Lausunto Siikajoen Karhukankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
11.2.2016
Siikajoen kunta
Kunnanhallitus
kunnanvirasto(at)siikajoki.fi
Viite: Lausuntopyyntö 10.12.2015
Asia: Lausunto Siikajoen Karhukankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Luonnonsuojelupiiri kiittää lausuntopyynnöstä.
Karhukankaan tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksessa kaava-alueelle esitetään sijoituspaikka enintään 16 voimalalle. Kaavaluonnoksen sisältö vastaa hankkeesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettyä ainoaa toteuttamisvaihtoehtoa VE1. Sen mukaan 16 voimalan yksikköteho on 3-5 MW ja kokonaiskorkeus maksimissaan 230 metriä.
Sähkönsiirrolle on kaksi vaihtoehtoa. VEA:ssa tuulivoimala-alue liitettäisiin Siikajoen sähköasemaan uudella 11-13 kilometrin johdolla Fingridin olemassa olevan johtokäytävän pohjoispuolella ja VEB:ssä Fingridin voimajohtojen eteläpuolella. Sähkönsiirto ei sisälly kaavaluonnokseen muutoin kuin maakaapeleilla toteutettavana voimaloiden välisenä sisäisenä siirtona.
Kaavoituksen ja vaikutustenarvioinnin suhde
Kaavaluonnoksen hallintokäsittelyssä ja nähtäville asettamisessa on pidetty kiirettä. Kunnanhallitus on päättänyt siitä 26.10.2015 ja kaavaluonnos on ollut nähtävillä 10.12.2015-5.2.2016 välisen ajan. Lausuntopyynnössä määräaika on 13.2.2016. Kaavan on perustuttava riittäviin selvityksiin. Ne on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, jonka arviointiselostuksen nähtävilläolo päättyi myös 5.2.2016. Näin ollen kaavoitusta varten ei ole ollut käytettävissä selostuksesta saatua palautetta eikä yhteysviranomaisen siitä antamaa lausuntoa. Niiden sisältämän tiedon ja vaatimusten huomioon ottaminen kaavaluonnosvaiheessa on kuitenkin tärkeää vuorovaikutuksenkin takia ja siksi, että kaavalla tuetaan myös kestävää maankäyttöä eikä vain taloudellisia tavoitteita. Kaavaehdotusvaiheessa kuuleminen on muodollisuus eikä kaavaan ole odotettavissa enää ainakaan isoja muutoksia. Kaavaluonnoksen laatiminen ja julkistaminen arviointiselostuksen kanssa samaan aikaan vesittää vaikuttavaa osallistumista, joka on yksi arviointimenettelyn kulmakivistä.
Tuulivoimayleiskaava
Kaavaselostuksen kappaleessa 9 on arvioitu kaavan suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Yleistavoitteella ”Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua.” Siihen on kaavaselostuksessa vastattu, että kaava-alue ei sijoitu taajama-alueelle eikä täten estä
tavoitetta yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä. Kaavalla ei ole osoitettu uutta asumista tai muuta
sellaista maankäyttöä joka hajauttaisi yhdyskuntarakennetta. Ympäristöministeriö kiinnitti vahvistaessaan Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan huomiota tuulivoimavarausten ekologiseen kestävyyteen. Se tarkastelukulma puuttuu Karhukankaan kaavasta.
Karhukankaan hankealue saattaa olla sopiva tuulivoiman rakentamiseksi. Olennaisin asia kyseisessä hankkeessa on kuitenkin se, mitä osayleiskaavoitettavan alueen ulkopuolelle on sijoittumassa. Karhukangas on laajan tuulivoimaloiden rakentamiseen suunnitellun alueen ytimessä. Välittömästi sen ympärillä on Kangastuulen ja etelänurkassa Navettakankaan tuulivoimaloiden alue. Pohjoispuolella on Isoneva I ja II ja länsipuolella pienen välimatkan päässä Hummastinvaaran tuulipuisto ja Siikajoen pohjoispuolella vielä Vartinoja I ja II. Kaikki mainitut tuulipuistohankealueet Hummastinvaaraa lukuunottamatta sijoittuvat Siikajoen kuntaan. Kunnan kaavoittajana ei olisi pitänyt sallia hankkeiden pilkkomista eikä varsinkaan hyväksyä jokaisesta hankkeesta erillistä kaavoitussopimusta, vaan edellyttää, että hankkeiden kokonaisuudesta laaditaan yksi yhteinen tuulivoimayleiskaava. Se olisi tukenut ekologisen kestävyyden huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelussa. Vähintään Karhukankaan ja Kangastuulen hankkeet olisi tullut yhdistää. Niiden arviointimenettely- ja kaavoitus on aivan yhtäaikaikaista.
Tuulivoimalat muuttoreitillä
Kaavaselostus on pääosin arviointiselostuksen kopio. Eritoten olisi ollut syytä odottaa palautteen ja yhteysviranomaisen käsitystä mainittujen hankkeiden yhteisvaikutuksista ja niiden huomioon ottamisesta jatkosuunnittelussa. Hankkeiden rypäs sijoittuu tärkeälle lintujen päämuuttoreitille ja kohtisuoraan muuttosuuntaan nähden. Arviointiselostuksessa on aina vaarana, että vaikutuksia silotellaan hankevastaavan mieliksi. Vähättelyn seurauksia voi lieventää se, että tuloksia tarkastelevat myös hankkeeseen sitoutumattomat asiantuntijat.
Luonnonsuojelupiiri on kiinnittänyt lausunnossaan arviointiselostuksesta huomiota muun muassa arvioon estevaikutuksesta. Siitä todetaan muun muassa, että arvioitavien hankealueiden väliin jää noin kolmen kilometrin itä-länsisuuntainen aukko, joka mahdollistaa lintujen lentämisen voimala-alueiden välistä. Se vähentää kiertomatkaa. Estevaikutus on kuitenkin esitetty epäselvästi ja arvioitu puutteellisesti. Selostuksessa ei ole tietoa Isonevan, Karhukankaan, Kangastuulen ja Navettakankaan muodostaman yhtenäisen hankekokonaisuuden pituudesta eikä voimaloiden tai hankkeiden väliin jäävistä aukoista.
Linnuilla on lajikohtaisia eroja siinä, miten ne tuulivoimalat tai voimala-alueet kohtaavat. Osa kiertää koko alueen ja osa lentää suoraan väleistä ja väistellen. Arviointiselostuksen aineiston perusteella ainoa selkeä aukko sijaitsee Hummastinjärvien kohdalla. Sen sijaan varsinkin Karhukankaan ja Kangastuulen kokonaisuus vaikuttaa hyvinkin yhtenäiseltä ja tiiviiltä voimaloiden alueelta – ainakin sen perusteella, mitä sekä Karhukankaan arviointi- että kaavaselostuksessa esitetään. Jos ei arviointiselostuksessa niin viimeistään kaavoituksessa olisi pitänyt selvittää Karhukankaan ja Kangastuulen voimaloiden sijoittuminen toisiinsa nähden ja se, millaisen muurin ne yhdessä muodostavat muuttoreitille. Se on tärkeä tieto myös törmäysriskiä arvioitaessa.
Riittävät tiedot auttavat haittojen lieventämisessä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen päämuuttoreitille lentorataa vasten sijoittuvan voimaloiden massan törmäysriskin vähentämiseksi on tarpeen lisätä joko yleinen kaavamääräys tai täydentää merkintää tv-1 vaatimuksella, jossa edellytetään alueen kautta tapahtuvan päämuuton havaitsemista ja voimaloiden pysäyttämistä siksi ajaksi. Tutkateknologian kehittyminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden varustaa voimala/voimalat tutka-avusteisella pysäytysautomatiikalla ja karkotusmekanismeilla.
Happamat sulfaattimaat
Hankealueelta on kartoitettu happamien sulfaattimaiden esiintymistä. Koko hankealueella niiden riski on arvioitu vain pieneksi tai hyvin pieneksi. Näytteenottopaikkoja on hankealueella kuitenkin vain kaksi. Arviointiselostuksessa todetaan, että jatkosuunnittelussa happamien sulfaattimaiden olemassaolo tulisi selvittää tarkemmin rakennuspaikoilla ja tarvittaessa ottaa huomioon rakentamistöissä. Jos ja kun tarkoituksena on myöntää suoraan kaavan nojalla rakennuslupa tuulivoimaloille, kaavalla on riittävästi ohjattava alueen rakentamista. Se edellyttää kaavamääräystä happamien sulfaattimaiden selvittämisestä ja tarpeen vaatiessa haittojen lieventämisestä.
Monimuotoisuuden vaaliminen
Kaavakartassa on joitain arvokkaita luontokohteita (luo-1 ja luo-2) ja muinaismuistokohteita SM1. Luo-kohteita ei ole voimalapaikkojen välittömään läheisyyteen merkitty, mutta muinaismuistokohteita on. Tuulivoimarakentaminen teineen ja maakaapelikaivantoineen myllää aluetta voimakkaasti. Sen ja hankevastaavan selvilläolovelvollisuuden vuoksi on hyvä yleismääräyksenä vaatia, että tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistorian kannalta arvokkaat alueet ja vältetään niiden heikentymistä.
Maa-ainesten otto
Maa-ainesten tarve saattaa tuulivoimahankkeissa olla suuri. Se on yksi painava syy yhdistää vierekkäisten tuulivoimahankkeiden vaikutustenarviointi ja viimeistään kaavoitus. Nyt aihetta ei käsitellä lainkaan, vaikka maasto siltäkin osin muuttuu paikoin hyvinkin rajusti. Myös massanvaihdoista ja -siirroista kertyvät maamassojen määrät voivat olla merkittäviä. Kun kaavaa käytetään rakennusluvan saamisen perusteena, siinä tulee antaa määräyksiä maansiirroista ja -läjityksestä sekä tarvittaessa myös maa-ainesten otosta, jos se kohdistuu hankealueelle.
Palautepyyntö
Luonnonsuojelupiiri pyytää kaavoittajan palautteen tiedoksi yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen. Yhdistys ottaa mielellään vastaan lausuntopyynnön myös kaavaehdotuksesta.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri