Mielipiteen täydentäminen Pudasjärven Puronlatvasuota ja Vengassuota koskevasta turpeenottohankkeen ympäristölupahakemuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
21.11.2011
PSAVI
Ympäristöluvat
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Dnro: PSAVI/129/04.08/2010
Hakija: Vapo Oy
Asia: Mielipiteen täydentäminen Pudasjärven Puronlatvasuota ja Vengassuota koskevasta turpeenottohankkeen ympäristölupahakemuksesta
Hakijaa on vaadittu täydentämään hakemustaan mun muassa asiantuntija-arviolla suunnitellun tuotantoalueen ja kahden pintavalutuskentän sekä toiminnan välittömän vaikutusalueen soveltuvuudesta luontodirektiivin liitteen IV a eliölajien elinympäristöksi.
Laaditty esiintymisselvitys on tarkoitukseensa riittämätön eikä edusta asiantuntija-arviota. Selvitys on tehty liian suppealta alalta ja kattaa vain osan direktiivin liitteen IV a lajeista, saukon, viitasammakon ja jättisukeltajan. Muista lajeista todetaan, että niiden esiintymistä selvitysalueella voidaan pitää erittäin epätodennäköisenä, mutta johtopäätöstä ei perustella.
Liitteen IV a eliölajien esiintymisen asiallinen selvittäminen edellyttäisi lajistokartoituksen tekemistä viitasammakon ohella ainakin isolampisukeltajasta ja korentolajeista sekä lisäksi rämeristihämähäkistä, joka on erityisesti suojeltava laji. Selvitysten tekemättä jättämistä ei voi perustella sillä, että alueelta ei ole aiempia havaintoja tai että lajn levinneisyys on eteläpainotteinen. Levinneisyystiedot ovat puutteellisia. Selvitysten tehtävä on varmistaa ajantasainen oikea tieto. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa myös lajien levinneisyyteen, joten senkin takia levinneisyystietoja pitää maastoselvityksin tarkistaa ja tarkentaa.
Selvitysalue on myös rajattu liian suppeaksi. Turpeenottoalue käsittää vain osan luonnontilaisesta Puronlatvasuosta, mutta siitä huolimatta koko suon vesitalous tuhoutuisi, jos hanke toteutettaisiin. Luontoselvitykset on kohdennettu kuitenkin pääosin vain kuivattavaksi suunnitellulle alalle, mutta siltäkin alalta ne ovat riittämättömiä.
Koko suo on hankkeen välitöntä vaikutusaluetta. Siihen kuuluu myös puro ja Alajärvi, johon kuivatusvedet puroa pitkin johdettaisiin. Selvityksessä esitetty johtopäätös siitä, että hankkeesta ei olisi suoria vaikutuksia Alajärveen, joka on ainakin viitasammakon ja jättisukeltajan mahdollinen esiintymispaikka, onkin virheellinen.
Hankkeen vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle ei ole edelleenkään asianmukaisesti arvioitu. Direktiivi- ja erityisesti suojeltujen lajien ohella selvittämättä ovat soisten luontotyyppien ja vesiluontotyyppien lajisto ja edustavuus sekä vaikuutkset Kärppäsuon-Räinänsuon suojelualueelle.
Suunniteltu turpeenottoalue on kahden luonnonsuojelulailla rauhoitetun, erityisesti suojellun ja uhanalaisen petolintulajin, maakotkan ja muuttohaukan pesimä- ja saalistusreviiriä. Kaksi maakotkan pesää sijaitsee alle kahden kilometrin päässä Puronlatvasuolta ja pesät ovat asuttuja (puhelintieto pesätarkastaja Kalevi Tunturilta 15.11.2011). Muuttohaukan pesimäsuo sijaitsee suunnilleen saman matkan päässä Puronlatvasuosta.
Luonnonsuojelulain 39 § mukaan rauhoitetun lajin tahallinen häirintä on kielletty erityisesti lisääntymisaikana tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla ja lain 47 § mukaan erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Turpeenkaivuu Puronlatva-Vengassuolla voi häiritä molempien lajien lisääntymistä ja tuhota niiden tärkeän saalistusalueen. Hakemuksen tietojen tulisi olla niin riittävät, että viranomainen voi tarvittaessa arvioida häiriötekijän merkityksen ja tarpeen rajata 47 §:n nojalla erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikka.
Pienvesistä Vapo toteaa vastineessaan, että hakemuksessa esitetyt tiedot saavat riittää. Tältäkin osin yhtiö on estänyt varsinaisen asiantuntijatyön. Puronlatva-Vengassuon pienvesien monimuotoisuutta ei ole hakemuksessa lisäselvityspyynnöistä huolimatta arvioitu eikä analysoitu niiden luonnonsuojelubiologista merkitystä alueellaan.
Puronlatva-Vengassuolla 1.9.2011 suoritetussa katselmuksessa todettiin, että Puronlatvasuon keskiosista Alajärveen laskeva puro on edustava, kokonaisuudessaan luonnontilainen luontotyyppinsä edustaja. Varaa minkäänlaisiin lievennyksiin vesilain 17a §:n tulkinnassa ei ole, sillä juuri tällaisia pikkupuroja ja noroja turvesoiden kuivatuksissa on tuhottu kaikkein eniten.
Karttatarkastelullakin voi havainnollistaa hankkeen tarpeellisuutta ja vaikutuksia erityisesti luonnon monimuotoisuudelle, erityissuojeltavalle lajistolle sekä esimerkiksi poronhoidolle. Turpeennostoalueet laikuttavat aluetta Puronlatva-Vengassuosta itään Pudasjärven Aittojärvelle asti. Kärppäsuon-Räinänsuon Natura-alueen eteläpuolella soiden käyttö jatkuu samanlaisena.
Katselmukseen osallistuneet paliskunnan edustajat suorastaan anelivat Vapoa säästämään suot osana Kollajan palkisen elintärkeitä vasomisalueita. Ainoa laajempi luonnontilainen suoalue muodostuu suojellusta Kärppäsuo-Räinänsuosta ja sen lähisoista, joihin myös Puronlatva-Vengassuo kuuluu. Seudun luonnon monimuotoisuuden säilymiselle ja muun muassa poronhoidon jatkumiselle on äärimmäisen tärkeää, että tällä alueella pidättäydytään luontoa tuhoavasta toiminnasta jatkossakin. Hankkeen ajamisen jatkaminen osoittaa valtionyhtiön yhteiskuntavastuun tason olevan yhtä matalalla kuin ympäristövastuullisuudenkin.
Monien soiden kohdalla kiinnittää huomiota, että ainoastaan osa suosta on kelvannut turpeennostajalle. Ohutturpeisemmat osat on jätetty hyödyntämättä, mutta siitä huolimatta ne kuivuvat, josta seuraa luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, kuormitusta vesistöihin ja lisää turvemaiden käytön kasvihuonekaasujen päästöjä ilmaan. Todennäköisesti alueen nykyisiltä turvesoilta voitaisiin korjata merkittävästi suurempi turvemäärä, jos jo ekologialtaan tuhotut suot käytettäisiin tarkkaan hyväksi.
Vapo vaatii Puronlatva-Vengassuolle tuhoamislupaa auttamattomasti vanhentuneeseen ympäristönsuojelulakiin vedoten. Vasta lain säätämisen jälkeen yhteiskunta on herännyt laajamittaisen turpeenpolton aiheuttamiin kestämättömiin ja moninaisiin ympäristöongelmiin. Eräs kokenut vesioikeustuomari lausui aikanaan jotenkin näin: ”Lait ovat aikansa lapsia, mutta lakien tulkinta ei voi olla huomaamatta yhteiskunnan asenteiden ja arvomaailman kehitystä”. Tulkinta perustuu ikivanhoihin ja kestäviin oikeusperiaatteisiin.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri