Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Pyhäjoen Kar­hun­ne­van­kan­kaan tuu­li­puis­to­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­ti­se­los­tuk­ses­ta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

18.2.2016

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/1926/2014

Asia: Lausunto Pyhäjoen Karhunnevankankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta

Karhunnevankankaan tuulipuistohankkeessa vertaillaan selostusvaiheessa nollavaihtoehtoa (VE0) sekä kolmea toteuttamisvaihtoehtoa: enintään 40 (VE1), 36 (VE2) sekä 37 voimalan vaihtoehtoa VE3. Teholtaan voimalat ovat 3-5 MW ja kokonaiskorkeus on 230 metriä. Hankkeesta vastaava on jo päättänyt kehittää hanketta VE3-vaihtoehdon pohjalta. Se on selvitysten perusteella hivenen muokattu versio vaihtoehdoista 1 ja 2.

Sähköasemalle ja sähkönsiirtoreitille esitetään kaksi vaihtoehtoa VEA ja VEB. Voimajohto rakennetaan Kalajoen Jylkän uudelle sähköasemalle joko Viitaperän pohjoispuolta tai Sarpanevan länsipuolelta. Molemmat vaihtoehdot ovat edelleen mahdollisia.

Muutostarpeista

Hankealue sijoittuu Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimavarauksen tv-1 335 Karhunnevankangas rajaukselle. Maaston yleiskuva on talousmetsää, mutta monotonista hakkuuaukkojen, taimikoiden ja ojitettujen soiden nuorten metsien maisemaa alue ei selostuksen mukaan maastoltaan ole. VE3:ssa voimaloita on poistettu ojittamattomien soiden, Sydännevan ja Leppäkivenrämeen reunoilta. Ne ovat arvokkaita luontokohteita, jota myös linnustoselvityksessä korostetaan. Kun voimalapaikkojen kokonaismäärä on VE3:ssa 37, siihen on kuitenkin ahdettu se voimaloiden määrä kuin on alunperin hankkeen mitoitukseksi kaavailtu.

Selostuksessa ei ole kasvillisuuskartoituksen raporttia. Menetelmästä kerrotaan ylimalkaisesti, että maastossa on käyty ja luontotyyppejä kartoitettu. Tulokset esitetään yhteenvetona. Tiestön vaikutuksia maaston muutoksiin ei ole arvioitu ollenkaan. Liitekartat 1-3 ovat hyödyllisiä. Niiden käytettävyyttä olisi voinut vielä parantaa numeroimalla voimalapaikat myös karttoihin!

Hankkeet vaikutukset kasvillisuuteen ja luontokohteisiin ja siten paikalliseen monimuotoisuuteen on arvioitu kokonaisuudessaan vähäiseksi. Se selostuksen niukankin tiedon valossa väärä johtopäätös. Hankkeen vaatimat maaston muokkaukset eivät sijoitu riittävästi huomionarvoisten luontokohteiden ulkopuolelle.

Suoluonnon ohella alueella on runsaasti kalliopaljastumia ja kallioisia metsälaikkuja. Hankealueen koillisella reunalla on vaihemaakuntakaavassa varauskin ge-1 Korpiräme välittömästi tuulivoimarajauksen ulkopuolella. Se on valtakunnallisesti arvokas maisemakallioalue. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia ja laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia.

Selostuksen mukaan vaihtoehdoissa 1 ja 3 perusparannettava tie sivuaa maisemakallioaluetta ja johtaa voimalalle nro 36 (VE1 ja VE3). Sen paikkaa on vaihtoehdossa 3 hivenen siirretty poispäin geologisen kohteen rajalta. Tien ja voimalan rakentamisesta ei arvioida olevan geologisen kohteeseen vaikutuksia. Maisemavaikutuksista todetaan, että hankkeella on alueen elämykselliseen arvoon kohtalaiset vaikutukset. Sen ilmeisesti katsotaan kattavan arvion siitä, toteuttaako voimalapaikan siirto riittävässä määrin kaavamääräyksen velvoitteet. Valtakunnallisesti arvokkaalla ja maakuntakaavassa noteeratulla kohteella on aina kiinnostavuutta ja potentiaalista virkistyskäyttöä. Johtopäätöksenä ei selostuksessa esitetä voimalan karsimista, kun on keskitytty pienin siirroin mahduttamaan suurin piirtein ne voimalat, jotka sinne on haluttu mahduttaa. Geologisen kohteen maakuntakaavan mukaisen arvon säilyttämiseksi voimalapaikka nro 36 on kuitenkin suunnitelmasta poistettava.

Muutoinkin voimaloiden määrää on karsittava luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön huomioon ottamiseksi. Tuulivoimaloita ja teitä esitetään runsaasti paikoille, joilla on metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja joista on jopa maksettu ympäristötukea. Hankealueelta poistettavia voimalapaikkoja ovat ainakin Toukkalankalliolle osoitettu paikka, joka on VE3:ssa nro 6 (VE1 nro 5). Voimalan karsimisen johdosta kallioalueen poikki ei tarvitse rakentaa myöskään uutta tietä. Kallioalueen luoteispuolella olevasta voimalasta nro 5 joko luovutaan tai se sijoitetaan uudelleen. VE1:ssä nro 2 ja VE3:ssa nro 1 sijaitsee myös ongelmallisesti metsälakikohteella ja näyttää alueella olevan myös useita muinaismuistokohteita. Se tulee poistaa ja sijoittaa olemassa olevan tien varteen yksi voimalapaikka (VE3 nro 2). VE3:ssa nro 8:n paikka on samaten kallioisella metsälakikohteeksi soveltuvalla alueella.

Hyvä poisto vaihtoehdossa 3 on VE1:n voimalapaikka nro 19. Vaihtoehdossa 3 on voimalan nro 22 paikkaa siirretty jonkin verran haitan lieventämiseksi. (VE1 nro 25 ja VE2 nro 26). Kohde mainitaan paikallisesti arvokkaaksi, jossa on lehtoa, kosteita korpipainanteita ja lahopuustoa. Aluetta sivuaa uusi tie ja voimala nro 22 on sijoitettu sen toiselle laidalle. Selostuksessa ei vaikutuksia kohteeseen ole arvioitu mitenkään eikä tietoa ole siitä, onko muutos riittävä, jotta kohteen ominaispiirteet säilyvät viereen tulevasta voimaperäisestä tien ja voimala-alueen raivaamisesta ja rakentamisesta huolimatta. Selvästi monimuotoisen ja ympäristöstään poikkeavan kohteen säilymiseksi voimalapaikka nro 22 on syytä karsia kokonaan pois. Kun myös voimalapaikat 30 ja 31 sekä 29, 37 ja 36 poistetaan, maisemakallioalueen ja Leppäkivenrämeen seutu rauhoittuvat teolliselta rakentamiselta ja alueelle jää selkeä yhtenäinen osa luonnonarvojen vaalimiseen sekä virkistyskäyttöön.

Joka tapauksessa voimalapaikka nro 29 on poistettava suunnitelmasta. Se sijoittuu jälleen kerran alueelle, jolla on jopa useita Metsäkeskuksen rajaamia ympäristötukikohteita. Niiden suojelemista on pidetty tärkeänä ja niihin on käytetty verovaroja, joten on selvää, että kohteet tulee säilyttää myös tuulivoimarakentamiselta. Tien ja voimalan yhteisvaikutuksesta alueen luonto- ja maisema-arvot häviäisivät.

Sähkönsiirtoreitin tai muuntamoiden paikkojen kasvillisuuskartoituksen tuloksia ei esitetä. Kartoista voi tietenkin itsekin päätellä, että johtokäytävien ympäristö on voimaperäisesti muokattua maastoa. Sähkönsiirtolinjat molemmissa vaihtoehdoissa on myös sijoitettu tien varteen, mikä säästää maastoa ja maisemaa.

Maa-ainesten otto ja maiden läjitys

Teiden, maakaapeleiden ja voimalapaikkojen raivausten ohella huomioon on otettava maa-ainesten otto hanketta varten ja maiden läjitys.

Hankealueella on kaksi luvitettua maa-ainestenottoaluetta mitä ilmeisimmin kivimurskeen tuottamiseksi. Selostuksesta ei käy ilmi, ovatko alueet luvan mukaisessa käytössä. Ainakaan karttapaikan ilmakuvan mukaan näin ei ole. Tuulivoimahankkeessa maa-ainesten tarve voi olla suuri, joten on oletettavaa, että maa-ainesten otolle tulee kysyntää hankkeen myötä. Kallionlouhinnan ympäristövaikutukset ovat siten osa hankkeen vaikutuksia. Niitä ei kuitenkaan ole mitenkään selostuksessa käsitelty. Siinä on vain lyhyt kuvaus voimalapaikkojen ja teiden pohjustuksista.

Maa-aineksia on myös tarvetta läjittää. Kun voimalapaikoiksi tarjotaan paljon kallioalueita, niiden tasoitusta, pohjustusta ja kertyneiden maiden läjitystä olisi pitänyt selvittää ja niiden ympäristövaikutuksia arvioida. Selostuksessa on voimaloiden perustamismalleista vain tekninen kuvaus.

Hankkeen hyväksyttävyys ei asukaskyselyn mukaan ole kehuttava. Sitä voisi parantaa vähentämällä voimaloiden määrää ja säästämällä eheitä ja ympäristöstään erottuvia maastonkohtia sijoittamalla voimalat ja tiestö huolellisemmin jo muuttuneille aloille.

Esko Saari
puheenjohtaja

Marja Ylönen
sihteeri