Lausunto Kalajoen Läntisten tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
4.2.2016
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/254/2015
Asia: Lausunto Kalajoen Läntisten tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Hankevaihtoehdot VE1-VE3 käsittävät yhdeksästä (VE3) 20:een (VE1) voimalan rakentamisen Kalajoen Etelänkylälle. Vaihtoehdossa 2 voimalapaikkoja on 11. VE3 on ohjelmasta saadun palautteen perusteella muodostettu lisävaihtoehto, jossa voimalapaikat 12-20 sijoittuvat 1. vaihemaakuntakaavassa olevan tv-1 -varauksen 340 Tynkä P ulkopuolelle. Kuvissa 4-22 ja 4-23 hankevaihtoehdot on sijoitettu 1. vaihekaavakarttaan. Kuvien mukaan mikään vaihtoehdoista ei mahdu vaihemaakuntakaavavarauksen sisälle. Eniten sen ylittävät vaihtoehdot 1 ja 3.
Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan 23.11.2015. Ministeriö jätti vahvistamatta maatuulivoima-alueiden merkinnät (tv-1) Olhava-Myllykangas (310), Mäkikangas (334) ja Jokela-Tohkoja (337) sekä Vartinoja (318) maankäytön- ja rakennuslain 28 §:n vastaisina. Kaavamerkinnät jäivät ilman vahvistusta, vaikka ne koskevat hankkeita, joista on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettely ja yleiskaavoitus ja vaikka hankkeet ovat myös jo toteutuneetkin. Kunnan kaavoitus ei ole ohjeena maakuntakaavoitukselle, vaan päinvastoin sen on noudatettava maakuntakaavaa, todetaan päätöksessä. Ympäristöministeriön mukaan maakuntakaavoituksessa on toimittu virheellisesti hyväksyttäessä asiantuntijatiedon vastaisesti tuulivoimalle varauksia linnuston muuton pullonkaula-alueille. Siikajoen Vartinojan kaavavarauksen hylkäys johtui olennaisen linnustotiedon huomiotta jättämisestä.
Tarkasteltava Kalajoen Läntisten tuulivoimahanke on niinikään ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten ja 1. vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen kanssa. Se sijoittuu lintujen kansainväliselle päämuuttoreitille. Lisäksi sen molemmin puolin on muutonaikaiset levähdysalueet, Himangan Tomujoen peltoaukeat ja pohjoispuolella Pitkäsenkylän pellot, jotka sekä levittävät reittiä että lisäävät lintujen liikkumista hankealueen puolelta toiselle.
Arviointiselostuksessa on linnustovaikutuksista asiantunteva selvitys. Muutontarkkailu osui vuonna 2014 kuitenkin väärään aikaan, mikä johtui senkeväisen muuton huomattavasta aikaistumisesta. Selvityksen teon aikaan päämuutto oli jo ohi. Se selostuksessa myös todetaan. Linnustotietoja on täydennetty käyttämällä hyväksi muiden vastaavien tuulivoimahankkeiden linnustoselvityksiä. Muuton seurannasta on kertynyt pitkiä havaintosarjoja. Ne tai muiden hankkeiden inventoinnit eivät kuitenkaan vastaa kaikkiin kysymyksiin. Hankekohtaiset selvitykset tuottavat yleiskuvaan tärkeää paikkakohtaista tietoa. Tässä tapauksessa hankealue on sikälikin poikkeava, että se sijoittuu muutonaikaisten levähdysalueiden väliin.
Linnustoa koskevan erillisselvityksen taulukossa 3-2 ja selostuksen taulukossa 4-15 esitetään kuitenkin vuoden 2014 muutontarkkailun tulokset, kuin ne olisivat riittävät johtopäätösten tekoon. Taulukon 4-16 mukaan törmäysmallinnuksessa, jota jostain syystä ei ole erillisselvityksessä, on sen sijaan käytetty lintulajeista määriä, joita alueen kautta tiedetään vuosittain muuttavan. Tosin esimerkiksi metsähanhen muuttomääräksi on valittu minimi eikä maksimia tai keskiarvoa. Valtaosa kevätmuutolla olevista metsähanhista muuttaa reittiä, jolla hankealue sijaitsee. Laji on taantunut voimakkaasti. Tuoreessa lintujen uhanalaistarkastelussa (Suomen lintujen uhanalaisuus 2015) metsähanhen uhanalaisluokka on muuttunut silmälläpidettävästä vaarantuneeksi.
Vaikka lintujen on todettu väistävän voimaloita, törmäysriski on olemassa ja sen suuruus vaihtelee olosuhteiden muuttuessa. Muuttoreitille sijoittuvan voimalapuistoketjun yhteisvaikutus kasvattaa riskiä edelleen. Ottaen huomioon muutontarkkailusta kertyneen vähäisen otoksen sekä levähdysalueiden merkityksen päätelmä hankealueen kapeudesta ja vähämerkityksisyydestä sen takia on hätäinen ja tarkoitushakuinen. Maastotietoa ei ole sen tueksi.
Vertailutaulukossa vaihtoehtojen 1-3 muutonaikaiset vaikutukset linnustoon on kuitenkin todettu kohtalaisen negatiivisiksi. Hanke aiheuttaa siten selvästi havaittavan kielteisen ja pitkäaikaisen muutoksen ympäröivään luontoon. Koska kyseisessä hankkeessa se on nimenomainen kynnyskysymys, ainoa oikea johtopäätös on, että hanke on toteuttamiskelvoton. Tärkeälle päämuuttoreitille tuulivoimaloiden rakentaminen pitää lopettaa. Hanke ei edistä ekologista kestävyyttä.
Merja Ylönen
sihteeri