Lausunto Raahen Kopsa III tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
12.4.2016
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/185/2015
Asia: Lausunto Raahen Kopsa III tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Puhuri Oy:n Kopsa III tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarkastellaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa ja toteuttamatta jättämistä (VE0). Hankevaihtoehdot ovat samat kuin ohjelmavaiheessa eli enintään 12 (VE1) tai 6 voimalaa (VE2), jotka ovat yksikköteholtaan 3-5 megawattia ja kokonaiskorkeudeltaan enintään 240 metriä. VE1:ssä hankealueita on kaksi 6 voimalan aluetta, Kopsa ja Anteronperukka. VE2 laajentaa olemassa olevaa Kopsan tuulipuistoaluetta 6 uudella voimalalla, kun taas Anteronperukka on erillinen osa-alue.
Tuulipuisto liitetään suunnitelman mukaan Kopsan alueelle rakennettavan sähköaseman kautta kaakkoispuolelta kyseistä hankealuetta sivuavaan Siikajoki-Jylkkä 110 kV voimajohtoon. Tuulipuiston osa-alueiden sisällä ja välillä sähkönsiirto hoidetaan maakaapeleilla.
Kaavoituksesta
Kaavoitus on Kopsan osa-alueesta vireillä ja kaavaluonnos nähtävillä samaan aikaan kuin vaikutusten arvioinnin selostus. Kaavaluonnoksen sisältö vastaa selostuksessa esitettyä vaihtoehtoa (VE2). Kopsa III -hankealue sopii suurin piirtein Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoiman kehittämiseen varatuille rajauksille tv-1 327 Kopsa ja 328 Tuppukangas. Anteronperukan kohdalla sen sijaan ei ole varausta tuulivoimalle. Arviointiselostuksessa asia mitätöidään. Anteronperukka on Kopsa III -hankkeen osa-alue eikä itsenäinen voimalahanke. Maakuntakaavassa on laajasti varauksia tuulivoiman rakentamiseksi kyseisellä alueella, joten varauksen puuttumisella Anteronperukan kohdalta on merkitystä alueen osayleiskaavoitukseen, jos siihen edetään. Kuva 2-9 osoittaa myös hyvin, että on perusteltua pitää vaihemaakuntakaavassa esitettyjä tuulivoimavarauksia riittävinä.
Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön
Selostuksessa on vaikutuksia selvitetty ja arvioitu monilta osin puutteellisesti. Voimalapaikat on selvitysten perusteella pyritty sijoittamaan lähinnä metsätalouden muokkaamille alueille. Se on sinänsä tärkeä lähtökohta hankkeen toteuttamiskelpoisuudelle, mutta ei kata kokonaisvaikutuksia eikä voimaloiden tarvitseman infran toteuttamisen vaikutuksia. Joiltakin keskeisiltä osin tarkempi selvittäminen vaikutusten arvioimiseksi on laistettu ohjelmasta saadusta palautteesta ja yhteysviranomaisen lausunnon johdosta annetuista lupauksista huolimatta.
Esimerkiksi Kopsan ja Anteronperukan välinen maakaapeli sijoittuu osittain valtakunnallisesti arvokkaalle Pihlajaselän kumpumoreenialueelle, joka on vaihemaakuntakaavassa merkinnällä ge-2. Selostuksessa todetaan, että kaapeli kaivetaan olemassa olevan metsäautotien yhteyteen, joten kaivuusta ei aiheudu muodostumalle haitallisia vaikutuksia. Vaikutuksia ei kuitenkaan ole selvitetty. Tiestä ei seuraa automaattisesti lupa muokata muodostumaa lisää. Sähkönsiirtolinjan rakentaminen tietää kaivuiden ohella maansiirtoja ja raskasta liikennettä. Kun vaikutusten arviointi puuttuu, jää epäselväksi, vaikeuttaako hanke vaihemaakuntakaavan toteutumista.
Myös VE1:n vaikutukset Ispinänojaan on heikosti selvitetty. Vesistö tosin mainitaan arvokohteena, mutta sitä ei ole luontotyyppinä ja lajistoltaan lainkaan selvitetty. Sen seurauksena vaikutuksiakaan ei ole tunnistettu. Hankkeen toteuttamiseksi on suunniteltu ojan ylitys kahdesta paikasta. Selostuksen mukaan niistä toinen on metsätaloustoimien yhteydessä osin jo pilattu. Toisen ylityspaikan mainitaan sijoittuvan Ispinänojan luonnontilaiseen osaan, joka on merkitty metsälakikohteeksi ja joka on myös ympäristötukikohde. Kuten niin kartoista kuin maastostakin selviää, joki on voimakkaasti meanderoiva ja uoman rannat ovat jyrkkiä. Selostuksessa todetaan, että haitat jäävät vähäisiksi, kunhan rakentaminen toteutetaan asiallisesti ja turvataan virtaus rummuin. Asiallinen toteuttaminen on vaikutusten arvioinnissa liian epäselvä termi. Esimerkiksi riski kiintoaineksen merkittävästä kertymisestä vesistöön on suuri, vaikka rakentamisessa pyrittäisiinkin huolellisuuteen.
Suunniteltu reitti Anteronperukan osa-alueelle aiheuttaisi myös merkittäviä maisemavaikutuksia ja mahdollisia maa-ainesten liikkumisia ja pölyämistä Ispinänojan lähiympäristössä. Nykyisellään vesistön lähellä metsäautotie on maisemaan mukautunut vanhantyyppinen kangasmetsätie ilman ojaramppeja. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttäisi sen huomattavaa leventämistä ja vahvistamista. Jos tuulivoimahanke ei Anteronperukan osalta toteudu, vesistön lähialueella tie ympäristöineen säilyy todennäköisesti metsätalouden muuttavilta toimilta.
Yhteisvaikutuksista ei saada hankekohtaisissa selvityksissä kovin paljon irti. Selvityksissä on myös puutteita. Ne kohdistuvat meluun, välkkeeseen, maisemaan eli vaikutuksiin ihmiseen sekä sen ohella linnustoon. Tavaksi on tullut myös todeta tuulivoimarakentamisen pirstovan elinympäristöä, mutta sen vaikutukset jäävät asiallisesti arvioimatta. Niin tässäkin tapauksessa, vaikka Kopsa III sijoittuu tuulivoimaloiden keskittymäalueelle ja vaikka sen Anteronperukan osa-alue on vaihemaakuntakaavan ulkopuolinen kohde. Luontoselvityksessä hankealue on arvioitu kokonaisuudessaan voimaperäisesti käsitellyksi, suot ojitetuiksi ja metsät talousmetsiksi. Joitakin yksittäisiä luontoarvokohteita on löydetty, mutta kokonaisvaikutukset luontoon arvioidaan vähäisiksi (kappale 4.16.3.3).
Kun voimala-alueita on samalla seudulla runsaasti, asutuksen välttelystä seuraavalla luontoalueita pirstovalla vaikutuksella on kasvava merkitys. Kun maakuntakaavatasoinen arviointi ei enää ole mahdollista, hankekohtaisissa arvioinneissa pitää pystyä paremmin ottamaan huomioon ns. tavanomaisen ympäristön merkitys niin lajiston elinympäristönä kuin ihmisten virkistyskäytölle.
Merja Ylönen
aluepäällikkö / sihteeri