Mielipide Pyhäjärven Hiidenkylän Pitkänkankaan harjualueelle suunnitellun maa-ainesten oton, soran murskauksen ja murskeen varastoinnin lupahakemuksesta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
044-929 0550

Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistys ry
Vesalantie 28
86710 Kärsämäki
penttijuhanipesonen(at)gmail.com

28.4.2015

Peruspalvelukuntayhtymä
Selänne
Ympäristö- ja rakennuspalvelut
Pyhäjärven toimipiste
PL 15
86801 Pyhäsalmi
heikki.estola)at)selanne.net

Viite: Kuulutus maa-aineslain ja ympäristönsuojelulain mukaisista lupahakemuksista valtionmaalle 626-893-10-1

Hakija: Lujabetoni Oy

Asia: Mielipide Pyhäjärven Hiidenkylän Pitkänkankaan harjualueelle suunnitellun maa-ainesten oton, soran murskauksen ja murskeen varastoinnin lupahakemuksestapyjä

Vaatimus

Lupahakemus tulee hylätä maa-aineslain 3 §:n ja ympäristönsuojelulain 48 ja 49 §§:n vastaisena.

Perustelut

Maa-ainesten, lähinnä hiekan ja soran ottoa suunnitellaan Pyhäjärven Pitkänkankaan harjualueelle. Maanomistaja on valtio ja vuokrattavan alan pinta-ala 10 hehtaaria ja varsinaisen ottoalueen 8.4 hehtaaria. Kyseessä on uusi toiminta. Kokonaisottomäärä olisi 500 000 kuutiota ja vuotuinen määrä 125 000 kuutiota. Soramursketta tuotettaisiin noin 1000 tonnia ja enintään 3000 tonnia päivässä ja vuodessa keskimäärin 125 000 tonnia ja enimmillään 225 000 tonnia. Maa-ainekset on tarkoitettu betonin raaka-aineeksi. Lupaa haetaan 10 vuodeksi.

Ottoalue sijaitsee harjujensuojeluohjelmassa suojellulla Pitkänkankaan harjualueella Pyhäjärven Hiidenkylässä. Hankealueella ei ole asema- tai yleiskaavaa, joten sen maankäyttöä ohjaa oikeusvaikutteinen maakuntakaava. Siinä ei ole varausta maa-ainesten otolle kyseisellä alueella.

Sen sijaan kaavassa on merkintä arvokkaasta harjualueesta. Kaavamerkinnän MY-hs suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia.

Hankealueen luoteispuolella reilun kilometrin etäisyydellä on Tervaneva-Sivakkaneva-Pitkäkangas -Natura-alue. Pitkänkankaan harju on siten osittain suojeltu myös Natura-suojeluohjelmassa. Hakemuksessa todetaan, että hankealue ei sijaitse suojelualueella. Tosiasiassa maa-ainesten ottohankkeessa harjujensuojelualue on yhtä kuin suojelualue. Harjujensuojelua toteutetaan nimenomaan maa-aineslailla.

Vielä vahvistamattomassa 1. vaihemaakuntakaavassa hankealueen länsipuolella on Rautionharjun-Kansanharjun valtakunnallisesti arvokas geologinen muodostuma ge-2 (kumpumoreeni). Lisäksi hankealue sijaitsee Haaskanrypäleen harjulaajentuman ja Tervahyttien kulttuurihistoriallisen kohteen välissä. Paikallistiedon mukaan alue on niinikään merkittävä maisema- ja virkistysalue.

Hakija esittää noudattavansa maakuntakaavan suunnittelumääräystä jättämällä harjun ylimmän kohdan ja muinaisen rantaviivan ottoalueen ulkopuolelle. Hakemuksen mukaan muun muassa maa-ainesten laatua ja kerrostumista ei kuitenkaan ole selvitetty. Hakemus ei täytä vaatimusta riittävistä selvityksistä eikä toiminnanharjoittajan selvilläolosta. Selvitysten puutteellisuuden takia esimerkiksi erodoitumista ei ole arvioitu, joten hankkeesta vastaava eikä lupaviranomainen voi olla varma, että luvatutkaan haittojen lievennykset olisivat toimivia. Hakemuksesta puuttuu myös arvio siitä, miten maa-ainestenotto vaikuttaa puheena olevan harjun suojelustatukseen ja suojeluarvoon sekä yleisemmin harjujensuojelun toteutumiseen.

Pitkänkankaan maa-aineshanke ei selvästikään täytä maa-aineslain 1 a §:n tavoitetta ainesten otosta ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Se rikkoo räikeästi lain 3 §:n säädöksiä, joiden mukaan maa-aineslaissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu:
1) kauniin maisemakuvan turmeltumista;
2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista;
3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai
4) tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.

Niin ollen lupaa maa-ainesten otolle ei tule myöntää.

Lupaa haetaan myös ympäristönsuojelulain nojalla murskaustoiminnalle. Ympäristönsuojelulain 48 §:ssä säädetään lupaharkinnan perusteista: Lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

Lain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
1) terveyshaittaa;
2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa;
3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta;
4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella;
5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Alueella murskattaisiin sijaintipaikan soravaroja, joten maa-ainestenotto ja murskaus ovat samaa hanketta samalla sijaintipaikalla, joka on myös tärkeä pohjavesialue. Hankkeessa eivät ympäristönsuojelulain mukaiset luvanmyöntämisen edellytykset täyty.

Vaikka harjualueella on ollut aiempaa maa-ainestenottoa, sen jatkaminen uudessa pisteessä ei ole tarkoituksenmukaista. Se ei ole peruste yhä uudelle maa-ainesten otolle harjujensuojelualueella. Ottaen huomioon muun muassa maisema- ja geologiset arvot sekä pohjanvedensuojelun maa-ainestenotto ja murskaustoiminta suunnitellulla paikalla olisi yleisen edun vastaista. Toiminta vaikeuttaisi merkittävästi maakuntakaavan maankäytön ohjauksen toteutumista eikä olisi uusiutumattomien luonnonvarojen vastuullista hyödyntämistä.

Harjujensuojeluohjelman tarkoitus on suojella harjua geologisena muodostumana. Maa-ainesten otto tuhoaa muodostuman pysyvästi. Suojelua ja maa-ainesten hyödyntämistä ei voi sovittaa yhteen, vaan niille on oltava omat erilliset alueensa.

Luonnonsuojelupiiri pyytää päätöksen perusteluineen tiedoksi sähköisesti ylläolevaan osoitteeseen.

Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri

Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistys ry

Pentti Pesonen Sinikka Laajala
puheenjohtaja sihteeri