Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Onkilammen tur­ve­tuo­tan­toa­lu­een ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­mus

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

09.12.2013

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöluvat
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi

Dnro PSAVI/112/04.08/2012

Hakija Maaselän Turvetuotanto Oy

Asia Onkilammen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Reisjärvi

Vaatimus

Hakemus tulee hylätä.

Ympäristölupa Onkilammelle olisi ympäristönsuojelulain §§:n 5, 42 ja 50, vesienhoitolain 21 §:n sekä vesilain 2 luvun 11 §:n vastainen.

Perustelut

Lisäkuormitus vaarantaisi alapuolisen vesistön tilan

Ympäristönsuojelulain 50 §:n mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Vesienhoitolaki edellyttää vesiltä pysyvää hyvää ekologista tilaa vuoteen 2015 mennessä ja joiltakin vesistöiltä vuoteen 2021 tai viimeistään vuoteen 2027 mennessä.

Hakemusasiakirjojen mukaan kuivatusvedet johdettaisiin pintavalutuskentän kautta Eteläpuroa pitkin Pitkäjärven ja edelleen Vääräjokeen. Pitkäjärvi olisi käytännössä laskeutusallas.

Vesienhoitolain ensimmäisen suunnittelukaudella Pitkäjärven tila on luokiteltu hyväksi ja sellainen se on myös uudessa vasta valmistuneessa tilaluokituksessa, joka on tehty seuraavaa kuusivuotista vesienhoitokautta varten. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatiman Pitkäjärven uuden asiantuntija-arvion mukaan järvikohtaisen fosforikuormituksen perusteella on kuitenkin riski, että tila onkin hyvää huonompi.

Eteläpurosta tiedot hakemuksesta puuttuvat. Se on merkittävä puute, mutta todennäköisesti purovesi on jo entuudestaan rehevä laadultaan. Puroa pienenä vesistönä ei ole luokiteltu, mutta hankkeesta vastaavan olisi itse selvitettävä vesistön tila ja arvioitava lisäkuormituksen vaikutukset siihen ja edelleen alapuoliseen vesistöön.

Ensimmäisellä hoitosuunnitelmakierroksella Vääräjoen tila on määritetty tyydyttäväksi. Hyvää tilaa ei saavuteta ilman lisätoimenpiteitä ja hyvä tila arvioidaan saavutettavan vasta vuonna 2021, jolloin seuraava suunnitelmakausi päättyy.

Uuden kuormituslähteen lupaharkinnassa pitää arvioida, miten hanke vaikuttaa paitsi Pitkäjärveen niin myös edelleen Vääräjokeen. Hakemusasiakirjoista ei löydy tietoa, että olisi arvioitu kumpaakaan. Siten selvitykset ovat puutteellisia.

Hanke ei myöskään täytä vaatimusta parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (YSL 4 §). Vesienpuhdistusratkaisuksi esitetään ympärivuotista pintavalutusta, mutta Vihvilänsaaren kaakkoisnurkalla sijaitseva noin 2 hehtaarin laajuinen pintavalutuskenttä on kauttaaltaan sarkaojitettu alue, jonka mainitaan olevan nykytilassaan tiheäpuustoista isovarpurämettä. Hakemusasiakirjoissa ei ole tietoa kentän ”kunnostamisesta” muun muassa oikovirtausten estämiseksi eikä arviota kentän toimivuudesta. Kuormitusluvut ovat laskennallisia keskiarvoja. Kuormitusarviota heikentää edelleen epävarmuus vesienpuhdistuksen toimivuudesta.

Turpeenottohankkeen voimakkaimmat vesistövaikutukset syntyvät usein piikkeinä tulva-aikoina ja rankkasateilla, kun kasvittoman pinnan löysä turve lähtee liikkeelle heti sateen tai tulvan alkuvaiheessa. Hakemuksessa ei ole arviota eikä tietoa siitä, missä määrin ylivirtaamia voitaisiin hallita.

Onkilammen turpeenottohanke sijoittuisi Onkilammennevan (myös Isoneva joissain kartoissa) pohjoisosan pääosin ojitetulle alueelle. Hankkeen kokonaispinta-ala on kuulutuksen mukaan 35.4 hehtaaria. Vongin eli Onkilammen turvetuotantoalue rajoittuu kuitenkin ojittamattomaan suohon, joka karttojen ja ilmakuvan mukaan on hyvin vetinen. Eristysojat kaivettaisiin hankealueen eteläosassa luonnontilaisen suon reunaan, mutta hakemuksessa ei ole arviota eristysojan kuivattavasta vaikutuksesta ojittamattomaan osaan eikä eristysojan vesien lisäkuormituksesta alapuoliseen vesistöön, vaikka niitä vesiä ei edes mitenkään puhdisteta. Vesien virtaussuuntia ei esitetä, mutta jossain määrin ojittamaton osa hankealueen ulkopuolella tulee joka tapauksessa kuivumaan pohjavedenpinnan laskiessa, mikä sinällään myös muuttaa virtausolosuhteitakin.

Mahdollinen vesilain 2 luvun 11 §:n mukainen vesiluontotyyppi

Kuivatuksella saattaa olla haitallisia vaikutuksia myös Onkilampien tilaan. Hakemuksessa kyllä todetaan, että hanke ei heikennä lammen eikä lammen ja tuotantoalueen välissä olevan ”luonnonläheisen” alueen tilaa, mutta hankkeen vaikutuksia lampiin ja lampien valuma-alueeseen ei ole oikeasti selvitetty.

Ison Onkilammen pohjoisreuna sijaitsee vain 160 metrin päässä eristysojasta. Lammessa saattaa olla pinnanmyötäistä umpeenkasvua, jolloin sen vesipinta ulottuu tosiasiassa lähemmäs eristysojaa kuin kartan perusteella voisi arvioida. Valuma-alueessa tapahtuvien muutosten ohella lampien tilaa tulisi heikentämään pöly, joka sotkisi ja rehevöittäisi pienvesiä.

Pikku Onkilampi sijaitsee vähän etäämmällä, hakemuksen mukaan 240metrin päässä lähimmillään eristysojasta. Pikku Onkilampi on vesilain 2 luvun 11 pykälän tarkoittama vesiluontotyyppi, jonka luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Hakemus ei sisällä poikkeuslupahakemusta lammen tilan heikentämiseksi tai tuhoamiseksi. Se ei myöskään sisällä riittäviä tietoja lammesta ja sen vesiluonnosta eikä hankkeen vaikutuksista siihen, jotta voitaisiin asianmukaisesti arvioida poikkeusluvan tarve. Hakemuksessa esitetty arvio Pikku Onkilammen luonnontilaisuudesta on virheellinen. Lampi ei olisi sen mukaan luonnontilainen, koska ”alueella ei juuri esiinny kuolleita tai lahoja pystypuita, pökkelöitä tai veteen kaatuneita liekoja.” Lammen vesilain mukainen luonnontila ei kuitenkaan määrity metsälain perusteella. Tietojen puutteellisuus jo yksistään estää luvan myöntämisen turpeenottohankkeelle.

Vaikutusalueen luontoarvot selvittämättä

Varsinaisen turpeenottohankkeen ulkopuolelta, siis vaikutusalueelta, ei ole tehty luontoselvityksiä, vaikka alue on laajasti luonnontilainen lampineen ja ojittamattomine soineen ja kivennäismaareunoineen. Vähintään Onkilammennevan ojittamattoman pohjoisosan suotyypit ja kasvilajisto olisi pitänyt asiantuntevasti inventoida.

Kun suo lampineen on potentiaalinen viitasammakon esiintymisalue, se edellyttää oikea-aikaista maastoselvitystä. Hakijalta on selvitys edellytettykin, mutta se on jätetty tekemättä. Hakija olettaa, ettei sitä tarvitse tehdä, koska olettaa, ettei hankkeella ole vaikutuksia Isoon Onkilampeen. Kehäpäätelmä on ennenaikainen. Toisekseen viitasammakon läsnäolon toteaminen kutuaikaan on tärkeää, jotta tiedetään, miten kaikin tavoin vaikutukset lajin elinpiiriin koko vuoden aikana tulee arvioida ja ottaa huomioon.

Viitasammakon ohella muitakin luontodirektiivin liitteen IV a lajeja, kuten vesikovakuoriaisia, olisi pitänyt maastossa kartoittaa.

Onkilammenneva lampineen on myös silmälläpidettäväksi luokitellun metsäpeuran reviiriä. Lajin suojelun onnistumiseksi on tärkeää säilyttää sen esiintymisalueilla häiriintymättöminä varsinkin ne suot, joita ei ole vielä ojitettu. Metsät ja yleensä suotkin ovat maakunnan eteläosissa pääosin hyvin intensiivisen maankäytön kohteena. Soiden muuttava maankäyttö kuitenkin jo yleisesti suunnataan jo entuudestaan ojitetuille alueille. Vaikka kyseisessä tapauksessa suon pohjoisosa on ojitettu, on vaarana, että turpeenoton alkaminen siellä heikentää merkittäväksi koko Onkilammennevaa.

Pyrkimykseen laajentaa turpeenotto myöhemmin koko suolle viittaa sille 1. vaihemaakuntakaavaan ehdotusvaiheessa merkitty turvesuovaraus. Kaavakartassa turvesuovaraus on nimellä Isoneva N. Se on peräti tu-1 -varaus. Suon kokonaisala on 219 hehtaaria ja tuotantoala on 100 hehtaaria. Tässä tapauksessa voi siten olla kyse myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kiertämisestä. Ensin haetaan lupaa jo ojitetulle pohjoisosalle ja myöhemmin vielä luonnontilaiselle eteläosalle, jonka tila todennäköisesti heikkenee ”riittävästi” pohjoisosan tehokuivatuksen ja turpeenkaivuun seurauksena.

Hankkeesta vastaava ei ole ympäristönsuojelulain 5 pykälän vaatimalla tavalla selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Hankkeelle ei tule myöntää lupaa, koska ympäristön pilaantumisen vaara on ilmeinen.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri