Lausunto Haapajärven Välikankaan ja Ristiniityn tuulivoimapuistojen yva-selostuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
27.10.2015
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/29/07.04/2015
Asia: Lausunto Haapajärven Välikankaan ja Ristiniityn tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Vaihtoehdoista
Haapajärven Välikankaalle ja Ristiniitylle suunnitellaan enintään 24 tuulivoimalan kokonaisuutta. Toteuttamisvaihtoehdot ovat edelleen samat kuin ohjelmavaiheessa: VE1 Välikankaan alueelle enintään 16 voimalaa, VE2 Ristiniityn alueelle enintään 8 voimalaa ja VE3, joka on VE1 + VE2 eli Välikankaan alueelle enintään 16 voimalaa ja Ristiniityn alueelle enintään 8 voimalaa. Voimaloiden paikat ovat kuitenkin saattaneet hienokseltaan muuttua ohjelmavaiheen esityksistä. Teholtaan voimalat ovat 3-5 MW ja voimaloiden siipien kärki käy ylimmillään 220 metrin korkeudella.
Sähkönsiirto esitetään tapahtuvan hankealueilta maakaapelilla uudelle sähköasemalle Välikankaan eteläpuolelle ja siitä edelleen olemassa olevaan Pyhäjärvi-Haapajärvi 110 kV:n voimajohtoon.
Vaikutusten arvioinnin tuloksia ja johtopäätöksiä
Maa- ja kallioperä
Tuulivoimarakentamiseen liittyy merkittävässä määrin sora- ja kiviainesten hankintaa ja käyttöä. Asia kyllä selostuksessa mainitaan, mutta siitä ei kovin kummoista vaikutustenarviointia saada irti. YVA-selostuksen mukaan hankealueille ei sijoitu arvokkaita kallioalueita. Johtopäätöksenä esitetään, että koska hankealueille tai niiden läheisyyteen ei sijoitu erityisiä geologisia arvoja, vaikutukset maa- ja kallioperälle ovat vähäisiä. Niihin kohdistuvat ympäristövaikutukset eivät taida kuitenkaan olla kiinni vain kallioperän laadun uhanalaisuudesta.
Hankealueella mainitaan olevan joitakin vanhoja maa-ainesalueita, louhoskin, joita arvellaan voitavan hyödyntää. Niiden sijainti, soveltuvuus ja riittävyys tuulivoimahankkeeseen sekä hyödyntämisen vaikutukset tulee olla selvillä ja kaikki tarvittava maa- ja kiviainesten hankinta, sikäli kuin se sijoittuu hankealueelle, tulee merkitä osayleiskaavaan.
Yhteysviranomaisen lausunnossa Välikankaan hankealueella sijaitseva Lukkaristenkallio on sijoitettu kappaleeseen, jossa käsitellään maa- ja kallioperää. Vaatimukseen ottaa arvioinnissa huomioon Lukkaristenkallio hankevastaava toteaa, että tämän huomionarvoisen kallioluontokohteen edustavin osa on rajattu luontokohteeksi. Vastauksessa luonnonsuojelupiirin huomautukseen ilmoitetaan, että Lukkaristenkallio on rajattu luo-kohteeksi ja että kallioalueen vieressä olevaa voimalaa on siirretty kauemmas. Edustavimman osan rajaamiseen kokonaisuuden sijaan vaikuttanee tulkinta siitä, että kyse olisi metsälakikohteesta. Kalliota ei metsälailla kuitenkaan suojella eikä se suojaa myöskään maankäytön muutokselta.
Lukkaristenkallion rajaaminen luo- tai geo-kohteeksi on paikallaan. Esiintymä on hyvin selvärajainen sekä kartassa että ilmakuvalla. Sen sijaan mitään syytä ei ole rajata luo-kohteeksi vain esiintymän lakialue. Kallioalue on ympäristöstään selvästi erottuvana todennäköisesti myös maisemallisesti merkittävä kohde. Sitä ei tule reunoiltaan kiviaineksena nakertaa. Osayleiskaavassa Lukkaristen kallioalue on rajattava kokonaisuudessaan luo-merkinnällä.
Selostuksen selvitys kallioalueista on muutoinkin puutteellinen. Lukkaristenkallio on itäisin osa laajemmasta kallioalueesta. Ilmakuvan mukaan Välikankaan hankealueen länsiosassa olevat kallioalueet ovat myös aivan edusravia kohteita – myös metsälakikohteina. Niille ei ole sijoitettu voimalapaikkoja, mutta ne ovat hankealueella. Jos kallioiden kiviaines kiinnostaa hankevastaavaa, se on myös tuotava esille ja louhinnan vaikutukset on arvioitava. Kallioalueita koskevat tiedon aukot pitää paikata kaavoitusta varten.
(Arvokkaat) luontokohteet ja lajisto
Arviointiohjelmassa, joka on päivätty helmikuulle 2015, kerrottiin, että kasvillisuus- ja linnustoselvitykset on tehty vuosien 2013 ja 2014 aikana. Selvityksissä käytettyjä menetelmiä ei ohjelmassa paljastettu. Luontotyyppien ja kasvillisuustietojen kartoituksen ajankohtaa tai menetelmiä ei kerrota edelleenkään. Niitä vain mainitaan inventoidun maastokaudella 2014 yhteensä kahden maastotyöpäivän ajan. Alueen luontotyypeistä ja kasvilajistosta ei ole entuudestaan dokumentoitua havaintoaineistoa. Kun kasvilajistosta ei loppujen lopuksi sanota yhtään mitään, syntyy vaikutelma liian vähäisestä panostuksesta niiden selvittämiseen.
Voimalapaikat on kartan mukaan sijoitettu talousmetsinä käsitellyille kivennäismaille sekä ojitusten tehokkaasti kuivattamille soille. Lukkaristenkallion ohella arvokkaita luontokohteita ovat Lukkaristenneva ja Pesäneva Välikankaan hankealueella. Ristiniityn osa-alueella ei ole havaittu erityisen tärkeitä elinympäristöjä, mutta siellä mainitaan kuitenkin olevan puustoltaan Välikankaan aluetta edustavampaa metsäluontoa.
Selostuksesta eivät suotyypit käy selville, joten tieto on hankittava erillisraportista. Siinäkään ei esitetä suotyyppejä kartalla, mutta jonkin verran niitä on sanallisesti kuvattu. Suotyyppien kartoituksen tarkkuudesta ei kuitenkaan kerrota. Voimaloita ei ole sijoitettu soille, mutta suot sijaitsevat hankealueella ja hankkeella saattaa olla vaikutusta soiden hydrologiaan ja lajistoon.
Lukkaristenneva ja Pesäneva ovat selvityksen mukaan yhdistelmätyypin nevarämeitä. Pesänevan suoluontotyypeistä minerotrofiset lyhytkorsinevat, kalvakkanevat ja lyhytkorsirämeet mainitaan vaarantuneiksi (VU). Pesänevan suotyypeistä ovat Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -arvioinnin mukaan Isovarpuräme ja tupasvillaräme silmälläpidettäviä (NT) Etelä-Suomessa. Lukkaristennevalla esiintyy myös joitain vaarantuneita suotyyppejä. Soiden kuvaus on ylimalkaista, mutta selvää on, että seudun suoluonnon tila huomioon ottaen ojittamattomina säilyneet suolaikut ovat erityisen arvokkaita luontokohteita.
Konsultin käyttämän vaikutusarvioinnin kriteeristön mukaan vaikutuskohteen herkkyys on vähäinen muun muassa silloin, kun kyseessä on esimerkiksi elinvoimaiseksi määritellyt luontotyypit. Herkkyys on kohtalainen, jos arvokkaat elinympäristöt ovat metsälain 10 §:n kohteita tai alueellisesti uhanalaisia. Kaikkia mainittuja arvokkaita luontokohteita pidetään metsälain erityisen arvokkaina elinympäristöinä ja suotyypit ovat osin uhanalaisia. Silti niiden herkkyys muutoksille on arvioinnin tekijän mukaan vähäinen. Hydrologiaa heikentävät vaikutukset jäävät epätodennäköisiksi tai korkeintaan hyvin lieviksi voimaloiden etäisyyden takia. Kaiken kaikkiaan hankkeen vaikutuksilla ei ole merkittävyyttä. Arvio on vähättelevä eikä ota huomioon alueen metsä- ja suoluonnon muuttuneisuutta. Metsälain perusteella arvottaminen ei edes ole oikeaan osuvaa. Metsälaki ei turvaa lain 10 §:ssä mainittujen luontotyyppien säilymistä tuulivoimahankkeissa, joissa on kyse maankäytön muutoksista.
Selostuksen mukaan voimaloiden rakennuspaikkoja on siirretty etäämmälle ojittamattomista suoalueista. Hydrologiaa heikentävien vaikutusten minimointi ei riitä. Ne on estettävä ennakolta. Parhaiten lievätkin haitalliset vaikutukset estyvät, kun poistetaan voimalapaikkoja soiden reunamilta.
Metsäpeura
Lajista todetaan, että sen esiintyminen alueella on mahdollista. Siitä ei kuitenkaan tehty havaintoja käytettävissä olleiden maastopäivien aikana. Sillä perustellaan jättämistä selvittämättä, onko hankkeessa joitain piirteitä, joilla on vaikutusta metsäpeuran elinympäristöön ja käyttäytymiseen. Oulujärven länsipuolella metsäpeurojen esiintymisalue kattaa nykyisellään Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan alueet, Kajaanin länsiosat sekä Vieremän ja Kiuruveden pohjoisosat. Alue on pääsääntöisesti kesälaidun- ja vasonta-aluetta ja tällä hetkellä alueen metsäpeurat vaeltavat Etelä-Pohjanmaalle talvehtimaan (Paasivaara, Luke 04/2015). Metsäpeuran vaeltaminen kesä- ja talvilaitumien välillä sekä levittäytyminen uusille seuduille on otettava huomioon tuulivoimahankkeissa, jotka mahdollisesti sijoittuvat lajin suojelun kannalta keskeisille alueille.
Ekologiset yhteydet
Ohjelmasta annetussa palautteessa ja myös yhteysviranomaisen lausunnossa esitettiin vaatimus arvioida selostuksessa erityisesti Välikankaan Lukkaristennevan ja Pesänevan sekä lähialueella sijaitsevien Paskonevan, Vittoudenjärven ja Nurmesjärven pesimä-, ruokailu- ja saalistusaluekokonaisuuden merkitystä ja hankkeen vaikutuksia siihen. Sellainen tarkastelu selostuksesta ja luontovaikutuksia koskevasta erillisraportista puuttuu.
Mainituista luontokohteista Nurmesjärvi on Natura-suojelualue sekä lintuvesien suojeluohjelman kohde. Natura-tietolomakkeen mukaan lintuveden arvo perustuu sen monimuotoiseen ja runsaslukuiseen pesimälinnustoon. Järvellä on yli 40 lintuvesilajia. Keväisin järvi on merkittävä levähdysalue sadoille kahlaajille, vesilinnuille sekä joutsenille ja hanhille. Järvi tarjoaa suojaisia pesäpaikkoja linnuille.
Selostuksessa esitetään tarveharkinta erillisestä Natura-arvioinnista. Sen mukaan Natura-luontotyyppeihin ei ole välimatkan takia vaikutuksia. Nurmesjärvi on suojeltu Naturassa lintudirektiivin nojalla, mutta sen linnuston ei katsota liikkuvan laajalla alueella, joten senkään takia ei erillistä Natura-arviointia tarvita.
Välikankaan osa-alue sijoittuu vielä vahvistamattomassa 1. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 2.12.2013) vain osittain tuulivoimalle varatulle alueelle tv-1 357 Välikangas. Pohjois-Pohjanmaan liiton lausunnossa arviointiohjelmasta todetaan, että maakuntakaavassa esitetty rajaus perustuu muun muassa kohteen itäpuolen maasto-olosuhteiden ja Nurmesjärven linnustoarvon huomioon ottamiseen. Maakuntakaavassa osoitetun tuulivoima-alueen rajaus täsmentyy yksityiskohtaisemmassa kaavassa selvitysten perusteella. Muutos kuntakaavassa edellyttää kuitenkin, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Eroavuuden hyväksyttävyys arvioidaan erikseen alueen kaavoituksen yhteydessä. Selostuksen tulee siten vastata erityisesti siihen, ovatko Välikankaan hankealueen Lukkaristennevan ja Pesänevan lähimmät voimalapaikat toteuttamiskelpoisia.
Jonkin verran voimalapaikkoja on siirretty etäämmälle soista, mutta edelleenkään ei ole varmistettu, ettei hydrologisia haittoja ilmene. Lukkaristennevan ja Pesänevan väliset voimalapaikat saattavat myös olla ongelmallisia. Niistä aiheutuvaa riskiä ei ole arvioitu, kun Paskonevan, Pesänevan, Lukkaristennevan ja Nurmesjärven väliset ekologiset yhteyden on jätetty selvittämättä. Näin ollen varovaisuusperiaate ja maakuntakaavan tavoitteen toteutuminen edellyttävät, että voimaloita karsitaan Välikankaan osa-alueen itäosasta, vähintään voimalapaikat nro 10, 11 ja 15 tulee poistaa. Se on kohtuullista siksikin, että väitteistä huolimatta tuulivoimarakentamisen vaikutukset hankealueeseen ovat huomattavasti rankemmat kuin mitä ”reilun prosentin kokonaispinta-alan” jäämisestä rakentamisen alle saattaisi arvella. Hehtaarin raivaus voimalaa kohden ja alueen pirstoutuminen tiestöllä sekä maa-ainesten kaivuut ja läjitykset muuttavat ympäristön energiateollisuusalueeksi, kuten selostuksessa huomautetaan. Toinen vaihtoehto on toteuttaa vain Ristiniityn hankealueen rakentaminen. Se on lähempänä asutustakin, jota varten sähköä tuulivoimala-alueella tuotetaan.
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri