Lausunto Raahen itäiset tuulivoimapuistot -hankkeen YVA-selostuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Raahen seudun luonnonystävät ry
15.8.2013
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/86/07.04/2010
Asia: Lausunto Raahen itäiset tuulivoimapuistot -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Raahen itäiset tuulivoimapuistot -hankkeessa on kolme hankkeesta vastaavaa, Suomen Hyötytuuli Oy, Innopower Oy ja Metsähallitus Laatumaa. Hankealueita ovat Pöllänperä, Hummastinvaara, Someronkangas, Yhteinenkangas, Annankangas ja Nikkarinkaarrot. Suomen Hyötytuuli vastaa Pöllänperän, Hummastinvaaran, Yhteinenkankaan, Annankankaan eteläosan ja Nikkarinkaarron, Innopower-yhtiö Someronkankaan ja Metsähallitus Annankankaan pohjoisosan hankealueesta.
Tuulivoimaloita alueille sijoittuisi 114-121, joista suurin osa kuuluisi Suomen Hyötytuulelle, jonka omistajia ovat joidenkin kaupunkien energiayhtiöt. YVA-ohjelmassa voimaloita oli 98-156. Voimaloiden määrää on siten selvitysten perusteella vähennetty. Luonnonsuojelupiiri ja sen paikallisyhdistys Raahen seudun luonnonystävät kiinnittävät yhteisessä lausunnossaan huomiota ennen kaikkea voimaloiden sijoittumiseen ja tiestön linjauksiin hankealueittain ja arvioi maastotiedon pohjalta ratkaisujen onnistuneisuutta.
YVA-menettelyn toteuttaminen yhteistyönä on oikeansuuntaista kehitystä ja paikallaan nimenomaan Raahen seudulla, josta on muodostumassa hyvin mittava tuulivoiman hyödyntämisen keskus. Yhteistyö on varsinkin sähkönsiirron järjestämisessä erittäin kannatettavaa. Ympäristövaikutusten arvioinnille hyötyä on muun muassa yhteisvaikutusten selvittämisessä.
Kukin hanke kyseisessäkin tapauksessa käsitetään kuitenkin myös erillishankkeeksi – siitäkin huolimatta, että useimmat hankealueet ovat yhden ja saman hankevastaavan hallussa. Yhteysviranomainen on järjestelyn hyväksynyt.
Kuitenkin yhtälailla yhteishankkeena kuin erillishankkeina vaihtoehtoja olisi voitu muodostaa viitseliäämmin. Vaihtoehtojen selvittäminen ja vertailu ovat olennainen osa vaikutustenarviointimenettelyä. Etukäteen on jo ollut tiedossa esimerkiksi rannikon läheisten kohteiden, Pöllänperän ja Hummastinvaaran sijoittuminen hankalasti lintujen päämuuttoreitille. Tarkasteltavaksi olisi soveltunut siten asetelma, jossa yhtenä vaihtoehtona olisi ollut täysimääräinen suunnitelma ja toisena rannikon kohteista karsittu suunnitelma tai suunnitelma, jossa on otettu huomioon muut lähialueiden tuulipuistohankkeet, esimerkiksi Siikajoen Isonevan ja Vartinvaaran hanke, joka on heti Hummastinvaaran koillispuolella. Tällöin olisi voitu tarkastella vaihtoehtoa, josta Someronkangas ja ehkä Yhteinenkangaskin jätetään Pöllänperän ohella pois, jotta linnustolle jää riittävä väistämiskäytävä. Tämäntyyppiseen kokonaistarkasteluun keskittymäalueella pitäisi päästä. Yksittäisissäkin hankkeissa yhteistyö tullee lisääntymään.
Vaikutukset luonnonympäristöön
Kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu 11 maastopäivän verran. Maastotyöhön on osallistunut kaikkiaan neljä henkilöä. Ottaen huomioon kohteiden määrän ja pinta-alan maastotyöhön varattua aikaa on pidettävä vähäisenä. Luonnonsuojelupiirin ja Raahen paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen väkeä kävi Nikkarinkaarron, Annankankaan ja Hummastinvaaran alueilla kahtena päivänä heinäkuussa 2013 (Kauno Siltala, Vuokko Moisala, Jussi Liimatainen, Mauri Huhtala ja Merja Ylönen). Kokemus osoitti, että koko päivän maastokäynnillä ehti tutustua vain osaan aluetta ja siihenkin pintapuolisesti.
Kuten selostuksessa kerrotaan, tuulivoimaloiden rakentaminen teineen ja sähkönsiirtoineen vaatii mittavaa maanmuokkausta. Perusedellytys on muun muassa hyväkuntoinen ja 5-6 metriä leveä tiestö ympärivuotiseen käyttöön. Vähäisten resurssien johdosta maastotyössä on keskitytty selvittämään arvokkaimmat kohteet. Siltä osin selvitys on hyvin valaiseva ja vastaa omia maastosta kertyneitä havaintoja. Pääosin hankealueiden ympäristö on voimakkaasti muokattua. Sitä suuremmalla syyllä arvokohteet tulee säilyttää kyseisen hankkeen haitallisilta vaikutuksilta. Arvokohteita ovat kuitenkin kaikki luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset pienetkin laikut. Selostuksessa kerrotaankin, että paikallisestikin arvokkaat kohteet on noteerattu. Siihen joutuu luottamaan.
Teiden linjauksia ja niiden vaikutuksia on kuvattu sanallisesti. Olemassa olevien ja uusien tieosuuksien erottaminen kartalla olisi selkeyttänyt esitystä, vaikka myös olemassa olevat tiet ovat siksi vaatimattomia ja kapeita, että käytännössä nekin rakennetaan uusiksi. Jonkin verran vanhojen tielinjojen hyödyntäminen kuitenkin vähentää ympäristövaikutuksia.
Sähkölinjojen selvitystyö on ylimalkainen, mikä myönnetäänkin. Sitä ei pitäisi kuitenkaan hyväksyä. Hankkeesta vastaavan on varattava riittävät resurssit tarpeellisten selvitysten tekemiseksi. Sähkönsiirtoreiteille sattuu muun muassa maakuntakaavaluonnoksen uusia suojeluvarauksia, mutta seikka ohitetaan suurin piirtein olankohautuksella. Suojeluvaraus on kuitenkin merkittävä ja rajoittaa muuta maankäyttöä. Uuden johtokäytävän rakentaminen entisen viereen suojelusuon halki ei ole vaikutuksiltaan lievä, kuten selostuksen vaihtoehtojen vertailussa esitetään.
Luontotyyppien kuviokohtaista karttaa ei ole voitu laatia, mikä on puute, koska tarkka maastotieto on tarpeen kaavoitusvaiheessa ja myös haittojen ehkäisyssä ja lieventämisessä. Maastotietoa pitäisi hankkia ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä riittävästi, jotta kaavoituksessa voimalapaikat esitettäisiin totuttua käytäntöä tarkemmin. Hankevastaavilla ei ole siihen halua, mutta se on yhteinen etu ja siksi välttämätöntä. Kaava on keskeinen asiakirja, sillä sen perusteella myönnetään rakennusluvat, jos hanke etenee niin pitkälle. Tärkeät vaikuttamismahdollisuudet sijoittumiseen ja tielinjauksiin ovat vaikutusten arvioinnissa ja kaavoituksessa. Yleispiirteisyyttä kaavan laadinnassa ei siksikään pitäisi hyväksyä. Yhteysviranomaisen tulee vaatia riittävät tiedot voimaloiden, tiestön ja maakaapeleiden maastonkohdista selostuksessa.
Hankekohtaisia huomautuksia ja muutosvaatimuksia
Pöllänperä
– Merkityksellisin vaikutus on sijainti lähellä merenrantaa ja rannikkoa pitkin kulkevalla tärkeällä muuttoreitillä.
– Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole tuulivoimalle varattu alueita aivan rannikon läheisyydessä juuri linnustoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten takia.
Hummastinvaara
– Karttatarkastelun ja 26.7. Hummastinvaaraan tehdyn maastoretken perusteella esitämme joitain muutoksia suunnitelmaan koskien sekä voimalapaikkoja että tielinjauksia. Muutoksilla hankkeen ympäristövaikutuksia alueeseen voi lieventää merkittävästi.
– Voimala nro 2 tulee poistaa kokonaan. Voimala nro 27 tulee toteuttaa siten, ettei tieyhteyttä tarvitse rakentaa Jäläkankaan poikki eikä myöskään Jäläkankaan pohjoispuolelle karttaan merkityn voimala nro 9 kautta. Voimala nro 27 tulee rakentaa ja huoltaa Siikajoen tieltä pellon reunaa tulevan tien kautta. Jäläkangas on ainakin toistaiseksi eheänä säilynyt kaarto. Vaikka metsätaloustoimet ovat alueella mahdollisia, metsien käsittelykään ei edellytä kaartojen rikkomista. Voimaperäisesti käsitellyssä ympäristössä kaikki säästynyt on vaalimisen arvoista.
– Louenevalle tehty pisto voimalapaikkoineen 11, 8, 23 ja 24 ja sähköasema nro 11:n vieressä ovat hyvin ongelmallisia. Louekankaan länsiviertä virtaava puro on osin luonnontilainen pienvesi. Voimaloiden rakentaminen merkitsee myös tietä ja maakaapelointia, mikä rikkoisi maastoa pahasti ja edellyttäisi puron ylitystä. Suunnitelmaa tulee muuttaa joko poistamalla mainitut voimalat tai muuttamalla voimaloiden sijaintia ja rakentamis- ja huoltoyhteyttä. Esimerkiksi nro 24 ja ehkä myös nro 23 voitaisiin toteuttaa kartan perusteella arvioiden voimalan nro 13 jatkoksi.
– Hummastinvaara sijaitsee kuten Pöllänperä rannikon suuntaisella muuttoreitillä, mikä heikentää huomattavasti hankkeen toteuttamiskelpoisuutta. Maakuntakaavoituksella ja siihen liittyvällä linnustoselvityksellä on haettu linjausta linnustovaikutusten huomioonottamiseksi rannikon muuttoreitillä. Yksittäiset hankkeet tulee sopeuttaa selvityksen tuloksiin ja niitä tulkitsevan maakuntakaavoituksen ratkaisuihin.
Someronkangas
– Someronkankaasta ei ole omakohtaista tietoa, mutta karttatarkastelun perusteella voimalapaikat nro 1 ja 5 vaikuttavat huonoilta. Niiden rakentaminen ja huolto edellyttävät erillisen pistotien tekoa ojittamattoman kosteikon yli. Selostuksessakin todetaan Marjasuo arvokkaaksi luontokohteeksi, jonka eteläreunaan on kuitenkin linjattu huoltotie. Voimalan nro 5 toteuttaminen edellyttäisi huoltotietä myös suon pohjoisreunalle. Suunnitelman vaikutukset lieventyisivät merkittävästi poistamalla voimalapaikka numero 5 ja linjaamalla Marjasuon eteläpuolinen huoltotie uudelleen. Voimalapaikasta nro 1 eli Saarelanpalosta ja sen viereisestä suosta (Nevanperä-Nevanperänsalmi) ei luontoselvityksessä mainita mitään. Tältä osin tiedot ovat puutteellisia.
– Arvio ekologisista vaikutuksista Marjasuohon sivulla 176 on varovainen. Selostuksessa toisaalla kuitenkin todetaan, että tiestön teosta aiheutuisi muutoksia ainakin Marjasuon vesitalouteen ja mainitaan, että kartalla näkyvät ojat olisivat umpeenkasvaneita.
– Someronkankaalta on tehty pohjanlepakosta havaintoja, jotka keskittyvät tietylle paikalle. Lepakkohavainnot tulee ottaa huomioon arvioitaessa lepakoiden elinpiirin lähistölle kaavailtujen voimaloiden toteuttamiskelpoisuutta (numerot 7 ja 8, varsinkin nro 8). Selostuksessa esitetään arvio vaikutusten vähäisyydestä, mutta se on spekulatiivinen. Asiasta kaipaa varsinaista asiantuntija-arviota. Jokainen yksittäinen havaintohan helposti leimautuu vähäarvoiseksi, kun kokonaiskuva puuttuu.
Yhteinenkangas
– Vaateliaasta lajistosta on vanhoja tietoja. Tietojen päivitykseen ei ole käytetty maastotyöaikaa, vaan on tyydytty arvaamaan, että kasvupaikat ovat tuhoutuneet voimaperäisen metsienkäsittelyn seurauksena.
– Voimalat nrot 4 ja 6 tulee poistaa. Vaikka ne sijoittuisivatkin hakatuille metsämaille ja tiestö ojitetuille soille. Voimaloiden paikat ovat Rajasaari ja Haapasaari -nimisillä suosaarekkeilla, jotka reunustavat ojittamatonta suoallasta, Haapasaarennevan ainoaa jäljellä olevaa luonnontilaista osaa. Voimalapaikat ovat erillisiä pistoja hankealueen keskellä. Voimaloiden pystytys ja huolto edellyttävät uuden tien rakentamista. Sen seurauksena suon vesitalous heikentyisi edelleen. Selostuksen arvio sivulla 176 teiden ekologisista vaikutuksista suon vesitalouteen on vähättelevää arvausta. Mitään varsinaisia selvityksiä esimerkiksi vesien virtaussuunnista ei ole tehty. Ainakin karttatarkastelun perusteella suon vesitaloutta voitaisiin ennallistamalla entisestään turvata, millä olisi merkitystä alueella, jolla suoluonnon ja muunkin luonnon tila on huono. Selostuksessa mainitun metsäkortekorvenkin tila tulisi turvattua entistä paremmin luopumalla voimalapaikasta numero 6.
Annankangas VE1 (maastokäynti 24.7.2013)
– Annankankaan eteläosa on Suomen Hyötytuulen hankealuetta. Selostuksesta ei käy selville, mikä osa tarkkaan ottaen on eteläosaa, mutta valtion maita erottelevan metsäkartan mukaan suurin osa alueesta on Metsähallituksen hallinnassa. Paras ratkaisu olisi poistaa eteläosan voimalapaikat kokonaan tai tehdä suunnitelmaan merkittäviä muutoksia, sillä tällaisenaan se on toteuttamiskelvoton.
– Ehdottoman tärkeää on poistaa Pitkäsnevan soidensuojelualueen ja Natura-alueen pohjoisreunaan sijoitetut voimalat, jotta soidensuojelualueelle ei kohdistu minkäänlaista suon vesitaloutta heikentävää vaikutusta. Selostuksen Natura-selvityksessä esitetty arvio on vähättelevä. Rannikkoseudun suoluonnontila on heikko. Jäljellä olevia luonnontilaisia ja SUOJELTUJA soita ei saa lievästikään heikentää. Voimalat tulee poistaa myös luonnonsuojelulain nojalla erityisesti suojellun uhanalaisen lajin reviirin elinkelpoisuuden ja pesinnän jatkuvuuden turvaamiseksi. Vähintään voimalat nro 12, 11, 25 ja 13 on poistettava.
– Voimalaa nro 13 ei voi toteuttaa, koska tieyhteys jää toteutumatta, kun suonreunan voimalat karsitaan suunnitelmasta. Kyseinen Rönnön alue mainitaan myös edustavaksi paitsi kallioalueena myös puustoltaan. Kun on kyse metsälain erityisen tärkeästä elinympäristöstä, kohteen luonnontila voi myös säilyä jatkossakin tavanomaista paremmin. Alue taitaa myös olla Metsähallituksen hallinnassa, joten sitä suuremmalla syyllä alueen luonnontilan säilymistä voi pitää todennäköisenä.
– Ylipäänsä hankealueen merkittävät kallioalueet ja lohkareinen maasto ovat painava syy muutosvaatimuksille. Kuten selostuksessakin todetaan kallioalueet ovat harvoja luonnontilansa suurin piirtein säilyttäneitä luontokohteita rajusti muokatussa ympäristössä ja sellaisina tärkeitä monimuotoisuudelle ja maisemalle. Kallioalueet ovat jossain määrin myös lainsäädännöllä suojeltuja. Olennaista kyseisessä hankkeessa on myös rakennettavuus -taloudellisesti ja ympäristövaikutuksiltaan hyväksyttävästi. Lohkareikkoiset kallioalueet eivät täytä mainittuja kriteerejä. Länsipuolella lohkareiselle kallioalueelle on kuitenkin merkitty useita voimaloita samaan linjaan: numerot 13, 24, 17 ja 16. Joitain voimaloita voisi toteuttaa siirtämällä ne olemassa olevan tien laitamaastoon. Asutuksen kannalta muutos ei olisi oleellinen. Lähialueella on vain yksi asumus eikä välimatka voimaloihin siirrossa merkittävästi muuttuisi. Myös numerot 4, 5, 6 ja 7 on sijoitettu arvokkaille kallioalueille, numero 6 jopa selostuksen mukaan alueen edustavimmalle kallioluontokohteelle. Vaikea on ymmärtää, miksi voimaloita ylipäänsä alueelle esitetään. Selvää on kuitenkin, että jälki maastossa olisi rumaa. Voimalapaikkojen tulee olla lähtökohtaisesti ilman mittavia muokkauksia sopivia rakentamiseen. Annankangas ei esitetyssä muodossa ole toteuttamiskelpoinen.
– Lisäksi on otettava huomioon, ettei 40 desibelin meluraja saa ulottua suojelualueelle eikä erityisesti suojeltavan lajin pesäreviirille.
Annankangas VE2
– Voimalat 1, 2 ja 3 tulee poistaa tai voimalat 2 ja 3 sijoittaa lähemmäs olemassa olevaa tietä alavammalle ja hakatulle metsäalueelle. Voimalan numero 1 ohella kokonaan poistettavia ovat voimalat 8, 9 ja 7 sekä 5 ja 15.
Nikkarinkaarto (maastokäynti 24.7.2013)
– Voimala numero 2 tulee poistaa tai siirtää lähemmäksi tietä. Selostuksen kartalla voimala sijoittuu nyt luonnontilaisenkaltaiselle metsäkuviolle ojittamattoman suon laitaan (luontokohteet 3 ja 4).
– Sen lisäksi voimala numero 16 tulee poistaa tai siirtää turvesuon puolelle voimaloiden 17 ja 18 yhteyteen. Turpeenottoalueella toiminta on loppumassa, koska turve on lähes loppuun kaluttu. Voimaloiden sijoittaminen turpeenottoalueen laitaan ei tosin vaikuttaisi turpeennostoon, vaikka se vielä jatkuisikin. Nyt voimala numero 16 on sijoitettu ympäristön ojituksista huolimatta luonnontilansa säilyttäneen suon laitaan (luontokohde numero 2). Keidassuo ei ole herkkä ympärysojille. Suo on säilynyt, koska sen kuivatus ei ole metsänkasvatusta varten onnistunut eikä jostain syystä turpeenkaivuutakaan ole sille ulotettu. Voimalan lähiympäristö ja tienpaikka ovat kostea korpimainen juotti avohakattujen kankaiden välissä. Kartalla Honkasuon etelälaitakin on ojitettu, mutta silläkään alalla puusto ei ole kasvanut niin, että ojitus olisi ollut metsätaloudellisesti kannattava toimenpide. Kartan voimakas ojitusmerkintä ei ilmaise maaston ja maiseman todellisuutta osuvasti. Nikkarinkaarron jäljellä oleva vähän ehyempi ja ennallistuva luonto tulee jättää hankkeen vaikutusten ulottumattomiin.
Lopuksi
Varsinaista vaihtoehtojen vertailua ei selostuksessa ole, kun ei ole ollut vaihtoehtojakaan. Vertailussa on arvioitu vain kunkin hankealueen keskeisiä ympäristövaikutuksia asteikolla nollasta merkittäviin vaikutuksiin. Kohtalaisia vaikutuksia on tunnistettu Pöllänperän ja Hummastinvaaran hankkeista esimerkiksi linnustolle. Annankankaan kohteessa korostuvat vaikutukset kallioalueille ja Pitkäsnevan suojelualueelle, joita molempia on pidettävä merkittävän haitallisina. Nikkarinkaarto hankealueista vaikuttaa ympäristövaikutuksiltaan lievimmältä, mutta sekin edellyttää joitain muutoksia suunnitelmaan.
Luonnonsuojelupiirin ja Raahen seudun luonnonystävien mielestä lintujen päämuuttoreitin keskellä sijaitsevat voimalapuistot, Pöllänperä ja Hummastinvaara ovat toteuttamiskelvottomia. Muut hankesuunnitelmat vaativat vielä paljon muutoksia, joita on kohdekohtaisesti eritelty. Ne on tarkoitettu evästyksiksi kaavoitusvaihetta varten, jos siihen edetään. Haitalliset vaikutukset on pääosin estettävissä, jos tahtoa on.
Maakuntakaavaluonnosta ei ole otettu huomioon, vaan päinvastoin on korostettu, ettei ristiriitaa muun maankäytön ja sen suunnittelun kanssa ole. Se on aikamoista vähättelyä, kun kaikkien Raahen seudulle esitettyjen suunnitelmien kokonaismäärä kattaa jo hyvinkin koko Suomen tuulivoiman rakentamista koskevan tavoitteen. Yksittäinen hanke ei olekaan enää yksittäinen ja kokonaistarkastelu on välttämätöntä, mihin maakuntakaavoitus antaa hyvän välineen. Kaavan tavoitteena on nimenomaan tehostaa sijainninohjausta. Virheiden ennaltaehkäisystä on sekä ekologisia että taloudellisia hyötyjä.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Raahen seudun luonnonystävät ry
Kauno Siltala
puheenjohtaja
Tapani Karvonen
sihteeri