Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Tutkintapyyntö esi­tut­kin­ta­vi­ran­omai­sel­le Kärjenrimpi-Puronräme -turvetyömaan kuntoonpanosta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

13.2.2014

Oulun poliisilaitos

Asia: Tutkintapyyntö esitutkintaviranomaiselle

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry pyytää poliisia suorittamaan esitutkinnan sen selvittämiseksi, onko Vapo Oy (PL 22 40101 Jyväskylä) toiminut lupapäätöksen vastaisesti Vaalan Veneheiton kylän eteläpuolella sijaitsevan Kärjenrimpi-Puronräme -turvetyömaan kuntoonpanossa ja aiheuttanut siten ympäristönsuojelulain 42 §:n vastaista ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Tapauksen kuvaus

Vapo Oy on saanut Siikajoen vesistöalueeseen kuuluvan Neittävänjoen valuma-alueella sijaitsevalle Kärjenrimpi-Puronrämeen noin 600 hehtaarin turpeenkaivuualalle 21.1.2008 ympäristöluvan nro 11/08/2 (liite 1). Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä 30.12.2008. Siitä ei valitettu edelleen ja päätös sai lainvoiman. Ympäristölupaviraston päätöksen lopputulosta ei muutettu (liite 2).

Valituksen johdosta Vapo Oy haki toiminnanaloittamislupaa turvetuotannon aloittamiseksi hankealueella muutoksenhausta huolimatta, mutta lupaa ei myönnetty eikä yhtiö valittanut päätöksestä.

Ympäristölupaviraston päätöksen pääasia oli, että Kärjenrimmen-Puronrämeen käyttöönotto tulee tehdä vaiheittain ja vesienpuhdistusmenetelmänä tulee olla ympärivuotinen pintavalutus.

Hankkeessa suoritettiin ennen luvanhakuvaihetta ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka päättyi kesäkuussa vuonna 2004. Siinä selvitettiin muun ohella vaihtoehtoa, jossa 600 hehtaarin ala otettaisiin käyttöön vaiheittain alkaen Kärjenrimmen puolelta. Hankevastaava, Vapo Oy arvioi menettelyn loppuasiakirjassa, arviointiselostuksessa, toteuttamisen vaiheittain parhaaksi vaihtoehdoksi. Sille vaihtoehdolle perustui myös yhtiön lupahakemus, jonka se jätti 30.3.2007 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon.

Päätös vaiheittaisesta käyttöönotosta perustui siten hakijan omaan suunnitelmaan, jonka mukaan toimien valmisteluvaiheen vesistöpäästöt jäävät pienemmiksi. Vaiheittainen valmistelu tasaa myös alueelta lähtevää vesimäärää, koska suoalueen tyhjenemisvalunta ei tapahdu koko alueelta samanaikaisesti, perusteltiin hakemuksessa.

Lupapäätöksen mukaan ns. tuotantoalueen (pl ympärysojan eli eristysojan kautta tulevat vedet) vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentille ja edelleen Kärjenrimmeltä laskuojan ja Veneojan kautta Neittävänjokeen ja Puronrämeeltä laskuojan kautta Neittävänjokeen. Neittävänjoki ja Veneoja ovat luokitukseltaan välttävässä tilassa.

Lupapäätöksessä oletettiin vaiheittaisen toteutuksen tapahtuvan siten, kuin yhtiö itse esitti hakemuksessaan. Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan vain Kärjenrimmen alue (280 ha) tuotantokuntoon ja Puronrämeen valmisteluvaihe aloitetaan, kun Kärjenrimpi on jo siirtynyt tai siirtymässä valmistelusta täyteen tuotantokäyttöön, noin 3–5 vuotta myöhemmin. Ensimmäisessä vaiheessa Kärjenrimmen osa-alueen valmistelun arvioidaan kestävän 2–5 vuotta. Jo sarkaojitetulla alueella kuntoonpanovaihe kestää vain muutaman vuoden ja ojittamattomilla alueilla 2–3 vuotta pitempään.

Ensimmäisessä toteutusvaiheessa myös Puronrämeen alueelle kaivetaan eristysojat ja rakennetaan pintavalutuskenttä 2. Eristysojiin kaivetaan lietetaskut purkukohtien yläpuolelle. Puronrämeen eteläosaan, Syväpuron varteen rakennetaan tie ja reunaojat. Sen sijaan varsinaista ojitusta kuivatustarkoituksessa tai pinnanmuokkausta ei Puronrämeen alueella tässä vaiheessa tehdä.

Vaiheittaisessa toteutuksessa Puronrämeen (319 ha) ojitus ja muu valmistelu tuotantokuntoon aloitetaan, kun Kärjenrimmen kuntoonpanovaihe on loppunut ja alueella on siirrytty tuotantovaiheeseen (vaihe 2). Käytännössä tämä tarkoittaa, että Puronrämeellä työt aloitetaan noin 3–5 vuotta myöhemmin. Puronrämeen kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän 2 rakenteet viimeistellään ja rakennetaan pumppaamo sekä kaivetaan reuna- ja kokoojaojasto. Kuntoonpanoa jatketaan rakentamalla tiestö ja sarkaojittamalla Puronrämeen alue (lohkot 6–11). Kuntoonpanotöiden arvioidaan kestävän 4–5 vuotta eli Puronrämeen osa-alueella tuotanto alkaa vasta noin 7–10 vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäiset kuntoonpanotoimet Kärjenrimpi-Puronrämeellä on aloitettu.

Ensimmäisen vaiheen (ensimmäiset 5 vuotta) kuormitus aiheutuu Kärjenrimmen alueen kuntoonpanotöistä. Tällöin kuormitus on etenkin keväällä suurempi kuin tuotantovaiheen kuormitus. Kärjenrimmestä noin 102 ha (36 % Kärjenrimmen pinta-alasta) on kuivatettu sarkaojituksilla vuonna 1982. Sarkaojitetun alueen vesivarastot ovat pienentyneet ja kuivumisesta johtuvat ylivalumat loppuneet jo ennen valmistelutöiden aloittamista. Kärjenrimmen kuormitus voi tästä syystä olla arvioitua pienempi. Laskennassa ei myöskään ole otettu huomioon, että osalla Kärjenrimmen aluetta tuotanto alkanee aikaisemmin. Viiden ensimmäisen vuoden kuormitus on laskettu käyttämällä kuntoonpanovaiheen ominaiskuormituslukuja.

Toisessa vaiheessa Kärjenrimmen alueella on siirrytty tuotantovaiheeseen ja Puronrämeen alueella (319 ha) aloitetaan sarkaojitustyöt. Puronrämeellä kuntoonpano aloitetaan noin 5 vuotta myöhemmin kuin Kärjenrimmellä. Toisen vaiheen arvioidaan kestävän noin 5 vuotta. Tässä vaiheessa Kärjenrimpi-Puronrämeen kuormitus on laskennallisesti suurimmillaan. Vaiheittaisen toteutuksen kolmas vaihe alkaa noin 10 vuoden kuluttua ensimmäisten kunnostustöiden aloituksesta. Kolmannessa vaiheessa koko tuotantoalue on tuotannossa.

Lupapäätöksessä todetaan muun muassa, että kuntoonpanotyöt on suoritettava vaiheittain siten, että ensin kuntoonpannaan Kärjenrimmen tuotantoalue ja Puronrämeen tuotantoalue sitten, kun Kärjenrimmen kuntoonpano on loppunut ja alueella on siirrytty tuotantovaiheeseen. Kun hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Saamamme tiedon ja omien maastohavaintojen (22.8.2013) mukaan Kärjenrimmen-Puronrämeen valmistelu ja tuotannon aloitus eivät kuitenkaan ole tapahtuneet suunnitelman eivätkä lupapäätöksen mukaisesti vaiheittain eikä varsinkaan esitetyssä aikataulussa. Lupapäätös oli lainvoimainen vuoden 2008 lopussa. Paikallisten keräämästä kuva-aineistosta on kuitenkin nähtävissä, että Kärjenrimpi oli jo vuonna 2010 (kuva 1) täydessä tuotannossa ja turvetta oli jo nostettu ja koottu aumoihin. Se tarkoittaa, että koko valmistelu tuotannon aloittamiseen oli tehty reilussa vuodessa, jos oletetaan, ettei valmistelutöitä ole tehty ennen kuin lupa oli lainvoimainen vuoden 2008 toiseksi viimeisenä päivänä.

Puronrämeen sarkaojituksen ajankohdasta ei ole tietoa, mutta nykytilasta päätellen Puronrämeen puolella on toimittu samanaikaisesti niin, että sielläkin ns. tuotantovaihe on saavutettu huomattavasti aikaisemmin kuin oli suunniteltu. Aumoissa oli 22.8.2013 vaaleaa kasvuturvetta, mutta suon pinnalla palaturvetta, jotta taloudellisesti kannattavampaa polttoturvetta on saatavissa jo tässä vaiheessa (kuvat 2 ja 3). Koko Kärjenrimpi-Purorämeen alueen saattaminen turvetuotantoon on tapahtunut viiden kesän aikana, kun hakemuksessa siihen arvioitiin kuluvan 7-10 vuotta. Nopeutetun aikataulun johdosta kuormituksen leikkaamiseksi ei ole toimittu kuten lupahakemuksessa on luvattu ja päätöksessä edellytetty, mikä mitätöi luvan vesiensuojelulliset perustelut.

Vesiä on niinikään päätöksen vastaisesti johdettu myös Kärjenrimmen ja Puronrämeen välissä virtaavaan Syväpuroon. Vapo Oy on ilmoittanut vastineessaan 13.7.2007, että se hyväksyy viranomaisten vaatimuksen ympärivuotisesta pintavalutuksesta. Lupa-asiakirjoissa ei ole uutta suunnitelmaa. Sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa että hakemuksessa on sama vesienjohtamissuunnitelma, joka perustuu sulanmaanaikaiseen pintavalutukseen ja vesien johtamiseen muun ajan laskeutusaltaiden kautta suoraan alapuoliseen vesistöön. Suunnitelmassa vedet johdettiin kokoojaojista reunaojiin ja edelleen laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta Syväpuroon. Vaikka luvassa sitä ei enää sallittu, turvetyömaalla johdettiin aluksi vesiä myös Syväpuroon kuin se olisi ollut edelleen luvanmukaista.

Vastauksessaan 15.1.2013 valvoville viranomaisille Vapo esittää, että yhtiöllä on ollut jo pitkään normaalikäytäntö, että pumppaamojen yhteyteen rakennetaan ohitus, jotta häiriötilanteissa vesi ei tulvi tuotantoalueelle tai purkaudu muutoin hallitsemattomasti ja aiheuta ennakoimatonta vahinkoa. Jostain syystä käytäntöä ei kuitenkaan esitetä lupahakemuksissa eikä lupaehdoissa siihen viitata mitenkään. Edes häiriötilanteita koskevassa kohdassa ei ole mainintaa ohijuoksutuksista poikkeustilanteissa. Kuten kuva 4 osoittaa, laskeutusaltaista 1 ja 2 tehty ohitus on rakennettu suoraan Syväpuroon. Rummussa olevan luukun alareuna on ojan pohjan tasolla ja sulkulevy on ollut ilmeisesti jatkuvasti auki. Paikallisen havaintojen mukaan se on välillä irronnutkin ja kulkeutunut virran viemänä muualle.

Laajan turpeennostokentän vesitaseen hallinnan ongelmallisuudesta kertoo sekin paikallisten havainto, jonka mukaan suoalue on ollut välillä kokonaisuudessaan veden peittämä, kuin järvi. Vesien virtaaminen Syväpuroon on nyttemmin estetty järeällä ja kiinteällä patorakennelmalla (kuva 5). Vesi johdetaan reunaojasta pumppaamon kautta pintavalutuskentälle. Ilmeisesti veden johtaminen Syväpuroon ei sittenkään ole ollut lainmukainen järjestely, minkä voi päätellä myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirjeestä 3.5.2013 (liite 3).

Aiemmat toimenpiteet

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry saatuaan tiedon mahdollisesta lupaehtojen rikkomisesta pyysi kirjeellään 24.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta vesistövaikutuksia valvovana viranomaisena tekemään ympäristönsuojelulain 94 §:n mukainen ilmoituksen 116 §:n tarkoittamasta teosta poliisille esitutkintaa varten, jotta selvitettäisiin, onko Kärjenrimpi-Puronrämeellä toimittu rikoslain 48 luvun 1 tai 2 §§:n vastaisesti (liite 4).

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ilmoitti 30.9.2013 siirtäneensä asian Kainuun ELY-keskukselle, jonka vastuulla on ollut työmaan valvonta (liite 5). Kainuun ELY-keskus vastasi 25.11.2013 kirjeellään, että sen mukaan kunnostus on toteutettu lupahakemuksessa arvioitua nopeammassa aikataulussa, mutta lupamääräyksissä ei ole määrätty vaiheiden kestosta (liite 6). Aiheesta käydystä kirjeenvaihdosta voi kuitenkin päätellä, että viranomainen on olettanut yhtiön toimivan porrastetusti lupapäätöksen mukaisesti.

