Valitus Ojakylänlahden-Kengänkarin-Ontonperän päätöksestä
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
30.11.2013
Oulun hallinto-oikeus
oulu.hao(at)oikeus.fi
Viite: Dnro POPELY/807/07.01/2011
Asia: Valitus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 5.11.2013 antamasta päätöksestä koskien Ojakylänlahden-Kengänkarin-Ontonperän luonnonsuojelualuetta YSA118351 (liite 1)
Ilkka Lehmus on kirjeitse 5.2.2012 ilmoittanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle (ym.) Hailuodon Ojakylässä sijaitsevaan Ontonperän kluuvijärveen kohdistuneesta vahingosta (liite 2). Pellon raivaus oli laajalla alueella ulotettu järven rantaviivaan asti ja lisäksi lähialueella oli tehty kuivatusjärjestelyjä. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry ovat tiedustelleet kirjeitse 9.3.2012 (liite 3), mihin toimiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus aikoo asiassa ryhtyä. Sen paremmin Lehmus kuin yhdistyksetkään eivät saaneet yhteydenottoihinsa vastausta ennen marraskuussa 2013 tehtyä päätöstä, mitä pidämme huonona hallintomenettelynä.
Ontonperä kuuluu Natura 2000 -ohjelmassa suojeltuun Ojakylänlahden ja Kengänkarin suojelualueeseen. Kluuvijärvi edustaa priorisoitua luontotyyppiä rannikon laguunit. Natura-tietolomakkeessa (FI1100204) kerrotaan, että Ontonperän kluuvijärvellä pesii runsas linnusto. Se on muun muassa maamme pohjoisin kaulushaikaran pesäpaikka ja myös Pohjois-Pohjanmaan vakituisimpia luhtakanan esiintymispaikkoja. Ontonperälle ovat tunnusomaisia laajat ruovikkoalueet.
ELY-keskus edisti samoihin aikoihin kyseisen kluuvijärven luonnontilan säilymistä päätöksellään (POPELY/611/07.01/2011) suojelualueen perustamisesta Ontonperän ranta-alueelle (Pernulan luonnonsuojelualue YSA206855). Päätöksen mukaan uudella suojelualueella ovat kiellettyjä muun muassa pellon raivaus ja metsänhakkuu ja muut metsänhoitotoimet sekä ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen maaperän vahingoittaminen, muuttaminen ja ainesten ottaminen samoin kuin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa vaikuttaa epäedullisesti alueen maisemakuvaan tai eläimistön ja kasviston säilymiseen. Jo alueella olevien laskuojien kunnossapito vaatii myös ELY-keskuksen hyväksymän selvityksen ja suunnitelman (liite 4).
Ontonperä on paitsi luonnonsuojelulailla suojeltu alue myös vesilain suojaama vesiluontotyyppi. Lain 2 luvun 11 §:n mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty.
Ontonperän, Kengänkarin ja Tömpän matalikon liittäminen Natura-ohjelmaan oli aikoinaan Hailuodon kunnan oma esitys, ja niitä harvoja kohteita, joita alkuperäiseen Natura-ehdotukseen lisättiin. Se oli vaihtokauppa, jossa suurin osa pohjoisosan järvi- ja dyynialueesta jätettiin ohjelmasta pois ja joka nyt on melko tarkkaan hakattu ja ojitettu suojelualueitten ulkopuolelta.
Vaatimus
Natura-ohjelmaan kuuluvaan ja vesilaillakin suojeltuun Ontonperän kluuvijärveen on kohdistunut luonnonsuojelulain 5 a §:n mukainen luontovahinko. Sen korjaamiseksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen päätös on kumottava ja palautettava vireillepano ELY-keskukselle viipymättä uudelleen käsiteltäväksi luonnonsuojelulain 57 §:n nojalla ja 57 a §:n mukaisia toimia vaativana asiana.
Asian uudessa käsittelyssä pitää varmistaa riittävä tietopohja muutoksista ympäristön tilassa ja korjaustoimenpiteiden määräämiseksi. Se edellyttää vahingonteosta aiheutuneiden vaikutusten selvittämistä valuma-alueelle, vesistöön ja lajistoon.
Perustelut
ELY-keskuksen mukaan ”kluuvijärven lähialueen viljely ilman kuivatusjärjestelyjä ei elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen arvion mukaan aiheuta luonnonsuojelulain tarkoittamaa heikennystä Natura-alueelle tai kluuvijärvelle.” Maanomistajan ja ELY-keskuksen selostuksen mukaan Ontonperän rantaraivio on kalkittu ja kylvetty, muttei lannoitettu. Rannimmaiset ojat on tukittu ELY-keskuksen vaatimuksen mukaisesti ja ohra on jätetty korjaamatta.
Viljely ilman kuivatusta tuskin on mahdollista. Alueen maankäyttö ei jatkunekaan ”viljelynä ilman kuivatusjärjestelyjä”, sillä pellonraivaaja on tehnyt salaojasuunnitelman. Tai lannoitustakaan, sillä uusien pellonraivausten perusteluna on usein juuri uuden peltopinta-alan raivaaminen karjanlannan sijoitusta varten. Salaojitussuunnitelmasta ELY-keskus on kuitenkin päätöksen mukaan todennut, että suunnitelman toteuttaminen edellyttää vesilain mukaista poikkeuslupaa ja mahdollisesti myös Natura-arviointia, jos poikkeuslupaa haetaan.
ELY-keskus ei esitä vireillepanosta antamansa päätöksen tueksi minkäänlaista määrällistä tarkastelua saati karttaa Ontonperän valuma-alueesta, ei myöskään mittaustuloksia veden laadusta, jotka todistaisivat sen puolesta että ns. luontovahinkoa ei olisi tapahtunut. Ilkka Lehmus on aikoinaan esittänyt veden laadun tutkimista ELY-keskuksen edeltäjälle, kun ensimmäinen oja pelloilta avattiin Ontonperään. Luontovahingon selvittämiseksi sekä ELY-keskuksen että raivaajan on esitettävät muun muassa vedenlaatuaineisto, johon tulee sisältyä mahdollisuuksien mukaan tietoa myös raivausta edeltävältä ajalta.
Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan jos hanke tai suunnitelma merkittäväsi heikentää Natura 2000 -verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on verkostoon liitetty, vaikutukset on arvioitava. Näin on tehtävä, vaikka toimittaisiin alueen ulkopuolella, kuten nyt on juuri ja juuri tehty. Arviointi on hankkeesta vastaavan velvollisuus. Koska pellonraivaaja on jättänyt arvioinnin tekemättä, hänen kuuluisi vastata jälkikäteen ja uutta käsittelyä varten tehtävien selvitysten kuluista.
Kluuvijärven ja laajemminkin pienten vesistöjen kohdalla on vesistöön kohdistuva vahingonteko ei yleensä tapahdu itse vesistössä, vaan käytännössä aina vähän kauempana, esimerkiksi laskupuron varrella tai valuma-alueella. ELY-keskuksen linjan mukaan kluuvin valuma-alueella voisi toimenpidekieltoa asettamatta esimerkiksi kaivaa kuivatusojan ja kuivattaa lammen kokonaan, kunhan ojan alkupää sijoitetaan rauhoittamattoman palstan puolelle.
Luonnonsuojelulain 5 a §:n mukainen luontovahinko on selkeästi tapahtunut, ja on toimittava sen mukaisesti. Pykälän mukaan ”luontovahingolla tarkoitetaan suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta merkittävää, mitattavissa olevaa suoraa tai välillistä haitallista vaikutusta:
1) 10 luvussa tarkoitettujen Natura 2000 – verkostoon sisältyvien alueiden niille luonnonarvoille, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty verkostoon;
2) lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille ja direktiivin liitteessä I luetelluille lajeille sekä luontodirektiivin liitteessä II luetelluille lajeille;
3) 2 kohdassa tarkoitettujen lajien sellaisille esiintymispaikoille, joiden hävittäminen tai heikentäminen on kielletty sen mukaan kuin tämän lain 47 §:ssä säädetään;
4) luontodirektiivin liitteessä IV luetelluille lajeille tai liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvan yksilön lisääntymis- ja levähdyspaikoille.
Perusteet sille, että luontovahinko on syntynyt, löytyvät ainakin kohdista 1, 2 ja 4.
1) Ontonperä on osa Natura-aluetta, joka on sekä luonto- että lintudirektiivin mukainen (SCI/SPA) suojelualue. Luontodirektiivin luontotyyppinä on kluuvijärvi (Natura-tyyppinä rannikon laguuni). Ontonperä on tärkeä erittäin monelle lintulajille, jotka muodostavat tärkeän osa paikan luonnonarvoista (ks. seuraava kohta).
2) Lintudirektiivin liitteen I lajeista Ontonperä on tärkeä pienestä koostaan huolimatta peräti 22:lle lintudirektiivin ykkösliitteen lajista.
Ne ovat: helmipöllö (lampi sisältynyt myyrävuosina reviiriin), kalatiira (pesivä), kaulushaikara (pesivä), kurki (pesivä), lapintiira (säännöllisesti suurin joukoin kalastamassa ja hyönteispyynnissä), lapinpöllö (näkynyt rantametsässä myyrävuonna), laulujoutsen (pesivä), liro (pesivä), luhtahuitti (pesivä), mustakurkku-uikku (pesivä ennen, hävinnyt), pikkulepinkäinen (pesivä), pikkulokki (ehkä pesivä, suurin joukoin saalistava), pohjantikka (todennäköisesti pesivä rantametsissä, vaeltava), ruisrääkkä (epäsäännöllisesti pesivä, ainakin reviirejä), ruskosuohaukka (pesivä), sinirinta (muutolla etenkin toukokuussa lukuisana ruovikossa levähtävä), sinisuohaukka (myyrävuosina liepeillä pesivä, muutolla saalisteleva), suokukko (ehkä pesiväkin, muutolla ja pesimäaikana oleskeleva), suopöllö (pesivä), uivelo (sulkasato- ja muuttoaikana lepäilevä, Hailuodon harvoja poikueita nähty Ojakylänlahdella), varpuspöllö (mahdollinen pesijä rantametsissä, reviirilaulua, vaeltavia), vesipääsky (kevätmuutolla lepäilevä, ennen ehkä pesivä).
Lintudirektiivin artiklan 4 kohta 2 kuuluu: ”Jäsenvaltioiden on toteutettava vastaavat toimenpiteet sellaisten säännöllisesti esiintyvien muuttavien lajien osalta, joita ei luetella liitteessä I, ottaen huomioon niiden suojelun tarve sillä maantieteellisellä vesi- ja maa-alueella, johon tätä direktiiviä sovelletaan, kun kyseessä ovat niiden muuttoreittien varrella sijaitsevat pesimä-, sulkasato- ja talvehtimisalueet ja levähdyspaikat. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteikkojen ja erityisesti kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen suojeluun.” Tämä kohta tuo useita uusia lajeja tarkastelun piiriin.
Jotta ELY-keskuksen väite siitä, että luontovahinkoa ei ole tapahtunut, pitäisi paikkansa, viranomaisen olisi pitänyt päätöksessään esitellä numeerista aineistoa edellä mainittujen lintudirektiivin I liitteen ja lintudirektiivin 4 artiklan 2 kohdan tarkoittamien lajien pesivän ja muutolla levähtävän kannan kehityksestä Ontonperällä. Nyt puhutaan niitä näitä raivauksen positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista ja ”valtion toimesta” tehdyistä linnustoseurannoista ilman ainuttakaan lukua. Jos rantojen raivaus voi Rantakurikan tapauksessa olla ”erisuuntaista”, miksi puiden kaato on kielletty pienellä Pernulan luonnonsuojelualueella?
Ilkka Lehmuksen havaintojen mukaan Ontonperän linnustossa on tapahtunut negatiivisia muutoksia pellonraivauksen jälkeen: ”Kaulushaikaran soidin ja pesintäyritys keskeytyivät ja epäonnistuivat maataloustraktoreiden metelin vuoksi sen pesän välittömässä läheisyydessä. Jokavuotinen pikkulokkien (noin100 kpl) ravinnon noukkiminen Ontonperän pinnasta (korentojen ja muiden hyönteisten kuoriutumisen jälkeen) jäi tänä vuonna 2013 kokonaan toteutumatta, mikä ilmeisesti johtui kyseisen vesialueen ekologian nopeista muutoksista. Yli 20-vuotisen päivittäisen Ontonperän linnuston havainnoinnin perusteella voin todeta linnuston kokonaismäärän ja lajimäärän vähentyneen dramaattisesti.”
Jos ELY-keskus ei viipymättä esitä vuosien 2012-2013 linnustoaineistoa (etenkin pesimälinnusto, mutta myös muutto- ja sulkasatoajan oleskelijat) ja riittävää ennen rantojen raivausta kerättyä pohja-aineistoa, on syytä epäillä, että ELY-keskuksella ei ole sellaista aineistoa tai että aineisto ei osoita ELY-keskuksen väitteitä todeksi. Koska ELY-keskus nimenomaan on päättänyt, että luontovahinkoa ei ole tapahtunut, sen on osoitettava se joillain selkeillä luvuilla.
4) Luontodirektiivin liitteen IV lajeista Ontonperä on tärkeä ainakin viitasammakolle. Rantapuuston tuhoaminen on lajille haitallista muun muassa siksi, että lisääntynyt UV-säteily tuhoaa sammakonkutua. (viite: Blaustein, A. R., Hoffman, P. D., Hokit, D. G., Kieseker, J. M., Walls, S. C. & Hays, J. B. 1994: UV repair and resistance to solar UV-B in amphibian eggs: A link to population declines? – PNAS 91:1791-1795).
Koska luontovahinko on edellä esitetyin perustein selvästi tapahtunut, on ryhdyttävä ympäristönsuojelulain 84 a §:n mukaisiin toimiin (Määräys vesistön merkittävän pilaantumisen ja luontovahingon korjaamiseksi): Jos 84 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun rikkomuksen tai laiminlyönnin seurauksena aiheutuu merkittävää vesistön pilaantumista tai luonnonsuojelulain 5 a §:ssä tarkoitettu luontovahinko, on sen lisäksi, mitä tämän lain 84 §:n 1 momentissa säädetään, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määrättävä toiminnanharjoittaja ryhtymään eräiden ympäristölle aiheutuneiden vahinkojen korjaamisesta annetussa laissa (383/2009) tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin.”
Korvaavia toimenpiteitä ovat Ontonperän tapauksessa muun muassa valuma-alueen muokkaamisen, kuivatuksen ja muun viljelyn lopettaminen ja jättämällä se metsittymään. Jos se edellyttää maan lunastamista omistajalta, näin tehtäköön. Nouseva pensaikko ja muu kasvillisuus ja myöhemmin puusto suojaavat Ontonperää valuma-alueen ulkopuolelle mahdollisesti viljelyyn jäävän pellon viljelytoimien aiheuttamalta haitalta.
Rikoslain 48 luvun 5 §:n mukaan on kyse luonnonsuojelurikoksesta, kun joku tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1) oikeudettomasti hävittää tai turmelee luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tai sen nojalla suojeltavaksi tai rauhoitetuksi säädetyn tai määrätyn taikka toimenpiderajoituksen alaisen tai toimenpidekieltoon määrätyn luonnonalueen, eläimen, kasvin tai muun luontoon kuuluvan kohteen, on tuomittava luonnonsuojelurikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri tiedustelivat kirjeessään 9.3.2012, mitä virasto aikoo tehdä varmistaakseen, että toimenpiteet vahinkojen korjaamiseksi ovat riittäviä niin, että kluuvijärven luonnontila ei vaarannu eikä järvellä pesivä lajisto häiriinny. Kysymykseen ei ole tullut tyydyttävää vastausta, joten Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen on harkittava asia uudelleen ja tällä kertaa viipymättä.
Kimmo Kaukonen
puheenjohtaja
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Ilkka Lehmus
Hailuoto
[Liitteitä ei tässä]
Liite 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös dnro POPELY/807/07.01/2011 (toimitettu kopio Oulun hallinto-oikeuteen 30.11.2013)
Liite 2. Ilkka Lehmuksen kirje Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle 5.2.2012 (toimitettu kopio Oulun hallinto-oikeuteen 30.11.2013)
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry ja Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry 9.3.2012: Kysely toimenpiteistä Ontonperän kluuvijärven luonnontilan turvaamiseksi
Liite 4. Päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta POPELY/611/07.01/2011 (kopio toimitettu 30.11.2013 Oulun hallinto-oikeuteen)