Lausunto Kuusamon Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
30.12.2015
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/3515/2015
Asia: Lausunto Kuusamon Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa, josta VE1:ssä esitetään rakennettavaksi yhteensä 71 voimalaa ja VE2:ssa 61. Yksikkötehoksi suunnitellaan 3-6 megawattia ja kokonaiskorkeudeksi 240 metriä. Hankealue on molemmissa vaihtoehdoissa sama. Lisäksi vertailussa on nollavaihtoehto eli hanketta ei toteuteta.
Sähkönsiirrosta on selvittelyssä kolme vaihtoehtoa, joista VEA:ssa esitetään liittymistä alueelliseen sähköverkkoon Jumiskossa 25 kilometrin päässä tuulivoimala-alueesta ja VEC:ssä 29 kilometrin etäisyydellä Posiolla sekä VEB:ssä 68 kilometrin päässä valtakunnalliseen sähköverkkoon Pirttikoskella.
Hankkeen vaatimalla pitkällä sähkönsiirrolla on vaikutuksensa voimaloiden määrään. Isojen voimajohtokustannusten takia hanke voidaan toteuttaa vain ”mittavana”. Mitä sillä tarkoitetaankaan, olisi syytä kertoa selkeästi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä yleensä karsiutuu ja hyvin perustein useita voimalapaikkoja.
Hankealueen valintaan ovat lähinnä vaikuttaneet maanomistusolot sekä asutuksen ja suojelualueiden puuttuminen. Positiivisena pidetään alueen sijaintia irrallaan yhdyskuntarakenteesta ja myös sen säilymisestä pitkälläkin aikavälillä sellaisena. Kyse on kuitenkin sähköntuotannosta asutukselle ja elinkeinoelämälle. Siten tarve pitkälle uudelle sähkönsiirtolinjalle on yksi hankkeen heikkouksista, mikä tulee ottaa huomioon vaihtoehtojen vertailussa.
Kaavoista
Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa on vähän tuulivoima-aluevarauksia Koillismaalla. Tuulivoiman hyödyntämisen painopiste on läntisessä osassa maakuntaa. Aluevarauksia tuulivoimaa varten on kuitenkin runsaasti tekeillä olevassa Kuusamon yleiskaavan päivityksessä, jonka luonnos on ollut nähtävillä kesäkuukausina 2015. Kaavaa kutsutaan strategiseksi yleiskaavaksi. Ohjelmassa siitä kerrotaan tuulivoimaa koskevat yleiset suunnitteluperiaatteet ja esitetään kaavakartasta nurkkaus, johon hankealue sijoittuu. Samaan aikaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kanssa on vireillä erillinen Maaningan hankkeen osayleiskaavoitus.
Millaisiin selvityksiin koko Kuusamon yleiskaavan päivityksen tuulivoima-aluevaraukset perustuvat, ei ohjelmasta käy ilmi. Ympäristöministeriö jätti muutamia Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan tuulivoimavarauksia vahvistamatta joidenkin alueidenkäyttötavoitteiden vastaisuuden ja riittämättömien selvitysten perusteella. Tuulivoiman sijoittumisen ohjauksen kokonaistarkastelu Kuusamon kunnan alueella olisi erityisen tarpeen soveltuvimpien alueiden löytymiseksi. Metsätalousalueiden maanjalostuksen sijaan ensisijaista saisi olla uusiutuvan energian tuotannon järkiperäinen ja mahdollisimman haitaton kehittäminen.
Vaikutukset luonnonolosuhteisiin
Hankealuetta hallitsevat vaarat ja niiden väliset suoalueet, kerrotaan ohjelmassa. Sillä on useita pieniä luonnontilaisia lampia ja järviä. Alueella virtaa myös runsaasti luonnonpuroja. Suot ovat yleensä ojittamattomia ja saattavat olla hyvinkin ravinteikkaita. Maastoa kuvataan mosaiikkimaiseksi. Maaston muodoissa ja soiden ja kivennäismaiden vaihtelussa näkyvät viimeisen jääkauden ja sen sulamisvaiheen jäljet.
Kasvillisuus- ja luontotyyppikartoitukset on tehty elokuun 2015 aikana. Kartoituksen tuloksia ei esitetä. Ohjelman mukaan maastoselvitykset on paljolti keskitetty alustaville voimalapaikoille ja niiden läheisyyteen sekä etukäteistarkastelun pohjalta potentiaalisille luontoarvokohteille, taulukon 7 mukaan kaavoituksen vaatimalla tarkkuudella. Määritelmä on ongelmallinen. Esimerkiksi voimalinjojen rakentaminen ei taida tarvita kaavoitusta eikä kaava ole yhtä kuin lupa vaikkapa vesilain mukaiselle poikkeukselle.
Kasvillisuuskartoituksen perusteella on mahdollista esittää luonnon kannalta vähempiarvoinen sijoituspaikka, jos siihen tulee selvitysten nojalla tarvetta. Hankealue kuitenkin aiotaan hyödyntää melkoisen kattavasti, joten ilmeisesti kyse on käytännössä pienistä siirroista. Selkeintä olisi määrittää luontotyypit ja niiden tila koko hankealueelta. Sitä edellyttävät myös vaikutusten selvittäminen olemassa olevan tiestön levennyksien ja uusien teiden alle jäävään maastoon.
Ympäristöministeriön Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntaa koskevassa vahvistuspäätöksessä kiinnitetään huomiota tuulivoimavarauksia koskevien alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen. Ohjelman kappaleen 16 mukaan sen arviointiin ei aiota kyseisessä hankkeessa paneutua. Arviointi on pirstaleista ja vaikutusten oletetaan jäävän pienialaisiksi ja koskevan lähinnä voimaloiden rakennuspaikkoja Kaavoitusta korostetaan, mutta hankkeen ekologisia vaikutuksia ei voi maankäyttö- ja rakennuslainkaan nojalla sivuuttaa (ks. 39 § yleiskaavan sisältövaatimukset).
Kappaleessa 20.5 käsitellään lyhykäisesti vaikutuksia pintavesiin. Vaikutusten niihinkin katsotaan olevan vain rakennusaikainen huoli: ”Maanmuokkaus voi aiheuttaa tilapäisiä tukoksia ja vesien samentumista.” Vesistöt saattavat kuitenkin olla hyvinkin luonnontilaisia. Niiden todetaan olevan myös vesilain suojaamia luontotyyppejä. Hankkeen keskeisimpiin selvitettäviin seikkoihin kuuluvat vaikutukset luonnontilaisten soiden vesitalouteen ja vesistöjen tilaan mukaan lukien lähteet. Oman vaikeuskertoimensa niihin tuovat maaston korkeusvaihtelut, jotka kyllä mainitaan tyypillisenä ominaispiirteenä, mutta jotka tulee ottaa myös vaikutuksia arvioitaessa huomioon.
Maisema
Hankkeella on todennäköisesti merkittäviä maisemavaikutuksia Riisitunturin kansallispuistoon ja Kitkajärvelle, kansallispuistoon myös sähkönsiirtovaihtoehdolla C. Molemmat kohteet ovat maisemina tärkeitä ihmisen kokemina, jollaisina maisemavaikutukset ymmärretäänkin. Maisemavaikutukset mainituille kohteille ovat merkityksellisiä myös matkailuelinkeinoille.
Rakentaminen ei kohdistu kyseisille alueille eikä siten aiheuta muutoksia Natura-ohjelmassa suojelluille lajeille ja luontotyypeille, mutta erämaisuus on alueiden vahva ominaispiirre ja osa luontoa ja sen kokemista myös suojelualueilla.
Lisäksi on tuulivoimala-alueen ja sähkönsiirtoreitin maisema. Erämaisuus ja asumattomuus leimaavat seutua. Tuulivoimaloiden ja voimalinjojen rakentamisesta koituvia maiseman ja äänimaailman muutoksia tulee arvioida myös hankealueilla ja niiden lähialueilla.
Maa-ainesten hankinta
Tuulivoimahankkeessa tarvitaan runsaasti maa-aineksia, joka ohjelmassa useaan kertaan todetaan. Sen mukaan tieverkoston, asennuskenttien ja voimaloiden perustusten rakentamiseen tarvittavien louheiden ja murskeiden kuljetusta pitkiä matkoja vältetään ja siksi materiaalit hankitaan mahdollisuuksien mukaan hankealueen sisäpuolelta. Tarvittavat voimalapaikkojen pohjatutkimukset tehdään kuitenkin vasta rakennussuunnitteluvaiheessa.
Vaikutukset maa- ja kallioperään aiotaan arvioida taulukon 7 mukaan arvioida. Kappaleen 25.1 perusteella arvioiden vastoin otsikkoa vaikutuksia ei tunnisteta. Ne käsitetään suppeasti vain voimaloiden sijaintipaikkojen rakennusvaiheen vaikutuksiksi. Aihetta sivutaan myös kappaleessa 12.2.2. Sen mukaan arviointi kohdennetaan lähialueen maa-ainesten ottopaikkoihin, mutta kantaa ei oteta kuitenkaan siihen, mistä maa-ainekset hankitaan. Se on luvanvaraista toimintaa, jonka varjolla maa-ainesten hankinnan vaikutukset sivuutetaan YVA-menettelyssä. Maa-ainesten hankinta on kuitenkin yksi niistä tekijöistä, jonka voisi ottaa tuulivoiman sijoittamisen kokonaistarkastelussa huomioon. Kokemusten mukaan tuulivoimala-alueelle voi syntyä laajoja ja syviä louhosalueita. Poronhoitoalueella ne voivat olla merkittävä taloudellinenkin riski.
Tiestö
Vesistöjen ylitykset tulee kuvata tarkkaan ja esittää, miten ne on nykyisin hoidettu ja miten tiestön leventäminen ja vahvistaminen sekä uusien teiden rakentaminen aiotaan siltä osin toteuttaa. Selostuksesta on voitava arvioida, voidaanko ja aiotaanko tiestön ja maakaapeleiden kaivuiden aiheuttamia haittoja lieventää tai ehkäistä.
Hankkeen huolellisen vesitalous- ja vesistövaikutusten arvioinnin pohjalta voi päätellä, minkä verran voimalapaikkoja on karsittava ja minkä verran haitalliset vaikutukset on siirtämisellä vältettävissä. Jos kynnyskysymys on määrä, hanke saattaa osoittautua toteuttamiskelvottomaksi, mutta siinäkin tapauksessa menettely on täyttänyt tehtävänsä.
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri