Lausunto Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen yva-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Raahen seudun luonnonystävät ry
Kauno Siltala
kauno.siltala(at)gmail.com
17.11.2015
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/2958/2015
Asia: Lausunto Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämiseen tarvittavien voimajohtojen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Fennovoiman ydinvoimalaitoksen sähköverkkoon liittämiseksi varaudutaan rakentamaan kaksi 400 kilovoltin voimajohtoa Hanhikivenniemen voimalaitokselta Raahen Lumimetsään. Kahta voimajohtoa edellytetään voimajohtojen ja sähkölaitteiden huolto- ja kunnossapitotöiden toteuttamiseksi ilman pitkiä tuotantokatkoksia. Ydinvoimalaitoksen varasähkönsyötön varmistamiseksi tarvitaan lisäksi erillinen, kahden 110 kilovoltin voimajohdon sähkönsiirtoyhteys ydinvoimalaitokselta Pyhäjoen Keskikylään ja edelleen Kalajoen Jylkkään. Hankevastaavina ovat kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj ja Fennovoima Oy.
Fingrid vastaa kantaverkon käyttövarmuudesta ja siirtokyvyn riittävyydestä. Se kertoo tarkastellun ydinvoimalaitoksen kantaverkkoon liittämisen vaihtoehtoja ja kantaverkon vahvistamistarpeita kokonaisuutena ottaen huomioon myös tulevaisuuden sähkönsiirron kehitystarpeet. Vaikka aiheeseen ei ohjelmassa syvennytä, annetaan ymmärtää, että sähkön kulutus on jatkuvassa kasvussa ja siitä seuraten myös siirtoverkon rakentaminen.
Tosiasiassa sähkön kokonaiskulutus ei ole pitkään aikaan kasvanut. Sen sijaan niin tuotannon kuin kulutuksenkin tavat ovat muuttumassa. Todennäköistä on esimerkiksi, että jatkossa edelleen muun muassa älyverkot ja kysyntäjoustot vaikuttavat kokonaiskulutusta alentavasti. Kulutuspiikkien tasaantuminen vaikuttaa onnistuessaan merkittävästi sähkönsiirtokapasiteetin mitoitukseen. Vaikka ydinvoimalahankkeella olisi periaatelupa, se ei poista tarvetta tarkastella kokonaisuutta. Ohjelmassa on mainittu vain alueidenkäyttötavoitteet, mutta siitä puuttuu kokonaan katsaus alaan liittyviin strategioihin, suunnitelmiin, ohjelmiin ja ennusteisiin.
Fingrid perusteli myös Länsi-Suomen kantaverkon pitkän aikavälin kehittämissuunnitelmana Kokkolan Ventusnevan ja Muhoksen Pyhänselän välistä voimajohtohanketta. Sen arviointiselostuksessa mainitaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Perämeren alueella meneillään olevat tuulivoimahankkeet ja mahdollisesti Pyhäjoen Hanhikivelle sijoittuva Fennovoima Oy:n ydinvoimalahanke, joita voimajohtohankkeen toteuttamisen ja länsirannikon voimansiirtoverkon kehittämisen todetaan tukevan. Ventusnevan-Pyhänselän voimajohtohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi yhteysviranomaisen lausuntoon 4.11.2010. Tarkasteltavassa YVA-ohjelmassa todetaan, että Fingrid on uudistamassa mainitun johtokäytävän sähkönsiirtoa. Toinen 220 kilovoltin voimajohto muutetaan 110 kilovoltin johdoksi ja toinen korvataan 400 + 110 kilovoltin voimajohdolla. 1. vaihemaakuntakaavassa on lisäksi uutena 400 kilovoltin Keski-Suomi-Haapajärvi-Muhos -yhteys.
