Lausunto Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
20.4.2015
Haapaveden kaupunki
haapaveden.kaupunki(at)haapavesi.fi
Kärsämäen kunta
karsamaen.kunta(at)karsamaki.fi
Asia: Lausunto Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta, Haapavesi ja Kärsämäki
Kaavallinen ohjaus
Osayleiskaavoitettavan Hankilannevan tuulivoimalahanke koostuu enintään 8 voimalasta, joiden yksikkökoko on 3-5 megawattia, kokonaisteho enintään 30 MW ja kokonaiskorkeus enintään 230 metriä. Hankkeessa ei ole suoritettu ympäristövaikutusten arviointia, vaan sen vaikutukset arvioidaan kaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen on tarkoitus toimia voimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena.
Hanke jää myös maakuntakaavan tuulivoimaa koskevan maankäytön ohjauksen ulkopuolelle. 1. vaihemaakuntakaavan kaavamääräyksen mukaan maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden ulkopuolella voidaan toteuttaa tuulipuistoja, jotka eivät ole merkitykseltään seudullisia. Niidenkin suunnittelussa on kuitenkin otettava huomioon eri hankkeiden yhteisvaikutukset erityisesti asutukseen, maisemaan ja linnustoon ja pyrittävä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia.
Pohjois-Pohjanmaan länsiosissa on vireillä eri vaiheissa yli 3000 megawatin edestä tuulivoimalahankkeita. Kaavaselostuksessa mainitaan muita tuulivoimahankkeita, mutta yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu.
Kaavaselostuksen mukaan tuulivoimapuiston maa-alueet ovat Haapaveden kaupungin ja Kanteleen voiman omistuksessa. Kaava-aineistosta ei käy ilmi mainittujen tahojen maanomistuksen kokonaispinta-ala kyseisellä tai lähialueella. Kanteleen voimalla on esimerkiksi vireillä Hankilannevalle turpeenottohanke Varpunevan nimellä. Turpeenottohankkeesta on valitettu, koska se sijoittuisi ojittamattomalle suolle. Niin ollen se saattaa jäädä toteutumatta. Tuulivoimalahanke on suunniteltu siten, että se välttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn eikä 1. vaihemaakuntakaavaa tarvitse ottaa huomioon. Sen tulee tarkoittaa, että viereen tai lähialueelle ei tule uusia tuulivoimalahankkeita eikä tämän hankkeen laajennusta.
Kaava-alueen maankäyttö
Kaava-aineiston mukaan tuulivoimalapaikat tiestöineen ja sähkönsiirtoineen on sijoitettu voimaperäisesti käsitellylle maa- ja metsätalousalueelle. Tuulipuiston toteutuksessa voidaan käyttää pääosin olemassa olevaa tiestöä. Lisäksi sähkönsiirto ei vaadi uuden ilmajohdon rakentamista, vaan voimala-alue voidaan liittää vieressä kulkevaan 220 kV:n kantaverkkoon.
Kun kaavaa käytetään rakennusluvan saamisen perusteena, siinä tulee antaa määräyksiä maansiirroista ja tarvittaessa myös maa-ainesten otosta. Se saattaa kohdistua hankealueelle tai johonkin muuhun uuteen ottopaikkaan, jolla on ympäristövaikutuksensa. Massanvaihdoista ja -siirroista kertyvät maamassat voivat olla merkittäviä, kuten selostuksessakin todetaan. Niiden sijoittaminen on esitettävä kaavakartassa ja vaikutukset selvitettävä kaavaselostuksessa.
Happamat valumat
Kappaleessa 12.7.2 Pintavesistöt todetaan, että mikäli rakentamisen aikaisten kaivuiden yhteydessä havaitaan turvemaiden tai pehmeiköiden kohdalla potentiaalisia happamia sulfaattimaita, tulee valumavesien happamuushaittojen torjumiseksi kalkita happamuutta aiheuttavat maamassat riittävästi. Happamien valumien toteaminen ja ehkäisy vaativat selvennyksiä siitä, miten ne todetaan ja tarkalleen ottaen miten ja missä happamien valumien estyminen hoidetaan.
Luontoarvojen huomioon ottaminen
Tuulivoimapuisto sijoittuu luonnontilaisten soiden, Hankilannevan ja Hautanevan väliselle kivennäismaakannakselle. Tuulivoimalat C, D, E ja F muodostavat soita reunustavan rivin. Voimalat E ja F sijoittuvat Hankilannnevan ja Hautanevan väliin soiden suuntaisesti ja voimalat C ja D Hautanevan pohjoisreunalle. Lisäksi voimalat A ja B pystytetään suunnitelman mukaan Rahkanevan-Teerinevan viereisen Katajanevan eteläpuolelle.
Pohjois-Pohjanmaan liiton Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä tilaaman selvityksen mukaan maakunnan eteläisen osan soista lajistoltaan monimuotoisimmat olivat Pyhäjärven Vihtaneva, Pyhännän Tattarineva sekä Haapaveden Hankilanneva ja Rahkaneva–Teerineva. Raportissa Hankilannevalla tarkoitetaan suon koko ojittamatonta aluetta, josta Varpuneva muodostaa keskeisen osan. Tulokset on julkaistu maakuntaliiton Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelman osaraportissa Suolinnustoselvitys.
Hankilannevan kartoituksessa havaittu suolintujen lajimäärä oli 17 ja yhteisparimäärä 75. Lajiston tiheys 36,5 p/km2 on korkea. Suon kahlaajalajisto oli monipuolinen. Pikkukuoveja oli 6 paria ja kapustarintoja 4 paria. Kahlaajareviirien yhteismäärää oli 21 (10,0 p/km2). Kahlaajien reviirit sijaitsivat enimmäkseen pohjoisosassa alueella, joka kattaa noin puolet koko Hankilannevasta. Eteläpuoliskossa havaittiin taivaanvuohi, pikkukuovi, 8 kuovia, kaksi liroa ja valkoviklo. Hankilannevalla pesi myös lokkeja. Pohjoisosassa havaittiin kuusi kalalokin reviiriä. Suon itäreunalla on pieniä lampia, joiden ympäristön lajeja olivat tavi (3 paria), liro, metsäviklo ja pajusirkku.
Linnustoselvityksen mukaan linnustovaikutukset ovat vähäiset. Selvityksissä on keskitytty kaavoitettavan alueen linnustoon. Soista on lyhyt maininta, mutta linnuston liikkumista avosoiden välillä ei ole selvityksissä otettu huomioon. Törmäysriskiä arvioitaessa painoarvoa annetaan lintujen kyvylle väistää. Tässäkin tapauksessa väistämisprosentti on arvioitu korkeaksi ja sitä myöten törmäysriski pieneksi. Voimalarivistö on kahden ojittamaton suoalueen välissä poikittaisena. Väistämisestä ei ilmeisesti ole varsinaista seurantatietoa. Kuitenkin osana törmäysriskin laskemista pitää arvioida väistämismahdollisuudet ja lintulajien ominaispiirteet huomioon ottaen todennäköiset väistölinjat. Selvitystietoa lintujen liikkeistä soiden välillä tarvitaan voimalapaikkojen sijoittamiseksi mahdollisimman haitattomasti. Haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisemiseksi saattaa olla tarve karsia voimaloita tai siirtää niiden paikkoja.
Kaavaselostuksessa todetaan, että linnustoselvityksien tuloksena osayleiskaava-alueelle rajattiin kaksi potentiaalisesti linnustolle arvokasta kohdetta: Pölhönnevan itäpuolelle ja Murronrämeen itäosaan. Kohteet ovat ympäristöään rehevämpiä metsiä, joilla tavattiin vaateliaampia metsälajeja. Kaavakartassa ei kyseisillä paikoilla kuitenkaan ole mitään luo-merkintää. Kaavaselostuksessa myös kerrotaan suoraan, että tiedosta ei ole välitetty, vaan luontoselvityksessä potentiaalisesti linnustollisesti arvokkaalle kohteelle on osoitettu rakennuspaikka.
Luo-1 -merkinnällä osoitetaan yksi kohde voimalan A vieressä. Merkinnän kaavamääräyksen mukaan sillä osoitetaan alueella sijaitseva metsälain 10 §:n mukainen kohde. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon luontoarvot sekä alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeän luonteen turvaaminen. Vaihemaakuntakaavan luo-1 -merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen. Samaa sanamuotoa voi käyttää tässäkin tapauksessa.
Tuulivoimalapuiston rakentaminen myllää ympäristöään voimakkaasti maansiirtoineen ja teiden levennyksineen. Jos on tarkoitus, että luontoarvot säästetään, selvitystieto on otettava ohjenuoraksi ja kaavassa on syytä olla riittävä informaatio sen varmistamiseksi, että haitalliset vaikutukset ennaltaehkäistään.
Melun, välkkeen ja valon vaikutukset otetaan huomioon vain ihmisiin kohdistuvina. Niiden vaikutukset linnustoon tulee kuitenkin myös arvioida viereisten soiden korkean linnustoarvon vuoksi.
Kuten kaavaselostuksessakin todetaan alueen maankäyttö on intensiivistä. Huomattavimmat luontokohteet ovat ojituksilta säästyneet suot. Hankilannevalta on määritetty uhanalaisia suoyhdistymätyyppejä 1, uhanalaisia suoluontotyyppejä 4 ja silmälläpidettäviä 7, uhanalaisia kasvilajeja 2. Lisäksi suo on todettu kytkeytyneeksi, mikä on erityisen merkityksellistä seutukunnassa, jonka soiden ojitusprosentti on 85 luokkaa. Maakuntaliiton suo-ohjelman puitteissa inventoitujen soiden luonnonarvojen vertailussa Hankilanneva sai yhteensä 40 pistettä, joka on Haapaveden ja Kärsämäen inventoiduista soista korkein luku.
Kaavaselostuksen sivulla 70 todetaan vaikutuksista arvokkaille luontokohteille muun muassa seuraavasti: ”Alueelle sijoittuvien metsä- ja suoluontotyyppien olosuhteille ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Suoluontokohteille kohdistuvat vaikutukset voivat olla lähinnä hydrologiaa muuttavia.” Soiden vesitaloutta eli hydrologiaa muuttavia vaikutuksia ei nimenomaan saa olla. Se on varmistettava selkeällä kaavamääräyksellä. Suot eivät sisälly kaava-alueelle, mutta kaava rajautuu niihin. Yleismääräyksenä tulee kirjata, että kaava-alueeseen rajautuvien soiden vesitalouteen ei saa aiheuttaa sitä heikentäviä muutoksia.
Kaikkien jäljellä olevien ojittamattomien soiden luonnonsuojelubiologinen merkitys on suuri. 1. vaihemaakuntakaavassa on sekä Haapavedellä että Kärsämäellä yksi uusi soidensuojelualuevaraus (SL-1). Sen sijaan paikkakunnilla ei ole yhtään uutta luo-varauksen (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue) saanutta suota. Hankilanneva jäi valkoiseksi alueeksi maanomistajan ja maakuntaliiton eriävien näkemysten vuoksi. Uusien suojeluvarausten vähäinen määrä kertoo sekä suoluonnon heikosta tilasta että turvealan luomista paineista. Tuulivoimahankkeilla niitä ei saa enää lisätä.
Luonnonsuojelupiiri kiittää mahdollisuudesta lausua mielipiteensä kaavaluonnoksesta sekä saamastaan kaava-aineistosta ja pyytää kaavoittajan palautteen tiedoksi yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen. Yhdistys ottaa mielellään vastaan lausuntopyynnön materiaaleineen myös kaavaehdotuksesta.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
aluepäällikkö / sihteeri