Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Kontiosuon tur­peen­kai­vuu­hank­keen ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

26.11.2012

PSAVI
Ympäristöluvat
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi

Dnro: PSAVI/27/04.08/2011

Saate: 25.10.2012

Asia: Kontiosuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kuusamo

Mielipiteen täydentäminen

Suotyyppien monimuotoisuus ja uhanalaisuus

Luvan hakija esittää vastineessaan, että Kontiosuo on tyypillinen alueellaan. Suomen luontotyyppien uhanalaisselvityksen mukaan letot ovat kuitenkin uhanalaisia koko Suomessa. Vain noin prosentti alkuperäisistä letoista on enää luonnontilaisia. Kontiosuolla esiintyvä suotyyppi, rimpiletto, johon hakija viittaa, on uhanalainen myös Peräpohjolassa, mutta Etelä-Suomessa eli suurimmassa osassa Suomea kyseinen suotyyppi on peräti äärimmäisen uhanalainen. Sitä paitsi Kontiosuolla esiintyy rimpileton ohella useampia lettotyyppejä, kuten luonnonsuojelupiiri on mielipiteessäänkin tuonut esiin, mutta niihin ei vastineessa viitata. Kaiken kaikkiaan Kontiosuo on suotyypeiltään rikas. Koska Kontiosuo on säilyttänyt hyvin luonnontilansa, kuivattaminen turpeenottoa varten olisi luonnonsuojelulain ja ympäristönsuojelulain vastaista. Lettoja lajistoineen on suojeltava siellä, missä niitä on vielä jäljellä.

Lisäselvitykset

Hakemusta on täydennetty lisäselvityksillä, jotka koskevat muun muassa viitasammakon ja jokihelmisimpukan eli raakun esiintymien kartoittamista.

Jokihelmisimpukan esiintymistä selvitettiin maastossa vain sähkökoekalastuksen yhteydessä 16.8.2012 yhdellä paikalla Hietajoessa ja Kurjenjoessa. Menetelmää ei tarkemmin kerrota. Selvityksessä vain mainitaan tehdyn havaintoja.

Raakkuselvitys ei ole riittävä. Jos karttatarkastelu osoittaa paikan olevan potentiaalinen raakun elinpiiri, lajin esiintymä on selvitettävä maastossa asianmukaisin menetelmin. Selvityksessä todetaan, että jokihelmisimpukan esiintyminen vesistöalueella on mahdollista esimerkiksi syvissä koskenalusmontuissa, joihin vesistöä muuttavat toimenpiteet eivät ole vaikuttaneet – siis mahdolliset raakkuesiintymät sijaitsevat muualla kuin sähkökoekalastuspaikoissa. Raakkuesiintymän löytäminen ylipäänsä vaatii vähintään vesikiikarointia hyvissä olosuhteissa, mutta käytännössä yleensä sukeltamista.

Viitasammakkokartoitus paljasti suon olevan lajin elinympäristöä. Koska sellaisen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty, toiminnanharjoittaja ilmoittaa hakevansa siihen poikkeuslupaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Poikkeuslupa voidaan myöntää luontodirektiivin artiklassa 16 mainituilla perusteilla. Mikään niistä perusteista ei täyty Kontiosuolla, joten poikkeusluvalle ei ole edellytyksiä. Se tarkoittaa, että hanketta ei voi toteuttaa, koska koko suo on viitasammakon elinpiiriä.

Muita luontodirektiivin liitteen IV a lajeja ei ole tarkasteltu. Lettosuo on jo lähtökohtaisesti lajistoltaankin tavanomaista monimuotoisempi. Luonnonsuojelupiiri viittasi mielipiteessään kahteen kotilolajiin, joiden potentiaalista elinpiiriä Kontiosuo on. Hakemuksessa tai sen lisäselvityksissä ei kuitenkaan ole otettu huomioon lettoisuudesta tai Kuusamon sijainnista luonnon monimuotoisuudelle tunnetusti aiheutuvia ”lisäetuja”. Sen seurauksena hakemus perustuu edelleen riittämättömiin selvityksiin. Kuitenkin tiedossa olevatkin seikat riittävät osoittamaan Kontiosuon luontoarvoiltaan sekä vesistövaikutuksiltaan sopimattomaksi turpeenkaivuualueeksi.

Luonnonsuojelupiiri huomautti mielipiteessään myös siitä, että hakemusasiakirjoissa ei ollut arviota hankkeen vaikutuksista Kontiolampeen ja sen viereiseen pikkulampeen. Lisäselvityksen mukaan mainitut vesistöt muuttuisivat merkittävästi kuivatuksen seurauksena. Muutoksen vaikutuksia lampiin tai kuormitukseen ei tarkemmin analysoida. Todennäköisesti vesitaseen muutos lammissa merkitsisi kuitenkin vesistön olosuhteiden huomattavaa heikentymistä. Toiseksi hydrologiset muutokset vaikuttaisivat myös kuivatuksen aiheuttaman kuormituksen määrään, mutta sitä ei ole otettu missään vaiheessa huomioon. Luvanhakija ei tältäkään osin täytä ympäristönsuojelulain 5 §:ssä vaadittua selvilläolovelvollisuutta eikä lain 4 §:n mukaisia yleisiä periaatteita.

Hankkeelle ei tule myöntää lupaa.

Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri