Lausunto Siikajoen Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
3.1.2014
Siikajoen kunta
Kunnanhallitus
kunnanvirasto(at)siikajoki.fi
Viite: Lausuntopyyntö 21.11.2013
Asia: Lausunto Siikajoen Isonevan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta
Isonevan osayleiskaavaehdotus perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaihtoehtoon 3. Se oli vaihtoehdoista massiivisin. Siinä määriteltiin alueelle 24 voimalapaikkaa. Saman verran niitä on osayleiskaavaehdotuksessa.
Kaavaehdotuksessa viitataan voimassa olevaan maakuntakaavaan. Siinä suunnittelualue kuuluu luonnon monikäyttöaluerajauksen sisälle. Vaihemaakuntakaava, jonka erityisteemana on tuulivoiman sijainninohjaus, on myös jo hyväksytty maakuntavaltuustossa (5.12.2013). Siinä on varattu tuulivoiman rakentamista varten alue Isoneva tv-1 317. Siitä todetaan maakuntaliiton palautteessa, että rajausta on pohjoisosastaan muutettu muuttolinnustoon ja Siikajoki-varren maisemakuvaan kohdistuvien yhteisvaikutusten lieventämiseksi. Vaikka kaava ei olekaan lainvoimainen vielä, sen ohjausvaikutus tulee ottaa huomioon.
Kaavaselostuksessa on voimalapaikoittainen luontotyyppikuvaus. Tosin määrittämällä suot vain metsälain erityisen tärkeinä elinympäristöinä sivuutetaan merkittävä osa suoluontotiedosta. Kaavassa ilmeisesti juuri suot on kuitenkin merkitty luo-merkinnöin. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Merkinnän voi tulkita toteuttavan myös voimassa olevan maakuntakaavan monikäyttöalueen suunnittelumääräystä. Toivon mukaan luo-merkintä velvoittaa muutakin maankäyttöä eikä vain tuulivoimarakentamista.
Soiden luontoarvojen säilyttämiseksi suon vesitalouden turvaaminen on pääasia. Sen varmistaminen on oltava suunnittelun ja toteutuksen ohjenuorana. Voimaloita on siirretty jonkin verran ja tielinjauksia jopa karsittu haittojen ennaltaehkäisemiseksi.
Luontotieto on kerätty vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Siinä vaiheessa ei ole otettu huomioon ’Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat -selvitystä (32/2011). Toisin kuin Vartinojan osayleiskaavaehdotuksessa Isonevan kaavassa on kuitenkin rajauksin merkitty valtakunnallisesti arvokkaat geologiset muodostumat (ge-3): TUU-11-020 Muuraiskankaat ja TUU-11-021 Vähäoja.
Tosin kaavaselostuksessa kappaleessa 7.5 kirjoitetaan virheellisesti Vartinvaaran-Kivivaaran harjumuodostelmasta. Voimaloita tai muitakaan hankkeesta johtuvia rakenteita ei ole sijoitettu Vähäojan eikä Muuraiskankaan esiintymille.
Voimalat nro 1 ja 6 (Vähäoja) ja 9 (Muuraiskankaat) sijoittuvat kuitenkin muodostuman viereen. Ge-3 -kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Se edellyttää, että ollaan muodostumasta tietoisia ja otetaan se suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon.
Maastotietoa on kaavakartasta mahdotonta kaivaa esiin. Jotkin tärkeät kohteet kuten vesistöt olisi kuitenkin syytä kartassa esittää. Voimala nro 6:n kohdalla todetaan vaikutusten arvioinnin luontoselvityksessä ja samaten kaavaselostuksessa seuraavasti: ”Tielinjaus ylittää Majavaojan sekä tulvauoman joka mutkittelee Majavaojan eteläpuolella. Sekä Majavaojaa että tulvauomaa ylitettäessä tulee ottaa huomioon, että veden virtausta ei tule estää tai heikentää. Majavaojan tulvauoma on luonnontilainen, hyvin mutkitteleva. Puusto on uoman reunoilla muuta puustoa iäkkäämpää ja vanhempaa hieskoivua, kuusta ja harmaaleppää. Tulvauomaa ei tulisi muuttaa tai veden virtausta siinä estää.” Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, onko kehotus otettu huomioon. Kyseessä saattaa olla vesilain mukainen luontotyyppi, jonka tuhoaminen on vain poikkeusluvalla sallittua. Ensisijaista on pyrkiä välttämään pienvesistöjen pilaaminen. Se voi edellyttää voimalapaikan poistamista kaavasta.
Kappaleissa 8.5.5, 8.5.6, 8.5.7 ja 8.5.8. esitetty arvio vaikutuksista on puutteellinen ja harhaanjohtava.
Hankkeen lähialueilla on useita Natura-alueita, joihin kohdistuvia vaikutuksia on jonkin verran selvitetty. Luonnonsuojeluviranomaisen lausunnon (POPELY/18/07.04/2012) johtopäätöksissä esittämät varaumat pitää ottaa huomioon ja vastata niihin kaavaselostuksessa, jotta tieto huomioon ottamisesta saavuttaa kaavan arvioijat. Hankkeesta vastaavan teettämässä Natura-arvioinnissa todettiin, että lievää muutosta saattaa aiheutua itse Isonevan Natura-alueelle, jos suon vesitalous häiriintyy. Lausunnossa todetaan ihan yksiselitteisesti, että sellaista vaikutusta ei hankkeesta saa olla. Jos voimaloiden nro 24 ja 25 tieyhteyden perusparannusta ja lisärakentamista ei voi toteuttaa ilman haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle, voimalapaikat on karsittava kaavasta. Toteuttamiskelpoisuudesta ilman haittaa on oltava varma tieto siksi jo kaavoitusvaiheessa. Useiden voimalahankkeiden yhteisvaikutuksia Isonevan Natura-alueelle pitää myös vielä lisäselvittää, kun vaikuttaa siltä, että Isonevaa ympäröi tuulipuistot kolmelta sivulta, jos kaikki hankkeet ja voimalasuunnitelmat toteutuvat.
Vaikutuksista pintavesiin todetaan, että toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu niihin vaikutuksia. Kaavaselostuksen seuraavassa kappaleessa 8.5.7 viitataan happamiin maakerroksiin. Niistä voi koitua vaikutuksia pintavesiin erityisesti rakentamisaikana ja muuallakin kuin varsinaisella voimalapaikalla eli teiden perusparannuksien ja lisärakentamisen ja kaapeleiden kaivuun yhteydessä. Sitä varten on annettu yleinen suunnittelumääräys haittojen ehkäisemiseksi. Luottamus happamoitumisvaaran havaitsemiseen ja toimimiseen suunnittelumääräyksen täyttämiseksi olisi vankempi, jos vaikutusten arvioinnissa olisi hankittu maaperätietoa ja kaavaselostuksessa esitettäisiin, miten suunnittelumääräys toteutetaan happamien valumien ehkäisemiseksi.
Kappaleen 8.5.8 otsikko ja teksti eivät vastaa toisiaan. Päästöjä maaperään ja veteen saattaa öljypohjaisista aineista tulla esimerkiksi konevikojen yhteydessä. Tätä riskiä käsitellään puutteellisesti.
Meluvaikutuksia on selvitetty mallinnuksen avulla. Selvityksestä ei kuitenkaan voi päätellä, kattaako se kaiken sen melun, jota muun muassa Raahen tuulivoimala-alueiden lähiasukkaat ovat havainneet ja viime aikoina tuoneet eri yhteyksissä esiin. Palautteesta on käynyt selville, että melun voi kokea monella tavalla ja on myös herännyt epäilys, että kaikkea ei vielä meluvaikutuksista tiedetä eikä osata mitata. Kun Siikajokikin on tuulivoiman keskittymäaluetta ja monta hanketta on vireillä ja vielä tulossa vireille, meluselvityksiin on syytä kiinnittää lisääkin huomiota.
Ihmisiin ja asutukseen vaikuttavan melun ohella on otettava huomioon melun vaikutus luontokohteisiin ja lajeihin. Luonto on ihmisen nautinta-aluetta, mutta luonnolla on myös itseisarvonsa ja muillakin lajeilla oikeutensa, vaikka niillä ei olekaan puhevaltaa. Se on myös otettu huomioon säätämällä melutasosta luonnonsuojelualueilla. Niillä tuulivoiman ulkomelutason suunnitteluohjearvo on päivällä 40 ja yöllä 35 desibeliä. Isonevan Natura-suojelualue jää 35 ja 40 desibelin käyrän väliin. Sillä tulee olla merkitystä. Luonnonsuojelualueita koskeva ohjearvo on tarkoitettu noudatettavaksi.
Meluvaikutusten lieventämiseksi esitetään keinoksi voimaloiden käytön vähentämistä. Siitä seuraa kuten todettua energiataloudellista tappiota. Järkevämpää olisi mitoittaa kaava ja järjestää voimaloiden sijainti niin, että haittoja ei ylipäänsä synny. Tuotannon rajoittaminen meluhaittojen vähentämiseksi on sitä paitsi asutuksen ja varsinkin luonnonsuojelun näkökulmasta epävarma keino.
Maisemavaikutukset ovat merkittäviä. Niistä todetaan, että alueen maisema ja sitä kautta luonne sekä alueen kokeminen tulevat muuttumaan tuulivoimapuistojen toteuttamisen myötä. Erityisesti arviossa tarkoitetaan maisemavaikutuksia kulttuuriympäristöön. Esimerkiksi Isonevan suojelualueelle ei maisemavaikutuksista kaavaselostuksessa ole arviota. Maakuntakaavoittaja esittää suosituksia puskurivyöhykkeiksi. Suojelualueille suositus on 500 metristä kilometriin ja arvokkaille maisema-alueille kilometrin verran. Valtakunnallisesti arvokkaille tuuli- ja rantakerrostumillekin suositellaan 100 metrin suojavyöhykettä (1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen kaavaselostus, sivu 43).
Pohjois-Pohjanmaan länsiosan lakeuksilla korkeat voimalat näkyvät kauas. Luonnonsuojelupiirin mielestä esimerkiksi soidensuojelualueille pitää jättää kyllin leveä suojavyöhyke, että tekninen laite ei hallitse ja siten tuhoa luonnontilaista ja yleensä myös erämaista maisemaa. Isonevaa lähimmät voimalat ovat vain muutaman sadan metrin päässä Natura-alueen rajasta. Pahanevan suojavyöhykkeen leveyttä ei kaavakartan perusteella pysty edes arvioimaan. Kaavaselostuksessa mainitaan noin 200 metrin matka suoalueelta. Riittävä suojavyöhyke turvaa myös suon vesitaloutta sekä suojaa linnustoa törmäysriskeiltä.
Isonevan kaavoituksessa on pyritty ottamaan luontokohteet huomioon ja vähentämään hyvällä sijoittelulla ja suunnittelulla ennalta haittoja. Luontotyyppejä koskevaa tietoa ei ole täsmennetty, mutta sitä on kuitenkin käytetty hyväksi. Ongelma on kaavan mitoitus. Tiukasti on pidetty kiinni 24 voimalapaikan osoittamisesta kaavaan. Luonnonsuojelupiiri totesi jo lausunnossaan hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, että myllyjen määrää pitää sekä vähentää että suunnitella niiden sijoittaminen huolellisesti, jos Isonevan osa-alueen kehittämistä tuulivoimala-alueena jatketaan. Lisäksi pitää ottaa huomioon ympäristöön on suunnitteilla olevat lukuisat muut tuulipuistohankkeet ja niiden yhteisvaikutukset.
Varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta noudattaen Isonevan kaavan sisältöä kannattaa vielä harkita tarkemmin. Hankevastaava haluaa mittavia rakentamisoikeuksia, mutta yhteiskunnalla on muitakin kuin taloudellisia näkökohtia huomioonotettaviksi. Voimaloita voisi vähentää suojeltujen ja suojelemattomienkin soiden lähipiiristä, varsinkin Isonevan ja Pahanevan ympäristöstä ja karsittavien listalle todennäköisesti kuuluu myös voimala nro 6 pienvesien suojelemiseksi.
Luonnonsuojelupiiri pyytää saada päätöksen kaavaehdotuksesta perusteluineen ja valitusosoituksineen tiedoksi (MRL 65 §).
Merja Ylönen
sihteeri