Kainuun ELY-keskus (silloin Kainuun ympäristökeskus) hyväksyi 4.3.2009 (liite 7) kuntoonpanosuunnitelman (liite 8), jossa ilmoitetaan toimittavan lupapäätöksen mukaisesti porrastetusti. Pohjois-Pohjanmaa ELY-keskuksen 11.12.2012 päivätyssä kirjeessä (liite 9) taas todetaan, että ”ELY-keskukset pyytävät Vapoa laatimaan yhteenvedon kunnostustöiden ja tuotannon aloittamisen aikataulusta sekä selvittämään, miksi toteutunut aikataulu poikkeaa niin huomattavasti lupahakemuksessa esitetystä.”

Vapo Oy vastaa 11.12.2012: ”ELY-keskukset ovat pyytäneet selvitystä kunnostuksen ja tuotannon aloittamisen aikataulusta. Vapo pyysi KAIELY:ltä lausuntopyyntöä 20.2.2009 valmistelun toteuttamisesta. KAIELY hyväksyi suunnitelman 4.3.2009 ja hyväksymiskirjeessä todetaan, että ”Kärjenrimpi-Puronrämeen turvetuotantoalueen kuntoonpano tapahtuu esitetyllä tavalla toteutettuna ympäristölupamääräysten mukaisesti”. Vapon käsityksen mukaan valmistelu on edennyt ympäristöluvan ja valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Hakemuksessa esitetty aikataulu on aina arvio ja tässä hankkeessa ei ole tullut viivästyksiä. Valvojia on pidetty ajan tasalla hankkeen etenemisestä ja tarkastuskäynneillä 14.7.2009, 4.11.2010 ja 14.6.2012 asioita on selvitetty lisää (liite 10).”

Johtopäätös on se, että valvova viranomainen on hyväksynyt lupapäätöksen mukaisen aikataulun eikä nopeutettua aikataulua, jonka yhtiö on toteuttanut omaharkintaisesti. Jostain syystä, esimerkiksi valvonnan puutteiden takia, viranomainen katsoo nyt kuitenkin tarpeelliseksi tukea yrittäjän näkökantaa. Siten toimien viranomainen syrjäyttää yleisen edun mukaisen vesiensuojeluintressin.

Ympäristönsuojelulaissa on säädetty (§§ 84, 84a ja 84b) valvontaviranomaisen toimivallasta. Vaikka alapuolinen vesistö on ollut jo pitkään välttävässä tilassa ja lupa kuitenkin myönnettiin, vesistövaikutusten haittojen hallinta porrastuksella on ollut päätöksen vahva perusta. Teko toimia vastoin luvassa esitettyä aikataulua ja toimien järjestystä on ollut tahallinen ja suunnitellusti taloudellista etua tavoitteleva.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin käsityksen mukaan luvassa on seikkaperäisesti esitetty vaiheittainen menettely ja lupa on myönnetty ja lupaehdot jätevesien johtamisesta on määrätty olettaen kunnostuksen tapahtuvan vaiheittain siten, kuin lupahakemuksessa ja lupapäätöksessä kuvataan. Koska valvovalla viranomaisella on toinen käsitys, luonnonsuojelupiiri esittää, että esitutkintaviranomainen pyytää lupaviranomaiselta eli Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupajaostolta lausunnon asiasta.

Asian merkitys

Vapo Oy on valtion puolittain omistama johtava energiaturpeen tuottaja, jolla on mittava määrä turvesoita eri puolilla Suomea. Eritoten turpeenoton vesistövaikutukset ovat puhuttaneet kansalaisia viime vuosina. Kokemusperäinen tieto kertoo vastaansanomattomasti, että turpeenottoalueiden kuormitus on merkittävä vesistöjen pilaaja. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja lupaharkinnassa käytössä oleva laskennallinen, ominaiskuormituksen keskiarvoihin perustuva etukäteisarvio ei selvästikään kuvaa tosiasiallista kuormitusta osuvasti. Vaikka vesiensuojelua on pyritty parantamaan kehittämällä ympärivuotista pintavalutusta, jota pidetään tällä hetkellä ns. parhaana käyttökelpoisena tekniikkana ja luvansaannin ehtona, varsinkin ylivirtaamien kiinni saaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Siksi varsinkin tulvan ja rankkasateen alapuoliseen vesistöön pintavalutuskentän yli ja ohi huuhtoma löysä turvemöhnä on kuormituspiikki, joka vesistössä näkyy muun muassa pohjien limoittumisena, rehevöitymisenä ja kalastomuutoksina.

Haittojen ennaltaehkäisemiseksi on tehostettu sijainninohjausta, josta osoituksena ovat valtioneuvoston periaatepäätös turpeenoton ohjaamiseksi ojitetuille turvemaille, valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005 (19.3.1998), vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 (23.11.2006) sekä valtioneuvoston päätös vesienhoitosuunnitelmista (10.12.2009) ja valtioneuvoston periaatepäätös vesienhoidon toteutusohjelmasta 2010–2015 (17.2.2011). Myös maankäyttö- ja rakennuslain tarkistettu alueidenkäyttötavoite vuodelta 2009 korostaa turpeenoton sijoittumista jo ojitetuille soille muun muassa vesistövaikutusten vähentämiseksi.

Vesiensuojelun merkitys korostuu yhtälailla kansalaisten kuin yhteiskunnankin huolissa ja arvostuksissa. Tavoitteet, ohjelmat ja lainsäädäntö painottavat vesistövaikutuksien huomioon ottamista ja ehkäisemistä mahdollisimman tehokkaasti. Kärjenrimmen-Puronrämeen turpeennoston valmistelu porrastetusti on ollut keskeinen keino vähentää 600 hehtaarin hankealueen vesistövaikutuksia. Lupapäätöksen sisältö lupamääräyksineen on tässä suhteessa aivan yksiselitteinen. Nopeutetulla aikataululla toiminen on ollut lupaehtojen rikkomista. Kun sen tekee johtava alan yritys, joka kuitenkin muun muassa strategioissaan ja ohjeissaan (www.vapo.fi) korostaa toimiensa korkeaa ympäristönsuojelun tasoa, sillä on laajaa yhteiskunnallista merkitystä. On myös otettava huomioon, että vastoin lupaehtoja toimien yhtiö on saanut merkittävää taloudellista hyötyä saadessaan koko hankealueen kuntoonpanon tehtyä ripeällä aikataululla.

Rikosvastuun on toteuduttava myös ympäristöasioissa.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri

Lisätiedot:

Seppo Heikkinen, Vaalantie 711 91700 Vaala, 040-5251020, heijesse@gmail.com, Mauri Huhtala, Huhtalantie 23 95100 Kuivaniemi, 0400-907317, mauri.huhtala@dnainternet.net, Merja Ylönen, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Kauppurienkatu 33 90100 Oulu, 044-9290550, merja.ylonen@sll.fi

Liitteet: [ei tässä]

Liite 1: Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös Kärjenrimpi-Puronrämeen turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Vaala ja Kestilä 21.1.2008 nro 11/08/2

Liite 2: Vaasan hallinto-oikeuden päätös 30.12.2008 valitusten johdosta

Liite 3: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirje Vapo Oylle 3.5.2013

Liite 4: Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin esitys Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskukselle epäilystä lupaehtojen rikkomisesta 24.9.2013

Liite 5: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kirje asian siirrosta 30.9.2013

Liite 6: Kainuun ELY-keskuksen vastaus 25.11.2013

Liite 7: Kainuun ympäristökeskus (KAI-2007-y-93) 4.3.2009: Kuntoonpanosuunnitelman hyväksyminen

Liite 8: Vapo Oy:n lausuntopyyntö 20.2.2009 Kainuun ympäristökeskukselle kunnostussuunnitelmasta

Liite 9: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kysely Vapo Oy:lle 11.12.2012

Liite 10: Vapo Oy.n vastaus 15.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kyselyyn

Kuva 1: Kärjenrimpi 2010.jpg ns. tuotantokunnossa (kuva Seppo Heikkinen 17.9.2010)

Kuva 2: Puronräme1.jpg 22.8.2013 (kuva Mauri Huhtala 22.8.2013)

Kuva 3: Puronräme2.jpg 22.8.2013 (kuva Mauri Huhtala 22.8.2013)

Kuva 4: ohitus Syväpuroon.jpg (kuva Seppo Heikkinen 17.9.2010)

Kuva 5: suojapato.jpg = ohitus Syväpuroon tukittu (kuva Mauri Huhtala 22.8.2013)

Aineisto on mahdollista toimittaa myös sähköisessä muodossa.