Valitus Oulun moottoriurheilukeskuksen ympäristölupapäätöksestä
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
31.7.2013
Oulun kaupungin kirjaamo
90015 Oulun kaupunki
kirjaamo(at)ouka.fi
Vaasan hallinto-oikeudelle
Viite: Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta 26.6.2013 § 103
Hakija: Oulun kaupunki
Asia: Valitus Oulun kaupungin moottoriurheilukeskusta koskevasta ympäristölupapäätöksestä (liite 1)
Vaatimus
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii ensisijaisesti lupapäätöksen kumoamista. Hakemus ei täytä ympäristönsuojelulain 5 §:n eikä ympäristönsuojeluasetuksen vaatimusta riittävistä tiedoista ja on 42 §:n vastainen aiheuttaessaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja luonnonolosuhteiden huonontumista.
Toissijaisena vaatimuksena on pitää lupapäätös voimassa ensimmäisen, jo toteutetun vaiheen osalta, mutta lisäten vesistötarkkailua koskeviin lupaehtoihin lisävelvoitteita. Toisen vaiheen toteutukseen on ennen rakentamisen aloittamista haettava ympäristölupaa erikseen.
Toiminnanaloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tule myöntää.
Perustelut
Ympäristölupaa haetaan toistamiseen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi 12.12.2012 aiemman päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi, jos hakija haluaa jatkaa hakemustaan. Luvan uudessa käsittelyssä oli otettava huomioon palauttamisen syyt, jotka olivat hakemuksen puutteelliset tiedot melu- ja vesistövaikutuksista.
Uusi lupapäätös koskee sekä ensimmäistä että toista toteutusvaihetta. OuluZone kiinteistöyhtiö, nyttemmin Oulun kaupunki, haki lupaa toiminnan aloittamiselle motocross-, rallicross-, karting-, speedway-, enduro sprint-, snowcross- ja rallisprintradoilla. Niistä ensimmäisessä vaiheessa on rakennettu R1 motocross- ja R2 rallicross – radat tukitoimintoineen. Toisessa vaiheessa rakennetaan R3 karting-, R4 speedway-, R6 enduro sprint-, R8 snowcros- ja R9 rallisprint -radat tukitoimintoineen. Moottoriurheilukeskuksen alueelle on laadittu myös moottoriradan suunnitelma, jonka ympäristölupa haetaan erikseen.
Toisen vaiheen toiminnoista kerrotaan, että R8 snowcross- ja R6 enduro sprint -radoille ei tehdä kuivatusjärjestelyjä. R3 kartingradan alueelta kuivatus- ja hulevedet johdetaan pienten sivuojapainanteiden kautta pohjoiseen olemassa olevan metsäojituksen kautta Pikku-Martimojokeen ja edelleen Iijokeen. Muilta osin kuivatustarve ja vesienjohtaminen jäävät epäselviksi kuin myös vesienpuhdistusjärjestelyt.
Oulun kaupungin rakennuslautakunta myönsi OuluZone kiinteistöyhtiö Oy:n moottoriurheilukeskuksen rakennuksille ja radoille rakennusluvan 26.1.2011. Ensimmäisen rakennusvaiheen rakentaminen alkoi kesällä 2012 ja radat (motocross, rallicross) on tarkoitus ottaa käyttöön, kun ympäristölupa sen mahdollistaa.
Aiempi ympäristölupapäätös on tehty 23.5.2011, jolloin rakennuslupa oli jo saanut lainvoiman. Ympäristöluvassa oli kuitenkin lupamääräys numero 16, jossa vaadittiin, että luvansaajan on ennen moottoriurheilukeskusalueen maarakennustöihin ryhtymistä esitettävä Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitokselle yksityiskohtainen suunnitelma alueella tehtävistä kuivatustoimenpiteistä, kuivatusvesien johtamisesta sekä selvitys kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista Vähäojan veden laatuun ja virtaamiin. Suunnitelmaan oli liitettävä selvitys Vähäojan tämänhetkisestä virtaamasta ja vedenlaadusta sekä suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksista niihin. Selvityksessä oli arvioitava myös vaikutuksia lähimmässä vesistössä.
Lupamääräyksen noudattamisesta ei ole tietoa. Rakentaminen aloitettiin kesällä 2012 sillä oletuksella, että ympäristölupaprosessi on erillinen asia. Hallinto-oikeuden päätös kuitenkin vahvistaa sen, että myös rakentamisessa eikä vain toiminnan säätelyssä on otettava ympäristönsuojelulain vaatimukset ennakoiden huomioon. Parempi ja uskottavampi järjestys olisi ollut tehdä ympäristölupaharkinta ensin ja vasta sen jälkeen päättää rakennusluvasta. Nyt vaikuttaa siltä, että ensimmäinen vaihe on kuivatuksineen rakennettu ensin ja kuivatusvedet johdettu ojituksia pitkin alapuolisiin vesistöihin ja vasta toiminnan katsotaan tarvitsevan vesienpuhdistusjärjestelyjä laskeutusaltaineen ja pintavalutuksineen ja niidenkin vasta paljon porun jälkeen. Siihen viittaa myös lupaviranomaisen toteamus lupamääräyksessä nro 13, että vesienjohtaminen ja käsittelyrakenteet tulee tehdä valmiiksi ennen ensimmäisen vaiheen käyttöönottoa.
Nyt tehty lupapäätös ei salli toisen vaiheen aloittamista ennen kuin lupapäätös on saanut lainvoiman. Se ei kuitenkaan ole riittävä päätös, koska hakemusasiakirjat ovat puutteellisia. Lupaharkinta tulee tehdä toisesta vaiheesta uudelleen, jolloin on myös mahdollista täydentää hakemusta jo toteutuneista vaikutuksista kertyneellä tiedolla.
Uudessa annetussa luvassa kuivatus- ja hulevesien käsittely perustuu 3 laskeutusaltaaseen ja pintavalutukseen. Nähtävillä olevasta aineistosta ainoastaan ympäristölupahakemustekstissä 19.3.2013 kappaleessa 13 Vedenhankinta ja viemäröinti ja sivulla 22 kuvassa 11 on jonkin verran tietoa vesienjohtamis- ja puhdistusjärjestelyistä: altaiden lukumäärä ja summittainen sijainti ja vesien johtaminen altaista pintavalutuksella eteenpäin.
Tieto ei ole ollut riittävää myöskään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viraston 17.5.2013 antaman lausunnon mukaan. Nähtävilläoloajan päätyttyä, 28.5.2013, hakija on toimittanut ELY-keskukselle lisätietoa, joka on päätöksen mukaan liite 1 eli ’Tehtävät kuivatustoimenpiteet, kuivatusvesien johtaminen ja vaikutukset Vähäojaan, 14.12.2012’. Sen perusteella viranomainen on täydentänyt lausuntoaan todeten selvityksen olevan riittävä. Selvitystä ei ole ollut kuulutusaikana 18.4.-17.5.2013 nähtävillä olevassa aineistossa (http://www.ouka.fi/oulu/ymparisto-ja-luonto/luvat-ja-ilmoitukset) eikä sitä ole liitteenä päätöksessä. Nähtävillä oleva aineisto on siten ollut olennaiselta osin puutteellinen.
Ympäristönsuojelulain selvilläolovelvollisuuden täyttämiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi lupaharkinnassa pitää olla käytettävissä tieto alueen vesitaseen hallinnasta, tiedot kuivatuksesta, laskeutusaltaiden mitoituksesta ja pintavalutuskentän ominaispiirteistä. Sulamisvesien ja kovien sateiden aiheuttamat virtaamat saattavat olla niin suuria, että laskeutusaltaiden kapasiteetti tai tekninen toteutus eivät estä vesien virtaamista yli ja edelleen pintavalutuskentän pintaa suoraan alapuoliseen vesistöön vieden mennessään myös altaisiin kertyneen kiintoaineen saostumineen. Ylivirtaamia voi olla joka tapauksessa vaikea hallita. Toisekseen toiminta on ympärivuotista. Sulamisvesien mukana menee myös raskasmetallipäästöjä alapuoliseen vesistöön, kun pintavalutuskenttä on vielä jäässä.
Toisekseen kuormituksen pidättymisestä pintavalutuskentälle on asiakirjoissa esitetty vain teoreettisia arvioita eikä paikkatietoa kuten tietoa kenttien ominaispiirteistä ole käytetty lainkaan hyväksi. Esimerkiksi laskeutusallas 2 sijaitsee ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan puustoisella suolla, joka on paikallisesti arvokas kohde ja metsälain erityisen tärkeä elinympäristö.
Lupamääräyksessä nro 13 edellytetään tehtävän vielä kasvillisuuskartoitus ennen laskeutusaltaan rakennustöihin ryhtymistä. Jos alueella on jotain arvokasta säilytettävää, sen varjelu on todennäköisesti mahdotonta pintavalutuskentälläkin, koska sen suotyyppi tullee pintavalutuksen seurauksena muuttumaan merkittävästi -ainakin, jos pintavalutus toimii tarkoitetulla tavalla. Laskeutusaltaan kohdalla kasvillisuus luonnollisesti tuhoutuu kokonaan. Lupamääräysten tulee olla merkityksellisiä.
Myös tiedot alueen vesistöjen nykytilasta ovat edelleen hyvin suuntaa-antavia ja arviot toiminnan kuormituksen laadusta ja määrästä epävarmoja. Lupaviranomainen vaatii lupamääräyksessä nro 13 toimimaan siten, että kuivatus- ja hulevesistä ei aiheudu ”tavanomaista enempää kuormitusta” ympäristöön. Hakemusasiakirjat ja päätös eivät anna eväitä päätellä, minkä tasoinen on tavanomainen kuormitus. ELY-keskuksen lisälausunnossa viitataan myös vain laskeutusaltaisiin ja pintavalutukseen. Todennäköisesti viranomaisellakaan ei ole edelleenkään ollut riittäviä tietoja valuma-alueelle kohdistuvasta kuormituksesta, mutta se ei ole niitä jostain syystä vaatinutkaan.
Vesienhoitolain mukaan kuormitusta tulee kautta linjan vähentää ja pyrkiä vesiensuojelussa saavuttamaan pysyvästi vesistöjen hyvä tila ja useimmissa vesistöissä jo vuoteen 2015 mennessä. Moottoriurheilukeskukseen suunnitellut toiminnot ovat pienellä ja soisella alueella moninaiset. Erityisalueen kuormitusta ei voi verrata tieliikenteen kuormitukseen, vaan pyrkiä selvittämään sen todelliset päästöt. Siten tarvittava vesiensuojelutasokin on määritettävissä, jos hanke toteutuu kokonaisuudessaan ja kaavaillusti. Se edellyttää vesistökuormituksen tarkkailusuunnitelman laadintaa ja kuormituksen jatkuvaa seurantaa – ainakin niin kauan, että tosipohjainen tieto kuormituksesta on riittävä.
Jos ympäristölupa ensimmäisen vaiheen toiminnalle pysyy voimassa, toiminnan tarkkailua koskevaa määräystä nro 20 on siksi täsmennettävä. Luvanhaltijan on tarkkailtava 1 vaiheen mukaisella alueella pintavesivaikutuksia mittaamalla laskeutusaltaiden poistoveden ja altaaseen jäävän aineksen pitoisuudet (kiintoaine, ravinteet ja raskasmetallit) sekä selvittämällä pintavalutuskentän toimivuus ja alapuoliseen vesistöön ulottuva kuormitus.
Luvan myöntämiseen samalla kertaa myös toisen vaiheen toteutukseen ei ole ympäristönsuojelulain ja -asetuksen vaatimia riittäviä tietoja. Esimerkiksi enduroradan rakentamisesta ja radalla ajosta saattaa syntyä ympäristönsuojelulainvastaisia seurauksia, kuten vesistön pilaantumista ja erityisten luonnonolosuhteiden tuhoutumista. Lupahakemuksen perusteella ei voi luottaa siihen, että suon vesitalous säilyy ja ettei maaperä ja pinta- ja pohjavedet likaannu moottoriajoneuvojen päästöistä.
Toiminnan aloittaminen
R1 motocross- ja R2 rallicrossradoille tukitoiminta-alueineen on myönnetty lupa aloittaa toiminta välittömästi päätöksen antamisen jälkeen.
Toiminnanaloittamislupa tulee kumota. Toimintaa ei tule aloittaa ennen luvan lainvoimaisuutta (ympäristönsuojelulaki 100 §). Moottoriurheilukeskuksen toiminta olisi hyvin mittavaa ja monipäästöistä ja kuormitus alkaisi heti. Ensimmäisen vaiheen rakenteet ovat valmiita käyttöönottoa varten. Rakentaminen on kuitenkin tehty tietoisesti ennen ympäristölupaa ja ottamatta huomioon sen mahdollisia vaikutuksia toteutukseen. Käyttöönotosta syntyisi peruuttamattomia vaikutuksia ympäristöön, kuten päästöjä maaperään ja vesistöön. Ympäristönsuojelulain 101 §:ssä vaadittua perusteltua syytä myöntää lupa ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei ole.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Liite 1: Oulun kaupungin moottoriurheilukeskusta koskeva ympäristölupapäätös