Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Pudasjärven Tolpanvaaran-Jylhävaaran tuu­li­voi­ma­puis­ton YVA-ohjelmasta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

16.10.2012

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/21/07.04/2012

Asia: Lausunto Pudasjärven Tolpanvaaran-Jylhävaaran tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Metsähallituksen Laatumaa ilmoittaa tehtäväkseen muun muassa alueiden varaamisen ja jalostamisen tuulivoimatuotantoon sopiviksi muut maankäyttötarpeet ja ympäristöarvot huomioon ottaen. Tolpanvaaran-Jylhävaaran alueelle Laatumaa suunnittelee enimmillään 26 tuulivoimalan pystyttämistä. Lisäksi sähkönsiirto vaatii uuden linjan ja sen mukaisen maankäyttövarauksen.

Ohjelmassa ensisijaisena maakuntakaavana pidetään voimassa olevaa kaavaa. Siinä viitataan myös tekeillä olevaan 1. vaihekaavaan, jossa käsitellään muun muassa energiantuotantoa ja -siirtoa, kuten manneralueen tuulivoima-alueita. Kaavan luonnosvaiheesta huolimatta hankkeessa olisi syytä tarkastella hankkeen yhteensopivuutta vireillä olevan kaavan kanssa. Siinä kuitenkin muunnetaan valmiiden selvitysten tuloksia kaavalliseksi ohjaukseksi.

Tolpanvaaran-Jylhävaran alueella ei kaavaluonnoksessa ole mitään merkintöjä, mutta lukuisia varauksia tuulivoimapuistoille siinä kuitenkin on. Muukin kuin kaavaluonnoksessa ehdotettu ratkaisu voi olla perusteltu – jopa perustellumpi kuin kaavaluonnoksen rannikon muuttoreiteille sijoittuvat tuulivoimapuistovaraukset. Ohjelmassa viitataan taustamateriaalin ja sen myötä myös kaavalliseen sijainninohjauksen puutteisiin, mutta selostuksessa voisi analysoida tarkemmin, millä perusteilla Metsähallitus tuulivoimapuistohankkeidensa alueet on valinnut ja erityisesti miksi se on valinnut Tolpanvaaran-Jylhävaaran ”jalostettavaksi” tuulivoimapuistoksi. Ohjelman mukaan Laatumaa on osallistunut tai osallistuu kuuteen muuhun tuulivoimapuistohankkeeseen – tähän mennessä. Esimerkiksi Iin Myllykankaan hankkeessa paikan valinnassa oli huolimattomuutta eikä alue muutoinkaan osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi -huolimatta siitä, toteutuuko hanke vai ei.

Vaihtoehdot

Kyseisessä hankkeessa tarkastellaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa, joista toisessa (VE1) Tolpanvaaran-Julhävaaran alueelle (kuva 3-4) rakennettaisiin 26 voimalaa ja toisessa (VE2) 17 voimalaa vain Tolpanvaaran alueelle kuva (3-5). Näiden lisäksi tulisi tarkastella vaihtoehtoa, jossa tuulivoimaloiden paikat sijoitettaisiin vain olemassa olevien metsäautoteiden varsille. Tietön maasto jäisi edelleen tiettömäksi. Kartan perusteella arvioiden sijoituspaikkoja jäisi silti runsaasti olemassa olevan tiheän metsätieverkoston ansiosta. Tässä vaihtoehdossa esimerkiksi Nelikannanaho jäisi rakentamisen ulkopuolelle. Maastokartan mukaan alue on muun muassa hyvin pienvesistöistä, mutta selostuksen ympäristöselvityksestä saataneen lisävalaistusta paikallisolosuhteisiin.

Maisemavaikutusten arviointi

Hanke sijoittuu pudasjärviseen vaaramaisemaan, jota vesistöt pirstovat. Voimaloiden sijoituspaikka (17-26) on kartan mukaan vaarojen rinteillä ja harjanteilla. Mastojen suunniteltu korkeus ylittää 200 metriä, joten ne tulevat näkymään kauas – senkin takia, että vaarat ovat voimaperäisesti hakattuja ja maisema sen johdosta avautunut. Puusto, jos sitä on, on toistaiseksi matalaa, mutta todennäköisesti metsäpeitteisyys ei tule nykyisestä yleisilmeestään merkittävästi jatkossakaan muuttumaan.

Kuvassa 3-6 esitetään esimerkinomaisesti tuulipuisto metsäisellä alueella. Kuvalla ei kuitenkaan ole suurta informaatioarvoa kyseiselle hankkeelle. Kuvakulma on lintuperspektiivistä alaviistoon, kun olennaisempaa on maisemavaikutus yläviistoon.

Maisemavaikutusten arviointi tulee hankkeessa tehdä monipuolisesti ja tarkastella tuulipuiston näkymää lähi- ja kaukomaisemassa, kuten järviltä tai Syötteeltä käsin, eri tasoilta ja ottaen huomioon myös valojen vaikutuksen pimeään aikaan.

Luontoarvot

Ohjelmassa esitellään tiedossa olevat suojelualueet ja uhanalainen lajisto. Niin tuulivoimalapuistoalueilla kuin suunnitellulla sähkönsiirtoreitillä sijaitsevat muutkin arvokkaat luontokohteet tulee selvittää ja selostuksessa sijoittaa kartalle, jotta ne voidaan mahdollisessa jatkosuunnittelussa ja toteutuksessa ottaa huomioon ja kiertää tarvittaessa. Tällaisia muita arvokkaita luontokohteita on esimerkiksi Julmaharju, josta ohjelmassa ei ole mainintaa. Se jää ohjelman mukaan sähkönsiirtolinjauksen itäpuolelle, mutta alueen huomaaminen on tärkeää.

Hyvä tietolähde on Metsähallituksen Puhoksen alue-ekologinen suunnitelma vuodelta 1999, jota ei kuitenkaan mainita kappaleessa 5.8 eikä lähdeluettelossa. Suunnitelman toteutuneisuudesta ei ole tietoa eikä Metsähallitus alue-ekologisia suunnitelmiaan enää päivitä, mutta ainakin niiden tarkoitus on ollut välttää luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä metsätalousalueilla. Laatumaa toivon mukaan tekee tiivistä yhteistyötä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa ja ottaa huomioon kaiken alue-ekologisessa suunnitelmassa esille tulleen tiedon hankealueen luontoarvoista ja lisäksi päivittää sen.

Maakaapelireittien luontotyypit ja lajisto on myös kartoitettava huolellisesti. Esimerkiksi pienvedet ovat herkkä elinympäristö. Niiden poikkikaivamisen sijaan tulee löytää vaihtoehtoinen reitti. Esimerkiksi Ison Tolpanjärven itäpää voi olla tällainen vältettävä herkkä elinympäristö.

Ohjelmassakin todetaan pienvesien suuri määrä ja luonnontilaisuus. Pienvedet saattavat olla vesilain tarkoittamia luontiotyyppejä, joita koskee ehdoton muuttamiskielto. Ohjelmassa luvataankin selvittää vesiluonnon suojelutyypit sekä arvioida asiantuntijapohjalta vaikutuksia niihin.

Eri tavoin suojellun ja uhanalaisen lajiston ja luontotyyppien ohella tulee selvittää kaiken luonnon tila. Suojelun arvoista on myös tyypillinen luonnontilainen luonto. Selvitys antaa valaistusta siihen, olisiko toteuttamiskelpoisin ratkaisu sijoittaa voimalat olevan tiestön varsille.

Merja Ylönen
sihteeri