Tarkasteltava hanke on jo itsessään massiivinen kaksine vierekkäisine johtokäytävineen. Lisäksi se sijoittuu alueelle, jolle muutoinkin on tulossa merkittävästi uutta siirtokapasiteettia. Ventusnevan-Pyhänselän välinen kantaverkon vahvistamishanke mainitaan kappaleessa 1.5 ’Liittyminen muihin hankkeisiin’. Kappaleessa 5.1.6 puolestaan luetellaan alueelle sijoittuvia tuulivoimahankkeita. Kappaleessa 6.10 todetaan lyhyesti yhteisvaikutusten arvioimisesta. Sähkönsiirtohankkeiden yhteisvaikutuksia voisi valaista esimerkiksi sijoittamalla ne kaikki voimajohtokäytävineen samalle kartalle. Myös jo meneillään olevien siirtoyhteyksien lisäyksen merkitys on syytä käsitellä. Erityisesti kiinnostaa, minkä osuuden Ventusnevan-Pyhänselän voimajohtokäytävään sijoittuva lisäsähkönsiirtokapasiteetti kattaa, kun hanketta on perusteltu samoin kuin kyseistä uutta hanketta.
Yhteisvaikutusten tarkastelu on tarpeen myös alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen analysoimiseksi. Kun niissä todetaan muun muassa, että voimajohtojen sijoittelussa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä, sillä korostetaan paitsi ympäristövaikutusten minimointia myös tarkkaa tarveharkintaa. Ylenpalttinen siirtoverkosto ei ole yleinen etu.
Vaihtoehdot
Ohjelmassa ei varsinaisesti ole vaihtoehtoja. Kyseisellä hankkeella pyritään ensisijaisesti varmistamaan ydinvoimalaitokselle kaikissa oloissa häiriötön sähkönsiirto. Hankkeen toteuttamatta jättämistä ei pidetä mahdollisena, vaikka edellä sanotun valossa se voi hyvinkin olla selvittämisen arvoista. Reitit ja voimajohtolinjojen lukumäärä ovat ilmoitusasioita. Hanhikivenniemen ja Raahen Lumimetsän välille esitettävän 400 kilovoltin voimajohtoreitin kokonaispituus on 51 kilometriä ja ydinvoimalasta Kalajoen Jylkkään menevän 110 kilovoltin johtoreitin noin 40 kilometriä.
Jännitetasoltaan 400 kilovoltin voimajohdot sijoittuvat uuteen maastokäytävään Hanhikivenniemen laitosalueelta Jokelaan. Sieltä Lumimetsään 10 kilometrin matkalta johdot sijoittuvat nykyisen 110 kilovoltin johtokäytävän rinnalle, sen länsipuolelle leventäen maastokäytävää 70 metriä. Kahden 400 kilovoltin voimajohdon maastokäytävä on noin 100 metriä leveä. Paikoin leveyttä kasvattavat 110 kilovoltin johtokäytävät, jotka tulevat 400 kV:n johtojen viereen.
Hanhikivenniemellä 400 kilovoltin voimajohtojen on suunniteltu sijoittuvan laitosalueen pohjoisreunaan. Laitosalueen ja 8-tien välisellä alueella 400 ja 110 kilovoltin voimajohdot sijoittuvat yhteiseen uuteen johtokäytävään. Voimajohdot erkaantuvat Hurnasperän eteläpuolella. 110 kilovoltin johto sijoittuu uuteen maastokäytävään Hurnasperältä Keskikylälle. Keskikylän ja Jylkän välillä tarkastellaan kahta vaihtoehtoa, uusien johtokäytävien sijoittumista joko nykyisten voimajohtojen itä- tai länsipuolelle.
Varasähkönsyötön 110 kilovoltin siirron järjestämiseksi laitosalueella voidaan tutkia maakaapelivaihtoehtoa, mutta muutoin maakaapelivaihtoehdot on suljettu pois niiden kalleuden takia. Fennovoiman ydinvoimalan on tarkoitus tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushintaan. Miten sähkönsiirron rakentamisen taloudellinen taakka jakautuu ja kenen päätöksellä vaihtoehto on valittu ja toinen jätetty tarkastelun ulkopuolelle? Kaapelivaihtoehdon hankaluus kalleuden ohella jää ilmoituksen varaan, kun sitä ei tarkemmin selvitetä ja arvioida. Onko niin ollen oletettava, että sähkönsiirron saralla ei ole tapahtunut eikä tapahdu mitään kehitystä. Ilmastonmuutoksesta aiheutuva sähköverkon haavoittuvuus on ainakin yleisesti tiedossa. Maakaapelointia vähintään 8-tiehen asti on syytä selvittää yhtenä vaihtoehtona vertailua varten.
Vaikutusten arviointi
Missä ja miten reittilinjaukset ovat syntyneet, jää epäselväksi. Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavassa on useampi vaihtoehtoinen linjaus. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavaan merkityt uudet sähkönsiirtovaraukset ovat ohjeellisina yleispiirteisiä eivätkä perustu selvityksiin. Tarvittavista luvista kerrotaan, että Maanmittauslaitokselta hankitaan tutkimuslupa, joka oikeuttaa voimajohdon keskilinjan merkitsemisen maastoon. Hankeluvassakaan ei määrätä voimajohdon paikkaa. Se on vain periaatelupa sähkönsiirron toteuttamiseksi. Voimajohdon johtoalue tarvitsee lunastusluvan ja myös luonnonsuojelulain tai vesilain mukaisille poikkeusluville saattaa tulla tarvetta. Pylväiden rakentaminen ei vaadi lupaa. Kun sähkönsiirtolinjoja ei koske kaavoituskaan, käytännössä päätös voimajohtokäytävien sijainnista tapahtuu täysin hankevastaavien asettamien kriteerien nojalla, mikä tarkoittanee tarpeen itsestäänselvyyttä sekä teknistaloudellisuuden korostumista.
Joitain linjauksien muutoksia on syytä selvittää: voimajohto-osuuden A siirtäminen kulkemaan Hanhikivenniemelle johtavan uuden tien viereen (Fennovoima omistanee maat tien läheisyydessä), siirtolinjan jatkuminen 8-tien jälkeen Raahen ja Pyhäjoen kuntien rajan tuntumassa, 110 kilovoltin johtokäytävän erkaneminen vasta 8-tien varrelta ja arvokkaiden kallioalueiden ja luontokohteiden kiertäminen. Liitynnän järjestäminen vasta Lumimetsässä eikä lähempään Kokkola-Muhos -linjaan on niinikään syytä selvittää arviointiselostuksessa. Kun uusi yhdystie 8-tieltä voimala-alueelle on jo rakennettu, se tulee myös merkitä kaikkiin aluetta käsitteleviin karttoihin.
Luontoselvitykset
Ohjelman mukaan olemassa olevaa luontotietoa on täydennetty arvokkaiden luontokohteiden selvityksellä maastokaudella 2015. Kappaleessa 6.9.2 luetellaan pitkä lista hankkeita, joissa kerättyä tietoa on käytetty lähdeaineistona. Luettelossa on Fennovoiman ydinvoimalahanke, tuulivoimahankkeita, maakuntakaavoitusta jne. Ohjelmasta puuttuu arvio siitä, miten hyvin valmiin tiedon on katsottu kattavan kyseisen hankkeen vaikutusaluetta ja kuvaus siitä, miten yleispiirteisiä tai tarkkoja muissa hankkeissa tehdyt selvitykset ovat. Linnustoselvityksissäkin on keskitytty Hanhikivenniemen tyvelle, jossa vaikutukset ovatkin merkittäviä, mikä on aiemminkin todettu. Sen sijaan muutoin tyydytään muista hankkeista saatavaan linnustoa ja linnustovaikutuksia koskevaan tietoon. Kaikissa hankkeissa sähkönsiirtoa koskevat selvitykset jäävät kuitenkin yleensä enemmän tai vähemmän tekemättä – siitäkin huolimatta, että yhä uudelleen huomautetaan, että voimajohtoalueet ja voimajohdoista koituvat vaikutukset tulee selvittää yhtä lailla kuin muutkin hankkeen vaikutukset.
Arvokkaiden kohteiden kartoittaminen on tehty maastossa 3.-9.8.2015. Uuden maastokäytävän osuuksilla kartoitus koski 200 metrin aluetta. Työmenetelmät jäävät epäselviksi. Kaksi biologia on kartoituksen suorittanut ja käyttänyt siihen 100 tuntia, mutta miten kartoitus on tehty. Onko esimerkiksi tehty ilmakuvien pohjalta pistokokeita vai kenties kuljettu koko maastokäytävä läpi? Arvokkaiksi luontokohteiksi mainitaan erilaiset lakikohteet sekä uhanalaiset luontotyypit, virkistysalueet ja riistan elinympäristöt. Maastokäytävien tilaa kuvataan yleisluonteisesti myös joko pelloksi, talousmetsäksi tai enimmäkseen ojitetuksi suoksi. Selvästikin on pitäydytty myös vain sillä voimajohtokäytävällä, joka ohjelmassa esitetään.
Hanhikivenniemen-Raahen Lumimetsän väliset voimajohdot suunnitellaan sijoitettavan pääosin uuteen johtokäytävään. Ohjelmassa todetaan, että voimajohtoreitit sijoittuvat suurimmaksi osaksi melko rauhallisille ja erämaisille metsä- ja suoalueille. Merkittäviä johtolinjan alle tai sen läheisyyteen Hanhikivenniemen ulkopuolella jääviä arvokohteita on erityisesti 400 kilovoltin voimajohtokäytävän osuuksilla C ja D. Niitä ovat esimerkiksi Kettukaarat-Mörönkalliot ja Pitkäsnevan Natura-alue, Palosaaren alue ja valtakunnallisesti erittäin arvokkaaksi luokiteltu Linnakankaan-Honkivuorenkankaan kumpumoreenimuodostuma. Kaikki ojittamattomat suolaikut, suojellut ja suojelemattomat, ovat automaattisesti arvokkaita. Hanhikivenniemihän paljolti tuhoutuu ydinvoimalan rakentamisen, tiestön ja vesialueen muokkauksen takia. Se onkin nykyisin teollisuusaluetta.
Esimerkiksi Kettukaarat-Mörönkalliot ovat ympäristöstään selvästi erottuvia puustoisia maisemakallioalueita. Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia. Arviointiselostukselta odottaa arviota siitä, missä määrin haittoja arvokohteille on ehkäistävissä linjausten muutoksilla ja missä määrin niihin on valmiuksia.
Kappaleessa 5.4.9. mainitaan, että Luonnontieteellisen Keskusmuseon sääksirekisterin tiedonannon mukaan voimajohtoreittien alueilla tai ympäristössä ei sijaitse tiedossa olevia sääksen pesäpaikkoja. Rekisteritieto on usein satunnaista ja aina puutteellista. Siksi on tehtävä myös hankekohtaisia selvityksiä. Voimajohto-osuuden C keskivaiheilla sijaitsevalla Nuolinevalla Raahen ja Pyhäjoen rajan tuntumassa Raahen puolella on suojelumerkillä varustettu sääksen pesäpuu. Se tulee vaikutusten arvioinnissa ottaa huomioon.
Ympäristövaikutusten arviointi ei ole lupamenettely eikä loppuasiakirja sisällä päätöstä. Voimajohtohankkeessa korostuu menettelyn tehtävä lisätä avointa tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta. Arvioinnissa saadulla palautteella tulee olla merkitystä niin hankeluvan harkinnassa kuin jatkosuunnittelussa.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri
Raahen seudun luonnonystävät ry
Kauno Siltala Tapani Karvonen
puheenjohtaja sihteeri