Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
26.2.2016
Pohjois-Pohjanmaan liitto
kirjaamo(at)pohjois-pohjanmaa.fi
Viite: Lausuntopyyntö 21.1.2016
Asia: Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan teemoja ovat pohjavesi- ja kiviainesalueet, mineraalipotentiaali ja kaivosalueet, tarvittavat päivitykset ja täydennykset, muun muassa Oulun kaupunkiseudun liikennejärjestelmä ja maankäyttö, logistiikka-alueet, tuulivoima-alueet sekä Vaalan ja Himangan maankäytön tarkistukset.
Tuulivoimatuotannon sijoittumisesta
Pohjois-Pohjanmaa on tuulivoiman hyödyntämisen keskittymäaluetta. Ympäristöministeriön päätös jättää joitain tuulivoimavarauksia 1. vaihemaakuntakaavasta vahvistamatta osoittaa, että kaikilta osin vaihemaakuntakaavassa esitetty maankäytön ohjaus tuulivoimaloiden sijoittamiseksi ei ole ollut riittävän onnistunutta. Vahvistamispäätöksessä kiinnitettiin huomiota ekologisen kestävyyden puutteisiin. Kyseisessä tapauksessa vahvistamatta jäivät tärkeällä muuttoreitillä olevat varaukset. Samansuuntaisen ratkaisun on vastikään tehnyt korkein hallinto-oikeus (vuosikirjapäätös KHO:2016:14, annettu 9.2.2016), joka koski Kymenlaakson rannikkoalueen tuulivoimavarauksia.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä korostetaan yhteisvaikutusten arviointia nimenomaan maakuntakaavoituksessa. Tuulivoimarakentamisen yhteisvaikutuksia koskevien selvitysten ja vaikutusten arviointien puuttuessa ei ollut KHO:n mukaan mahdollista arvioida sitä, ovatko valituksessa tarkoitettujen tuulivoimaloiden alueiden aluevaraukset asianmukaisesti sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimiseen liittyvien alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavan sisältövaatimusten kanssa. Tämän vuoksi ja kun maakuntakaavan tarkoittaman tuulivoimaratkaisun yhteisvaikutukset eivät voi tulla yksittäisen tuulivoima-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa riittävästi arvioiduksi, maakuntakaava ei perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin, todetaan vuosikirjapäätöksessä.
Perämeren rannikon tärkeälle muuttoreitille on myös kaavoitettu tuulivoimala-alueita ja toteutettukin juuri niitä, jotka jäivät vahvistusta vaille. Yksittäisissä hankkeissa yhteisvaikutusten arviointi on näennäistä ja vaikuttavuutta vailla, kuten KHO:n päätöksessäkin todetaan. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä selvitettiin kyllä linnustovaikutuksia ja nimenomaan muuttolinnustoon kohdistuvia vaikutuksia, mutta selvityksen tuloksista ei tehty riittäviä johtopäätöksiä, jotta kaavoittamiselta vääriin paikkoihin olisi vältytty.
Kun tuulivoimavarauksia tarkastellaan uudelleen ja niitä mahdollisesti täydennetään, on oltava myös mahdollista olla hyväksymättä kaikkia esityksiä uusiksi varauksiksi sekä poistaa ekologisesti kestämättömiä varauksia. Tukijärjestelmän muutokset ovat myös selkeä peruste uudelleentarkasteluun. Lisäksi yhteisvaikutusten arviointia on parannettava sekä maakuntakaava- että yleiskaavatasolla.
Jokaisesta seudullisesta hankkeesta ja useimmista paikallisistakin laaditaan osayleiskaava, jonka pohjalta rakentamisluvat myönnetään. Erillinen osayleiskaava laaditaan jopa aivan vierekkäisistä saman kunnan alueella sijaitsevista hankkeista. Näin on esimerkiksi Siikajoella, jossa Karhukangas, Kangastuuli, Navettakangas ja Isoneva ovat yhtä yhtenäistä tuulivoiman hankealuetta. Lähellä sijaitsevat vielä ainakin Vartinojan ja Raahen Hummastinvaaran hankealueet. Mainitussakin tapauksessa yhteisvaikutusten arviointi on jäänyt olemattomaksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyistä huolimatta, eikä se jostain syystä toteudu edes kaavoituksessa siten, että laadittaisiin yksi kunnan kattava tuulivoimayleiskaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että tavoitteena on edistää tuulivoimarakentamista luomalla edellytykset keskitettyjen, seudullisesti merkittävien kokonaisuuksien toteuttamiselle maakunnan eri osiin. Samalla on arvioitava maankäytön ohjauksen korjaustarpeita, jotta alemmallakin kaavatasolla hankkeiden pilkkomisen sijaan käsitellään kokonaisuuksia.
Tuulivoimavaraukset sijoittuvat 1. vaihemaakuntakaavassa paljolti rannikkoseudulle ja myös selvityksissä keskityttiin rannikon läheisyyteen. Nähtävissä on kuitenkin kehitys, että tuulivoimahankkeita siirtyy enenevässä määrin etäälle asutuksesta, vaikka kyse on sähkön tuottamisesta sitä varten. Kehitystä edistää asukkaiden vastustuksen ohella voimalakoon kasvu. Tiedossa on, että esimerkiksi koillismaalle, jonne ei aiemmassa kaavoitusvaiheessa sanottavasti sijoittunut varauksia, havitellaan mittavassa määrin tuulivoimaa. Erämaisten alueiden pirstaloitumisen, monimuotoisuuden köyhtymisen, maisemahaittojen sekä valo- ja melusaasteen välttämiseksi periaatteena uusissa varauksissa on oltava, että ne keskitetään sellaisille alueille, joilla voidaan hyödyntää olemassa olevaa tieverkostoa ja muuta infraa, kuten johtokäytäviä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lausuntopyynnössä pyydetään myös esityksiä muista maakuntakaavan täydennys- ja tarkistustarpeista. On epäselvää, kaavoitetaanko vai ohjeistetaanko mitenkään ottamaan huomioon äänimaailmaa ja ennen kaikkea hiljaisia alueita. Hiljaisuus on joka tapauksessa yksi tuulivoiman sijoittamisen kriteereistä. Hiljaisuus on aineeton hyöty, mutta sen suojelulla on joissain tapauksissa iso arvo.
Mineraalipotentiaali ja kaivosalueet
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään muun ohessa suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS:n esittely vaikutusten arvioinnista on hyvin yleispiirteinen. Siinä luetellaan vain se, mitä laissakin sanotaan, mutta ei kerrota mitään arvioinnin sisällöstä. Kaivannaisia koskeva teema tarvitseekin lisävalaistusta.
OAS:n mukaan kaavoitusta varten laaditaan selvitys Mineraalivarat ja maankäyttö – kohti kestävää kaivostoimintaa (Portti-hanke), joka toteutetaan yhteistyössä GTK:n kanssa. Tavoitteena on selvittää Pohjois-Pohjanmaan malmipotentiaaliset alueet ja kaivosalueet sekä sovittaa yhteen niitä muuhun maankäyttöön. Tieto on kovin niukkaa painavasta, isoja ympäristövaikutuksia ja asukkaissa suurta huolta aiheuttavasta aiheesta. Portti-hankkeesta ei löydy muualtakaan lisätietoa, joten jää täysin pimentoon, mitä selvitetään ja miten ja sekin, miten aihe vaihemaakuntakaavakartassa aiotaan esittää. Kun tietoa ei jaeta, vuorovaikutus jää toteutumatta.
Perusperiaatteena tulee olla, että suojelualueille, suojelualuevarauksille eikä luo-alueille sijoiteta kaivoksia eikä muitakaan mineraalivarojen hyödyntämiseen liittyviä varauksia.
Ekologinen kestävyys
OAS:n mukaan vaihemaakuntakaavaan voidaan tarvittaessa ottaa mukaan työn edetessä muitakin ajankohtaisia aiheita ja tarkistaa aikaisempien maakuntakaavojen ratkaisuja. Mahdollisiksi tarkastelun kohteiksi on alustavasti tunnistettu myös muun muassa suoalueiden ja muiden luonnonsuojelualueiden tarkistukset ja täydennykset, biotalouden aluetarpeet, rantojen käytön periaatteet.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavalla pitää edistää yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Tarkistukset eivät saa tarkoittaa taloudellisen intressin vahvistamista luonnon monimuotoisuuden vaalimisen kustannuksella, vaan niiden tulee tarkoittaa esimerkiksi vain suojeluverkoston ajantasaistamista kaavakarttaan ja muita vastaavia täsmennyksiä, jotka ovat perusteltuja ekologisen kestävyyden huomioon ottamiseksi ja edistämiseksi.
Vaihekaavan maankäytön ratkaisujen vaikutusten arvioinnissa on ekologista kestävyyttä tarkasteltava myös kattavasti ja selvitettävä, syntyykö tarvetta ekologiseen kompensaatioon ja mikä olisi sen riittävä taso, jos ekologinen kestävyys ei toteudu. Lähtökohtana tulee olla, että luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pystytään pysäyttämään vuoteen 2020 mennessä. Jos esimerkiksi tuulivoiman hyödyntäminen tai kaivos heikentää luonnon monimuotoisuutta paikallisesti, se ei saa heikentyä maakunnan tasolla.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri