Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Raahen Kopsa III tuu­li­puis­to­hank­keen YVA-ohjelmasta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

10.4.2015

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/248/2015

Asia: Lausunto Raahen Kopsa III tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Vaihtoehdoista

Kopsa III tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa, josta toisessa on enintään 12 (VE1) ja toisessa 6 voimalaa (VE2). Yksikköteholtaan voimalat edustavat tämän hetken yleistä linjaa (3-5 MW). Kokonaiskorkeudeksi esitetään enintään 235 m. VE1:ssä hankealueita on kaksi, joista molempiin sijoitettaisiin 6 voimalaa: Kopsa ja Anteronperukka. VE2 laajentaisi olemassa olevaa Kopsan tuulipuistoaluetta 6 uudella voimalalla.

Tuulipuisto liitetään suunnitelman mukaan Kopsan alueelle rakennettavan sähköaseman kautta kaakkoispuolella kulkevaan Siikajoki-Jylkkä 110 kV voimajohtoon. Tuulipuiston osa-alueiden sisällä ja välillä sähkönsiirto hoidettaisiin maakaapeleilla.

Kaavoituksesta

Ohjelman mukaan Kopsan osa-aluettta koskeva kaavoitus etenee samantahtiseksi vaikutusten arvioinnin kanssa. Kopsa III hankealue sijoittuu suurin piirtein Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoiman kehittämiseen varatuille alueille tv-1 327 Kopsa ja 328 Tuppukangas. Sen sijaan Anteronperukan kohdalla vielä vahvistettavana olevassa maakuntakaavassa ei ole varausta tuulivoimala-alueelle. Anteronperukan osalta vaikutusten arvioinnissa Kopsaa korostetummin vasta selvitetään hankkeen toteuttamiskelpoisuutta, joten on hyvä, ettei siltä osin vielä kiiruhdeta aluetta kaavoittamaan.

Arvokohteet

Kopsan ja Anteronperukan väliin ja osittain Anteronperukan hankealueelle sijoittuu valtakunnallisesti arvokas Pihlajaselkä-niminen kumpumoreenialue. Kuvan 3-4 mukaan kumpumoreenialueen kohdalle on merkitty maakaapelin reitti, kun taas kuvassa 4-11 sitä ei ole merkitty, mutta sen sijaan kuvassa osoitetaan vahvistettavan tieosuuden paikka, joka sijoittuu alueen lounaispuolelle. Samassa kartassa tulisi aina esittää kaikki olennainen tieto vaikutusten arvioimiseksi.

Vaikka maakaapeli kaivettaisiin vanhan tien viereen, se vaatisi uutta muokkausta, josta olisi todennäköisesti haitallisia vaikutuksia geologiselle kohteelle. Olemassa olevan tien kunnosta ei ole ohjelmassa tietoa, mutta mitä ilmeisimmin sitäkin pitäisi rakentamisen takia vahvistaa. Sitä paitsi tie kulkee osittain juuri kyseisen kumpumoreeniesiintymän päällä. Tuskin on maankäytön ohjauksen tarkoitus, että sitä voi edelleen heikentää. Näin ollen ohjelman maininta lähimmän voimalan sijainnista noin 220 metrin päässä Pihlajaselästä on harhaanjohtavaa tietoa.

Suojelumerkintöjen osalta karttakuva 4-11 on hyvinkin puutteellinen. Muun muassa vaikutusten arvioinnille olennainen tieto luo-1-merkinnästä, joka osoittaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän suoalueen, uupuu kartasta. Kaavamerkintä luo-1 edellyttää, että alueen maankäyttö suunnitellaan ja toteutetaan niin, että varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen. Tosin joitain arvokkaita luontokohteita on merkitty myös kuvaan 4-12, mutta informaatiota on turhaan pilkottu moneen erilliseen karttakuvaan.

Merkittävä luontokohde on myös Ispinäoja. Siitä ohjelmassa on niukasti tietoa. Maastokartan ja ilmakuvan perusteella ojanvarsi on hyvin mutkittelevaa ja peitteistä. Selostuksessa oja ja sen varret Anteronperukan hankealueen osalta tulee kuvata kattavasti ja arvioida kaiken rakentamisen vaikutukset kyseiseen pienveteen.

Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys

Niin voimalapaikkojen kuin myös sähkönsiirtorakenteiden ja teiden alle jäävästä ja vaikutuspiirissä olevasta kasvillisuudesta ja luontotyypeistä on kerättävä riittävän tarkka aineisto. Kartoitusten tulosten perusteella on voitava arvioida mahdolliset sopivat ja huonot sijoituspaikat. Huomionarvoisia ovat kaikki suhteellisen luonnontilaiset luontokohteet ja niiden vaikutusalue. Ojituksilta säästyneet kosteat luontotyypit on erityisen huolella kuvattava ja siten, että käy selville, miten voimala, tie tai maakaapelin kaivuu saattavat niihin vaikuttaa. Informatiivinen olisi kuva, jossa kertynyt luontotyyppitieto ja voimalapaikat sekä tiestö ja sähkönsiirto ovat sijoitettuina samaan karttakuvaan. Siihen tulee selostuksessa pyrkiä.

Vaikutukset eliöstöön

Kopsa III on olemassa olevan tuulipuiston laajennus. Anteronperukka on sen sijaan selvästi erillinen alue. Sen kuvaus hakkuiden ja ojitusten tehokkaasti muokkaamana alueena on vähättelevä. Anteronperukan rakentamisen elinympäristöä pirstova vaikutus voi olla merkittävä, koska sillä ja sen lähiympäristössä on paljon arvokkaita luontokohteita. Lisäksi on otettava huomioon lukemattomien tuulivoimalahankkeiden ja Laivakankaan kaivoksen yhteisvaikutus eliöstölle elinalueiden hävittäjinä.

Muu maanmuokkaus

Ohjelmassa ei mainita, mistä mahdollisesti tarvittava maa-aines otetaan. Se saattaa kohdistua hankealueelle tai johonkin muuhun uuteen ottopaikkaan. Arviointiselostuksessa on esitettävä maa-ainesten hankinnasta oleellinen tieto. Jos ottopaikka/-paikkoja sijoittuu hankealueelle, se on myös kaavoitukseen vaikuttava asia.

Tuulivoimaloiden rakentamiseen saattaa liittyä myös massanvaihtoja. Kertyvät maamassat voivat olla merkittäviä. Niiden sijoittaminen ja vaikutukset on esitettävä selostuksessa.

Maanmuokkaukseen saattaa liittyä myös happamien valumien vaara, vaikka se ohjelman mukaan onkin epätodennäköinen. Hankealueet kuitenkin sijaitsevat Litorinameren aikaisen rantaviivan alapuolella. Ispinäojan vedenlaadusta todetaan, että se on hapanta. Happamuus ei välttämättä johdu vain turvemaista. Happamat valumat pitää pystyä ennakolta estämään. Siksi niihin liittyvistä riskeistä on oltava hyvin selvillä.

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa on yli 3000 MW:n edestä tuulivoimalahankkeita vireillä. Osa on jo toteutuneita ja varsin moni on pitkälle valmisteltu. Materiaalia ja kokemuksiakin vaikutuksista on kertynyt runsaasti. Sitä olisi jo syytä alkaa analysoida yhteisvaikutusten arvioimiseksi siten, että arvioinnilla olisi jotain merkitystäkin ja vaikutusta hankkeiden toteuttamiseen.

Esimerkkinä yhteisvaikutuksista käyvät vaikutukset rannikkoa pitkin muuttaviin lintuihin. Vaikka Kopsan ja Anteronperukan hankealueet eivät sijoitu aivan vilkkaimpaan muuttokäytävään, niitäkin kautta muuttaa lintuja. Huomiota kiinnittää kuvassa 3-9 varsinkin Anteronperukan sijainti muihin tuulivoimala-alueisiin nähden. Se pistää linjasta ulos ja voi siten olla tavallista haitallisempi lisäeste linnustolle.

Merja Ylönen
aluepäällikkö / sihteeri