Lausunto Pyhäjoen Parhalahden tuulipuiston YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
6.2.2013
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/5/07.04/2012
Asia: Lausunto Pyhäjoen Parhalahden tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Pyhäjoen Parhalahdelle suunnitellaan rakennettavan enimmillään 18 tuulivoimalaa. Hanke ei ole ainoa seudun tuulivoimala- eikä myöskään teollisen maankäytön hanke. Hankevastaavallakin, Puhuri Oy:llä, on lähialueella vireillä useita tuulipuistohankkeita. Lähikuntien tuulipuistohankkeet luetellaan lyhyesti myös ohjelmassa kuten muutkin energiahankkeet. Kartta (kuva 4-8) kertoo hyvin kokonaistilanteen Raahen puolella. Ohjelmassa olisi voinut olla kartta myös koko seudun tuulivoimahankkeista. Suppealle alueelle Perämeren rannikolle kaavaillaan sijoittuvan peräti 75 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista. Maankäytön muutoksia täydentävät toiminnassa oleva ja laajennuksia suunnitteleva Laivakankaan kultakaivos sekä aie rakentaa ydinvoimala Hankikivenniemelle. Kaikkiin toimintoihin liittyy vielä uutta sähkönsiirtoa ja tiestöä.
Tuulivoiman hyödyntäminen on lähtökohtaisesti positiivinen asia ja varsinkin, jos sillä korvataan fossiilisilla polttoaineilla ja myös uraanilla tuotettavaa sähköä ja kun voimaloiden sijoittuminen ja rakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti virheitä ja haittoja välttäen. Parhalahden hankealue vaikuttaa alustavasti tarkastellen tuulivoimarakentamiseen soveltuvalta alueelta, mutta selostukselta vaaditaan kuitenkin hyvää maaston kuvausta, jotta lopputulos, myllyjen määrä ja sijoittuminen alueelle olisi paras mahdollinen myös ympäristövaikutuksiltaan.
Puhuri Oy on yhdessä Tuuliwatti Oy:n kanssa myös Raahen eteläiset tuulipuistot -hankkeen hankevastaava. Siitä on parhaillaan arviointiselostus nähtävillä. Raahen eteläiset tuulipuistot -hankkeen osa-alueita, Piehingin Ylipäätä ja Sarvankangasta voi perustellusti pitää Parhalahden hankealueen kanssa yhtenä kokonaisuutena.
Kun samalle alueelle suunnitellaan sijoitettavan tuulipuistoja vieri viereen, niiden yhteisvaikutukset korostuvat. Sekä vaikutusten arvioinnissa että kaavoituksessa tulee kehittää yhteistyötä niiden arvioimiseksi ja myös päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä seurannan kehittämiseksi. Niin Parhalahden kuin moni muukin hanke sijoittuu Perämeren rannikon tärkeälle muuttoreitille, mikä alleviivaa yhteisvaikutusten selvittämisen tarvetta. Lintujen törmäysriskin arviointi faktatiedon pohjalta vaatisi puolestaan seurannan kehittämistä, mutta toistaiseksi esimerkiksi linnustovaikutusten seuranta on vapaaehtoisuuden ja suositusten varassa.
Kun viereisten hankkeiden toimija on sama, yhteisvaikutusten selvittämisen ohella myös yleiskaavoitus olisi pääosin yhdistettävissä, vaikka hankkeet eri kuntien alueille sijoittuvatkin. Laajemman alueen yleiskaavoitus antaisi voimaloiden sijoittamiseen väljyyttä. Määrän ja maanomistusolojen korostamisen sijaan voisi painottaa hyvää kokonaisuutta.
Selvitykset
Voimajohtolinjauksista esitetään useampia vaihtoehtoja. Niistä yksi johtaa Soukkahaan sähköasemalle, joka on yksi Raahen eteläiset tuulipuistot -hankkeen asemista. Kahden viereisen hankkeen mahdollisuutta yhteistoimintaan sähkönsiirrossa ja sen vaikutuksia on paikallaan selvittää selostuksessa.
Sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleita pitkin voimaloiden välillä, mutta ilmajohtoa pitkin sähköasemalle. Selostuksessa tulee selvittää, miksi se on ainoa esillä oleva ratkaisu, kun toisaalta on tavoitteena korvata ilmajohdot maakaapeleilla sähkönsiirrossa. Maakaapeleihin siirtymisen hitautta Suomessa on myös arvosteltu.
Huoltotieverkostoa eikä tiestölle asetettavia vaatimuksia ohjelmassa kuvata. Selostuksessa tiestö on asetettava paikalleen siten, että sen rakentamis- ja ylläpitovaikutuksia ja samalla myös sopivaa linjausta voi arvioida.
Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Parhalahdelle ei osoiteta tuulivoima-aluetta. Sitä saattaa selittää myös se, että Pyhäjoen ja Raahen rajalle, Pyhäjoen puolelle on osoitettu pääsähköjohdon yhteystarve. Merkintä puuttuu kuvasta 5-2. Vaikka on suotavaa ja todennäköistäkin, että ydinvoimalahanke ei toteudu, selostuksessa on arvioitava johtokäytävän ja pääsähkölinjan vaikutus hankkeeseen.
Ohjelman asiantuntijalausunnon perusteella maastossa tehtävä lepakkoselvitys tarvitaan. Suomen lepakkotieteellisen seuran luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille laaditun ohjeen (liite 1) mukaan selvitettäviin asioihin kuuluu esimerkiksi lisääntymis- ja levähdyspaikat, talvehtimispaikat, saalistusalueet, siirtymäreitit ja muuttoreitit. Ohjeessa todetaan, että varsinkin rannikon läheisestä kohteesta kyseen ollen myös muuttoreitin selvittäminen on perusteltua. Muuttoreittiselvityksen tekeminen pitää lisätä lepakkoselvityksen työsuunnitelmaan.
Varjostus- ja vilkkumismallinnuksen ohella tulee selvittää myllyjen valaistuksen vaikutukset. Varjostuksen ja vilkkumisen vaikutus on paikallinen. Sen sijaan valo saattaa näkyä kauas ja sillä voi olla varjostusta ja vilkkumista merkittävämpiä vaikutuksia eläimistölle.
Vaihtoehtoja on kaksi, joista VE1 käsittää 18 voimalaa ja VE2 9 voimalaa. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa yksiköiden sijainti painottuisi hankealueen itäosaan, jossa on arvokas kallioalue Kettukaarat-Mörönkalliot. Geologisesti merkittävä kohde on kuvattu muun muassa teoksessa Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla (alueelliset ympäristöjulkaisut 203. Suomen ympäristökeskus 2001). Selvitystä ei löydy lähdeluettelosta. Kuvan 4-17 perusteella arvioiden voimaloiden sijoittaminen tiestöineen ja sähkönsiirtoineen kyseiselle arvokohteelle voi olla ongelmallista. Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinnit onkin kyseisellä alueella tehtävä erityisen huolellisesti. Alueen maastokuvauksen pitää olla niin yksityiskohtaista, että myllyjen ja niiden rakentamisen ja huollon sekä sähkönsiirron aiheuttamat maastovaikutukset voidaan ottaa riittävällä tarkkuudella huomioon myllyjen sijoittelussa, jos ja kun hanke etenee kaavaksi ja rakennuslupahakemukseksi. Selostuksesta on käytävä ilmi, onko voimaloita tarpeen ryhmitellä uudella tavalla haitallisten vaikutusten estämiseksi.
Ohjelmassa todetaan, että kosteikoista ja puronvarsista tarkastetaan luonnontilaiset, ojittamattomat kuviot – esimerkiksi voimajohtokäytävältä. Niin voimaloiden sijoituspaikoilla kuin voimajohtokäytävillä on kuitenkin selvitettävä kaikki kohteet, joiden muokkaus voi aiheuttaa vesitalouden muutoksia ja kuormitusta ja joiden muokkaamista on kenties syytä välttää. Tällaisia kohteita ovat luonnontilaisten ohella ojitetut turvemaat ja kaikki vesistöt. Aineiston on ylipäänsä oltava riittävän yksityiskohtaista kattavien johtopäätösten ja kaavoituksessa ja lupaharkinnassa tehtävien toteuttamispäätösten takia.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Liite 1: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille (pdf)