Lausunto Haapajärven Välikankaan ja Ristiniityn tuulivoimapuistojen yva-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
8.5.2015
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/29/07.04/2015
Asia: Lausunto Haapajärven Välikankaan ja Ristiniityn tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Vaihtoehdoista
Välikankaan ja Ristiniityn tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kolmea toteuttamisvaihtoehtoa: VE1 Välikankaan alueelle enintään 16 voimalaa, VE2 Ristiniityn alueelle enintään 8 voimalaa ja VE3, joka on VE1 + VE2 eli Välikankaan alueelle enintään 16 voimalaa ja Ristiniityn alueelle enintään 8 voimalaa. Teholtaan voimalat ovat 3-5 MW ja voimaloiden siipien kärki käy ylimmillään 220 metrin korkeudella.
Sähkönsiirto esitetään tapahtuvan hankealueilta maakaapelilla uudelle sähköasemalle Välikankaan eteläpuolelle ja siitä edelleen olemassa olevaan Pyhäjärvi-Haapajärvi 110 kV:n voimajohtoon.
Vaikutusten arvioinnista
Hankealueita kuvataan ojitusten muuttamaksi talousmetsäksi, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on kerrottu tehdyn vuosien 2013 ja 2014 aikana. Selvitysten tuloksia ei kuitenkaan esitellä, vaan hankealueiden ympäristön tilaa ja luontotyyppejä kuvataan vain aivan yleisellä tasolla. Myöskään käytettyjä menetelmiä ja selvitysten tarkempia ajankohtia ei kerrota. Arviointiselostus kuitenkin aiotaan jättää jo toukokuussa 2015. Aikataulu ei ole pitänyt, mutta taulukossa 2-1 kuvatun suunnitelman perusteella on selvää, että luontoselvityksiin ja -vaikutusten arviointiin ei ole katsottu olevan tarvetta vaikuttaa.
Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset -kappaleessa s. 73 luetellaan luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät kohteet, joihin inventoinneissa on keskitytty. Huomiota kiinnittää, että ojittamattomina säilyneitä suolaikkuja ei ole mainittu. Alueellisesti ja paikallisesti edustaviksi todetaan esimerkiksi lahopuustoiset ja eri-ikäisrakenteiset metsät ja geologisesti arvokkaat kohteet. Kuitenkin juuri ojittamattomat suot ovat erittäin tärkeitä luontokohteita ja nimenomaan siksi, että seudun metsät ovat pääosin voimaperäisesti käsiteltyjä talousmetsiä. Myöskään ei voi ajatella, että esimerkiksi Pesäneva ei olisi hankealuetta eikä sen luontotyyppejä ja lajeja tarvitse selvittää eikä selostuksessa esittää, kun sille ei ole suunniteltu yhtään tuulivoimalan paikkaa.
Karttatarkastelun perusteella Välikankaan hankealueella on kaksi ojittamatonta suota Lukkaristenneva ja Pesäneva. Tuulivoimalapuiston rakentaminen teineen pirstoo ja myllää sijaintialueensa hyvinkin totaalisesti. Jotta jäljellä olevia luontoarvoja pystytään haluttaessa säästämään, luontotyyppi- ja lajistokartoitukset on tehtävä huolella ja kattavasti ja selvitettävä, voiko joistain voimaloista aiheutua muutoksia soiden vesitalouteen.
Lisäksi Pesänevan itäpuolella on Paskoneva ja sen eteläpuolella Pasko-Vittoudenlampi. Paskonevalle on ollut vireillä turpeenottohanke, mutta Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt sen lupahakemuksen päätöksellään 31.1.2012. Turpeenottohankkeen yhteydessä on tehty myös luontoselvityksiä ja niiden mukaan suolla ja lammella on luontoarvoja ja myös vaateliasta lajistoa. Paskoneva muodostaa Pesänevan kanssa isomman kokonaisuuden, johon tuulipuistohankkeen vaikutuksia on arvioitava.
Välikankaan hankealueen koillisnurkalla, vain noin 1.8 kilometrin etäisyydellä sijaitsee puolestaan Nurmesjärven Natura-alue. Sen suojelun perusteena on linnustoarvo. Natura-tietolomakkeessa todetaan, että Nurmesjärvi on yksi edustavimmista lintujärvistä entisen Oulun läänin alueella ja että se on määritelty kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvesialueeksi. Nurmesjärven arvo perustuu sen monimuotoiseen ja runsaslukuiseen pesimälinnustoon. Järvellä on yli 40 lintuvesilajia. Keväisin järvi on merkittävä levähdysalue sadoille kahlaajille, vesilinnuille sekä joutsenille ja hanhille. Nurmesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja sen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Nurmesjärvi ja Paskoneva, lampi, Vittoudenjärvi, Pesäneva ja Lukkaristenneva muodostavat pesimä-, ruokailu- ja saalistusaluekokonaisuuden, johon tuulivoimalahankkeilla saattaa olla vaikutuksia. Niistä on tehtävä selostuksessa selkoa.
Ohjelmassa kerrotaan, että pintavedet laskevat Välikankaan pohjoisosasta Nurmesjärveen. Selostuksessa on arvioitava, onko maanmuokkauksella ja kuivatuksilla vaikutusta Nurmesjärveen.
Paskonevan turpeenottohankkeen yhteydessä tehdyssä linnustoselvityksessä vuodelta 2004 ilmoitetaan havaintoja myös metsäpeurasta (Jari Jokela ja Jouni Klinga 2004: Paskonevan pesimälinnustoselvitys. Biologitoimisto Venetvaara Ky). Linnustoraportissa kirjoitetaan, että laskennan aikana Paskonnevan rajauksen pohjoisella märällä osalla nähtiin metsäpeuroja, kolme aikuista ja kaksi vasaa, sekä rajauksen eteläosassa avosuoalueella neljä aikuista ja kaksi vasaa. Paskonnevalla lienee siis merkitystä metsäpeurojen kesäisenä ruokailualueena.
Metsäpeura on Fennoskandiassa endeeminen alalaji ja on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa vuodelta 2010. Uhanalaisluokka on sama kuin edellisessä arviossa. Metsäpeura on EU:n luontodirektiivin liitteen II laji ja se on myös Suomen vastuulaji. Lajin suojelutyö on aktiivista. Metsähallitus on muun muassa valmistellut lajin palautusistutuksia. Sivulla www.suomenpeura.fi on lisätietoa lajin suojelutyöstä. Varsinkin kun on tiedossa havaintoja lajista hankealueelta ja sen läheisyydestä, vaikutusten arviointimenettelyssä on selvitettävä alueen ja sille sijoittuvan hankkeen merkitys metsäpeuran leviämiselle ja lisääntymiselle.
Kartan mukaan Välikankaan hankealueella on Lukkaristen kallio. Sen piirteet ja lähiympäristö on myös kuvattava ja arvioitava rakentamisen vaikutukset siihen.
Kun kaavoitus on samanaikaisesti vireillä ja kun kaavan on tarkoitus olla luvan myöntämisen peruste, niin luontotyypit pitää selvittää koko hankealueelta kuvioittain ja esittää selkeästi kartalla, johon myös alustavat voimaloiden paikat sekä tiestö ja sähkönsiirtolinjat sijoitetaan. Se palvelee haitallisten vaikutusten karsimista ja edesauttaa kaavoitusta.
Kartan mukaan Välikankaalla on sorakuoppia. Tuulivoimarakentamiseen sisältyy myös maa-ainesten ottoa. Jos sitä sijoittuu hankealueelle, se on olennaista tietoa niin vaikutusten arviointia kuin kaavoitusta varten. Lisäksi on syytä selvittää pintamaiden siirtoa ja läjitystä.
Voimaloiden valaistuksen vaikutukset linnustoon on selvitettävä ja otettava siinä huomioon Nurmesjärven läheisyys. Lisäksi valon ja melun sekä tiestön ja sillä liikkumisen mahdollinen karkottava vaikutus metsäpeuraan tulee arvioida.
Perämeren rannikkoalue on tuulivoimahankkeiden keskittymäaluetta. Vireillä eri vaiheissaan on yli 3000 MW:n edestä hankkeita. Vaikka Ristiniityn ja Välikankaan hankealueet sijoittuvat sisämaahan, ne osuvat kuitenkin varsinkin kurjen muuttoreitille. Lähiseuduilla on useita muitakin tuulivoimapuistohankkeita niin ikään kurjen muuttoreitillä. Se edellyttää niiden yhteisvaikutuksen arviointia.
Yhteenveto
Hanke sijoittuu vielä vahvistamattomassa 1. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 2.12.2013) tuulivoimalle varatuille alueille tv-1 355 Vasikkakallio ja tv-357 Välikangas. Hankerajaukset poikkeavat kaavan rajauksista puoleen ja toiseen, mikä johtunee maanomistusoloista. Hankkeet näyttävät sijoittuvan pääosin valtion maalle. Selostuksessa on arvioitava, erityisesti Välikankaan Lukkaristennevan ja Pesänevan lähimpien voimalapaikkojen toteuttamiskelpoisuutta.
Merja Ylönen
aluepäällikkö / sihteeri