Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Siikajoen Navettakankaan tuu­li­voi­may­leis­kaa­van luonnoksesta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

23.8.2012

Siikajoen kunta
Kunnanhallitus
kunnanvirasto(at)siikajoki.fi

Viite: Lausuntopyyntö 29.6.2012

Asia: Lausunto Siikajoen Navettakankaan tuulivoimayleiskaavan luonnoksesta

Luonnonsuojelupiiri kiittää saamastaan mahdollisuudesta lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Tulevien yhteydenottojen varalta yhdistys pyytää huomioimaan oikeat osoitetiedot, jotka on ilmoitettu sivun ylälaidassa.

Siikajoen-Raahen-Kalajoen seudulla on vireillä useita tuulivoimapuistohankkeita. Alue onkin varteenotettavaa seutua tuulivoiman kehittämiseksi. Navettakankaan kaavaluonnoksessa esitetään yhteensä kahdeksalle tulivoimalalle sijaintialue.

Osayleiskaavan on tarkoitus mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen suoraan kaavan nojalla. Kaavan on kuitenkin perustuttava riittäviin selvityksiin ja paikkatietoon, jotta se kattaa myös rakennusluvan.

Maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n perusteella oikeusvaikutteisella kaavalla voidaan korvata rakennuslupa. Lain 77 b pykälässä todetaan tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisistä sisältövaatimuksista, että laadittaessa 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; sekä 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää.

Yleiskaavan sisältövaatimukset on listattu maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten, kuin siitä lain 32 §:ssä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; sekä 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Jotta kaava merkintöineen ja määräyksineen antaisi riittävän ja luotettavan pohjan toteuttamiselle, ympäristöselvityksen sisältöä ja tulosten esittämistä on tarpeen vielä kehittää.

Hankealue on pääosin peltoa, kuten selostuksessakin todetaan. Sen voi myös useista kartoista havaita. Sen sijaan selostuksen kartoista se ei käy ilmi. Kartan avulla voisi paitsi maaston luontotyypit myös linnusto- ja kasvistokartoitusten tulokset kuvata niin, että kaavaluonnokseen tutustujan olisi helppo havaita inventointien tulokset. Selostuksessa tiedot ovat puutteellisia, mutta sen mukaan kaavaehdotukseen niitä luvataan täydentää. Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajeihin ovat kuitenkin niin keskeisiä myllyjen sijoittumisen kannalta, että tiedot olisi ollut hyvä esittää kattavammin jo luonnosvaiheessa.

Kyseisessä tapauksessa vaikutukset linnustoon ja erityisesti muuttavaan linnustoon ovat varmasti merkittävin ympäristövaikutus, jota on ansiokkaasti selvitettykin. Asiantuntija-arvion mukaan kaava-alue ei havaintojen perusteella sijoitu lintujen kaikkein vilkkaimmalle muuttoväylälle. Perämeren rannikon kautta kulkee kuitenkin Suomen tärkein muuttoreitti. Muun muassa sääolojen vaihtelujen takia muuttoa sijoittuu myös kaava-alueelle ja sen lähiympäristöön, kuten muutontarkkailussakin havaittiin. Johtopäätöksenä vaikutuksista linnustoon todetaan, että kokonaisuutena kaavan vaikutukset linnustoon ovat todennäköisesti lievät. Arvioinnin johtopäätösten olettamukset kielivät epävarmuudesta ja toiveesta – tässä ja monessa muussakin kohdassa.

Erityinen ongelma on lähialueille sijoittuvien vastaavien hankkeiden aiheuttama yhteisvaikutus, jota ei ole selvitetty. Navettakankaan hankkeelle merkitystä on muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä olevalla Vartinojan ja Isonevan tuulipuistohankkeella. Isonevan tuulipuistoalue, jonne suunnitellaan noin pariakymmentä myllyä, sijaitsee lähietäisyydellä Navettakankaan hankealueen pohjoispuolella. Näillä kahdella tuulipuistolla voi arvioida olevan yhteisvaikutuksia ainakin muuttoreitin linnuston törmäysriskiin.

Kun selostuksessa ei yhteisvaikutuksista mainita mitään, niitä ei todennäköisesti ole arvioitukaan. Se on merkittävä puute. Kaavaselostuksessa todetaan, että kahdeksan voimalan sijainnille ei ole alueella vaihtoehtoja. Lukumäärä 8 alittaa juuri ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kynnyksen, mutta se ei poista asiallisen ympäristöselvityksen tarvetta. Navettakankaan tuulipuiston vaikutusten arviointi ei ole riittävän kattava, että voitaisiin ilman muuta todeta, että kaava on toteuttamiskelpoinen esitetyssä muodossa.

Tuulivoimapuistohankkeiden pilkkominen ja erillisyys vaikeuttavat kokonaisuuden hahmottamista. Siitä ei mikään taho ota vastuuta maalla eikä merellä. Kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulisi vaatia hankkeesta vastaavan selvittävän vähintään lähimpien hankkeiden yhteisvaikutuksia. Kullekin hankkeelle pitää myös asettaa seurantavelvoite, jotta voidaan jollain aikajänteellä todeta, miten arviointi on osunut kohdalleen. Tuloksista on hyötyä tuulivoiman hyödyntämisen kehittämisessä, joka sinsänsä on erittäin toivottavaa.

Alueella saattaa esiintyä happamia sulfaattimaakerrostumia. Tässäkin hankkeessa olisi hyvä selvittää myös, voiko maanmuokkauksen seurauksena aiheutua sulfaattimaiden hapettumista ja sen myötä happamia valumia, jotta niiden synnyn voi ennalta ehkäistä.

Merja Ylönen
sihteeri