinivaaran lupahakemuksen mukainen pohjaveden ottomäärä saattaa osoittautua riittämättömäksi jo kohta hankkeen valmistumisen jälkeen. Lupahakemuksessa eikä lupapäätöksessä ennakoida, mitä tällaisessa todennäköisessä tilanteessa tehdään.

On oletettavissa, että pohjaveden saanti on turvatta, kun sen käyttöön on siirrytty. Sitä löytyy hakijan mukaan riittävässä määrin ainoastaan hankkeessa tarkastelussa olevalta harjualueelta. Se tarkoittaa, että pohjavedenottoa pitää laajentaa myös Kälväsvaarassa, jos saanti ei ole riittävää luvassa luetelluista ottopaikoista. Silloin seurauksena ovat ympäristövaikutusten arvioinnissa todetut merkittävät haitat Natura-suojeluarvoille Kälväsvaarassa ja Olvassuolla sekä Kiiminkijoen vesistössä. Viinivaara-hankkeen lupaa harkittaessa on välttämätöntä arvioida myös nämä jatkotoimien seuraukset ja niiden toteuttamiskelpoisuus.

Oulujoesta vesi ei lopu. Sen laatuun voidaan vesiensuojelutoimin ja raakaveden laatuun myös ottopaikkoja vaihtamalla vaikuttaa ja samalla vähentää mahdollisten ympäristöonnettomuuksien vaikutusta. Oulun Veden vastineesta selviää, että lähikuntien pohjavesivarannot riittävät 30 prosenttiin Oulun kaupungin tarpeesta. Yhdysvesiverkostoja vahvistamalla hankinta-aluetta voidaan toki laajentaa, mutta tuskinpa tarvittavaa määrää saadaan kokoon sittenkään. Oulu on yksinkertaisesti liian suuri kuluttaja alueen pohjavesivarantojen kertymiin nähden. Sen sijaan varavedeksi ja varmuusluokituksen korottamiseen vaadittuun II-luokkaan hajautettu malli riittää hyvin, kun Oulujoki säilyy pääasiallisena raakavesilähteenä.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri kumppaneineen on valituksessaan asettanut kyseenalaiseksi viranomaispäätöksen hankkeen haitattomuudesta Olvassuon ja Kiiminkijoen Natura-arvoille ja ollut siteerauksen mukaan sitä mieltä, että arvio perustuu ”suhteellisen vähäiseen tutkimusaineistoon, mallinnuksiin ja tiedon puutteista johtuviin epävarmoihin arviointeihin ja jota osaltaan selittää hallinnon sisältä tuleva paine olla edistämässä pohjavesihanketta”.

Oulun Vesi selostaa vastineessaan tekemiään selvityksiä ja pitää niitä riittävinä sekä lisää: ”Lukuisista tarkoista ja kattavista selvityksistä huolimatta muistuttaja arvostelee hakijan tekemiä selvityksiä riittämättömiksi, puutteellisiksi ja epätarkoiksi. Muistuttaja ei kuitenkaan omassa muistutuksessaan sido omia näkemyksiään tutkittuun aineistoon tai perustele kannanottoaan tukeutuen tehtyihin selvityksiin”.

Hakijan epämääräisyyksistä mainittakoon esimerkkinä lähdeselvitys outoine ”korvaavine” lähteineen. Tarkastelussa olevan pohjavesialueen ulkopuolella olevat lähteet eivät mitenkään korvaa Viinivaaran lähdeluonnon, -purojen ja -soiden monimuotoisuuden kokonaisuutta. Se on ainutlaatuinen ja korvaamaton. Saman toteaa myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus lausunnossaan 17.2.2010. Siinä sanotaan muun muassa, että lähdekartoituksesta käy ilmi, että muuttuvat lähteet erityisesti Viinivaaran alueella ovat osa merkittävien lähteiden esiintymistihentymää, jolle ei löydy vertaista lähialueelta. Muutoinkin lausunto arvioi lähdekartoitusta kriittisesti. Siinä viitataan lopuksi luontotyypin riittämättömään suojeluun, mutta johtopäätös hankkeen vaikutuksista lähdeluonnon suotuisan suojelutason kehitykseen on kuitenkin jätetty suoraan ilmaisematta.

Luonnonsuojelupiirin ja kumppaneiden viittaus viranomaisarvioinnin ”paineenalaisuuteen” on perusteltu, sillä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on alusta asti voimakkaasti tukenut pohjavesihanketta ja ELY-keskus jatkaa samalla linjalla. Se ilmoittaa esimerkiksi 17.2.2010 antamansa lausunnon lopuksi, että ”pohjavesihanke on yleisen edun ja yhteiskunnallisten elintärkeiden toimintojen turvaamisen kannalta erittäin tärkeä eikä sille ole tiedossa realistisia vaihtoehtoja.” Lausunnossaan 4.11.2010 aluehallintoviranomainen toteaa, että hankkeen toteuttamisen keskeisenä tarkoituksena on hyvälaatuisen veden saannin varmistaminen ja riittävän valmiusasteen saavuttaminen vedenhankinnan mahdollisia erityistilanteita silmällä pitäen. Jostain syystä myös asiantuntijaviranomainen on hakijan tueksi kieltäytynyt havaitsemasta vaihtoehtoehtoja. ELY-keskuksen mielestä Oulun Veden talousveden käsittelykustannusten pieneneminen on merkittävä hyöty. Talousveden nykyinen laatuhan on lukemattomia kertoja todettu erinomaiseksi.

Ympäristönsuojeluyksikkö toteaa lausunnossa myös, että Ylikiimingin harjujakson vedenoton hydrologisista vaikutuksista saadaan riittävä kuva harjun vesitasetarkastelusta 25.11.2009 ja hakemussuunnitelman liitteinä olevista pohjavesitutkimuksista niin, että Kiiminkijoen Natura-arviointia ei tarvitse laajentaa. Kuitenkin Ylikiimingin harjujakson vesitasetarkastelu on tehty ”olemassa olevan tiedon pohjalta asiantuntija-arviona”, kuten Oulun Veden vastineessakin todetaan. Mainitussa 17.2.2010 lausunnossa ELY-keskus selvittää, että lähtötiedot ovat ympäristökeskuksen pohjavesitutkimusmateriaalia ja Hertta-tietokannan pohjavesialuetietoja ja pintaveden valuma-aluetietoja. Tietojen riittävyydestä ja kattavuudesta juuri kyseisessä hankkeessa ei ELY-keskus esitä arviota.

Alun perin ympäristöviranomainenkin on ollut selkeästi sitä mieltä, että hankkeen haitat muun muassa Kiiminkijoen Natura-arvoille ovat merkittäviä (18.9.2002 ja 12.4.2007), mutta muuttanut kantansa 26.2.2008 antamassaan lausunnossa. Luonnonsuojelupiiri kumppaneineen on osoittanut valituksessaan, että muutokset hakemuksessa eivät ole muuttuneet niin merkittävästi, että vaikutukset ainakaan Kiiminkijoen Naturassa suojeltuihin luontotyyppeihin pikkujoet ja purot olisivat merkittävästi lieventyneet.

Arviot ovat epävarmoja, koska lähdeaineisto on satunnaista ja puutteellista. Myös lupapäätöksessä todetaan, että haittojen arviointi pohjavesiin kohdistuvissa toimissa voidaan yleensä tehdä vain suuntaa-antavana ja arvioluonteisena. Ilman täsmällisen paikkatiedon hankintaa arvio jää vielä heiveröisemmäksi. Tyyppiesimerkki on arvio linnustovaikutuksista. Ilman selvityksiä ne on todettu vähäisiksi. Tosiasiassa Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen hakemukseen laatimassaan mielipiteessä 18.2.2010 esille nostamia lajistotietoja ja vaikutusketjuja ei ole otettu huomioon. Hakija ilmoittaa tehneenä laajan kokonaistarkastelun pohjaveden oton vaikutuksista suojeluperusteisiin ja ympäristöön. Se on pääosin hyvin yleisluonteinen arvio. Harrastajien keräämän tiedon ja suorittaman seurannan varassa on ilmeisesti jatkossakin todeta vaikutukset, jos hanke toteutuu. Odotettavissa tällöin on luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä elinympäristöjen heikentymisen seurauksena.

Hankkeen pitkäaikaisvaikutuksista ei ole ylipäänsä lainkaan tutkittua tietoa. Monilla on kuitenkin omakohtaisiakin havaintoja siitä, kuinka jo pintavesien johtaminen metsäojiin aiheuttaa pitemmällä ajanjaksolla selvää kuivumista kaukana ojittamattomillakin alueilla. Viime vuosina on hämmästelty Rokuan järvien vedenpintojen huomattavaa putoamista ja syyksi näyttää paljastuvan meneillään olevan Oulun yliopiston Thule-instituutin Genesis-tutkimusohjelman mukaan harjun ympäristön metsäojitukset (liite 2). Viinivaarassa käyttöönoton jälkeinen pohjavesipintojen lasku ja paineen vähentyminen tulee olemaan poikkeuksellisen suurta. Sillä on merkittävä vaikutus läheisille suoalueille. Kuivuminen, joka näkyy kasvillisuusmuutoksina myös Natura-alueilla, saatetaan havaita selvästi vasta vuosien ja vuosikymmenien kuluttua, sitä myöhemmin, mitä etäämmällä kohde on pohjaveden muodostumisalueesta.

Toisekseen pohjaveden pumppauksen vaikutuksia vedenlaatuun ei myöskään ole selvitetty, vaikka sillä on merkitystä arvioitaessa väitteitä pohjaveden laadun paremmuudesta ja kemikaalien käytön vähäisyydestä lyhyellä ja pitemmällä ajanjaksolla pintaveden käyttöön verrattuna. Lupaharkinnassa pitkäaikaisvaikutuksetkin on kuitenkin oltava tiedossa ja vaikuttamassa toteuttamiskelpoisuuteen.

Luonnonsuojelupiirin ja valituskumppaneiden mukaan hankkeesta aiheutuisi huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa. Koska hankkeelle on toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, jolla voidaan edullisesti saavuttaa vesihuollolle asetetut tavoitteet, mutta välttäen olennaisella tavalla luontoarvojen tarpeetonta tuhoamista, lupa pohjaveden ottoon Viinivaaran ja Ylikiimingin harjujaksoilta on kumottava.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry valituskumppaneineen

Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri

Liite 1: Lapin vesitutkimus 2011: Oulujoen alaosan yhteistarkkailu vuodelta 2010 (vesistötarkkailu 10512/2011).pdf

Liite 2:

http://yle.fi/alueet/oulu/2011/09/rokuan_vesien_vajoaminen_ihmisen_aiheuttamaa_2854778.html

Groundwater and Dependent Ecosystems: New Scientific and Technological Basis for Assessing Climate Change and Land-use Impacts on Groundwater (GENESIS)

http://www.bioforsk.no/ikbViewer/page/prosjekt/forside?p_dimension_id=16858&p_menu_id=16904&p_sub_id=16859&p_dim2=16859