Lausunto Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
9.3.2015
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/1926/2014
Asia: Lausunto Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Vaihtoehdoista
Karhunnevankankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa, josta toisessa on 40 voimalaa (VE1) ja toisessa 36 (VE2). Teholtaan voimalat edustavat tämän hetken yleistä linjaa (3-5 MW). Toteuttamisvaihtoehdot eivät sanottavasti poikkea toisistaan määrältään, mutta eivät kuvien 9 ja 10 perusteella sijoittelultaankaan.
Sähköasemalle ja sähkönsiirtoreitille esitetään niinikään kaksi vaihtoehtoa VEA ja VEB. Jos niillä on olennaista eroa, se liittyy maastokäytävän luontotyyppien ominaispiirteisiin, joista ei kuitenkaan ohjelmasta saa käsitystä.
Vaikutusten arvioinnista
Hanke sijoittuu pääosin vielä vahvistamattomassa 1. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 2.12.2013) tuulivoimalle varatulle alueelle tv-1 335 Karhunnevankangas. Maakuntakaavan tuulivoimavaraukseen ei sisälly turpeenottoalueen varausta tu-1 eikä ge-1 -merkinnän saanutta aluetta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa alueen itäreunalla on merkintä maisemakallioalueesta, joka on luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Vaihemaakuntakaavan ge-1 -merkintä tarkoittaa maisemakallioaluetta, jotka ovat kaavaselostuksen liitteen mukaan valtakunnallisesti arvokkaita.
Minimiratkaisu olisi lisätä selostukseen esimerkiksi kuviin 9 ja 10 vaihemaakuntakaavan rajaus. Vielä parempi olisi, jos kuvan 11 karttaan merkittäisiin vaihekaavan varauksen rajaus sekä voimalapaikat. Valaisevinta olisi esittää ohjelmassa samalla kartalla kaikki tiedossa olevat olennaiset asiat, jotka tässä tapauksessa ovat vaihekaavan rajauksen ja voimalapaikkojen lisäksi arvokas kallioalue, Haapalan yksityinen luonnonsuojelualue ja muinaismuistolain alaiset kohteet.
Tarkasteltava hankealue on asumatonta, joten sen katsotaan siksi soveltuvan hyvin tuulivoimarakentamiseen. Toisaalta sen seurauksena pirstotaan aluetta, jota pidetään merkittävänä virkistysalueena ja joka asumattomuuden ja rakentamattomuuden johdosta voi olla myös eläimistölle arvokas elinympäristö turvemaiden ojituksista ja metsätiestöstä huolimatta.
Alueen nykytilan kuvaus on hyvin ylimalkainen. Hankealueen todetaan olevan kokonaisuudessaan metsäaluetta ja maisematasolla turvekankaiden ja kalliometsien mosaiikkia. Lisäksi alueella on joitain ojittamattomina säilyneitä suoalueita. Ohjelman mukaan luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden sijoituspaikoille ja huoltoteiden alle ja varsille jääville alueille sekä sähkönsiirtoreitille.
Luontoarvoja kartoittavat maastotyöt tehdään kuuden päivän aikana kesä-heinäkuussa 2015. Kartoitus kohdennetaan alustaville voimalapaikoille ja niiden läheisyyteen sekä lähtötietojen pohjalta muihin oleellisiin kohteisiin.
Arvokas kallioalue on merkittynä kuvassa 23 ja se mainitaan kappaleessa 16 nimeltä, mutta ohjelmasta ei käy ilmi, miten kallioalue aiotaan hankkeessa ottaa huomioon ja miten hankkeen vaikutukset siihen aiotaan selvittää.
Tuulivoimalapuiston rakentaminen mullistaa ja muokkaa käytännössä koko hankealueen. Arviointimenettelyn aikana luontotyypit tulee siksi selvittää koko hankealueelta kuvioittain ja laatia niistä selkeä kartta, johon myös alustavat voimaloiden paikat sekä tiestö ja sähkönsiirtolinjat sijoitetaan. Aineiston perusteella on itse kunkin mahdollista tarkastella voimalapaikkojen sijoittumista: sijoittuvatko voimalat ojitusalueille vai kallioisille paikoille vai ojittamattomille soille ja kulkeeko sähkönsiirtolinja ojittamattoman suon poikki vai metsäautotien viertä. Sijoituspaikkojen perusteella voidaan sitten arvioida, mitkä voimalapaikat tulee poistaa ja mitkä siirtää. Siten kokonaisuus hahmottuu ja selviää toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, jos sellainen on olemassa.
Haapalan yksityinen luonnonsuojelualue on Metso-ohjelmaan kuuluva kohde, joka poikkeaa merkittävästi alueella vallitsevasta metsien tilasta ja yleisilmeestä. Selostuksessa on tarkkaan selvitettävä kaikki mahdolliset vaikutukset, joita Metso-metsään voi kohdistua. Sitä varten on tarpeen selvittää metsän lajistoa ja pienilmastoa hyvin, jotta muun muassa tiestön levennysten ja voimalapaikkojen maansiirtojen ja kaapeleiden kaivuiden vaikutukset tulevat selville ja teiden linjoja ja voimalapaikkoja tiedetään tarpeen mukaan siirtää tai välttää toteutuksessa haittojen aiheuttamista.
Lepakkoselvitys ilmoitetaan tehtävän. Työssä on käytettävä hyväksi lepakkovaikutuksista kertynyttä uusinta tietoa.
Ohjelmassa todetaan, että hankealueella ei ole maa-ainestenottoalueita, mutta sille kohdistuu tiedossa olevia ottosuunnitelmia. Arviointiselostuksessa ottosuunnitelmia luvataan tarkentaa, mutta nekin alueet on syytä saada myös kartalle. Tuulivoimarakentamiseen sisältyy myös maa-ainesten ottoa, joka saattaa sijoittua hankealueelle. Jos näin on kyseisessä tapauksessa, se on olennaista tietoa niin vaikutusten arviointia kuin kaavoitusta varten.
Voimaloiden vilkkumisen ja valaistuksen vaikutukset myös eläimistöön tulee selvittää. Varjostuksen ja vilkkumisen vaikutus on paikallinen, mutta valo saattaa näkyä kauas. Sillä voi olla varjostusta ja vilkkumista merkittävämpiä vaikutuksia sekä ihmisille että eläimistölle.
Perämeren rannikkoalue on tuulivoimahankkeiden keskittymäaluetta. Vireillä eri vaiheissaan on noin 3000 MW:n edestä hankkeita. Sekä yhteisvaikutusten arviointi että laadukkaan suunnittelun ja sijoittelun merkitys korostuu.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri