Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
13.5.2016
Pohjois-Pohjanmaan liitto
kirjaamo(at)pohjois-pohjanmaa.fi
Viite: Lausuntopyyntö 13.4.2016
Asia: Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta
Luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry kiittää lausuntopyynnöstä ja sen mukana saamistaan kaavakartoista.
Maisema-alueet
Arvokkaiden maisemien asema maankäytössä on yksi 2. vaihemaakuntakaavoituksen teemoista. Osa maisema-alueista on arvokkaita valtakunnallisesti ja osa maakunnallisesti. Jonkin verran sekavuutta esitykseen tuo maisema-alueiden määrittelyn keskeneräisyys. Valtakunnallisesti arvokkaista alueista on valmisteilla uusi valtioneuvoston periaatepäätös. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat kuitenkin myös päivitetyssä esityksessä pääosin samoja kuin vuoden 1995 päätöksessä. Muutama uusi kohde on luetteloon lisätty. Ne ovat Kalajoen Hiekkasärkät
ja Rahjan saaristo, Miilurannan asutusmaisema, Rokuanvaara ja Olvassuo. Näistä vain Olvassuo on maisema-alueena uusi kohde. Sillä haettaneen tukea alueen matkailun kehittämiseen.
Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on listattu kymmenittäin maakuntaliiton julkaisussa ’Arvokkaat maisema-alueet Pohjois-Pohjanmaalla’. Kohteet on niiden lukuisuudesta huolimatta myös merkitty kaavakarttaan.
Arvokkaan maisema-alueen statuksen merkitys maankäytössä on yleensä hyvin epäselvä. Siitä johtuen se on myös huonosti otettu huomioon. Kaavaselostuksessa todetaan, että valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä osoittavat merkinnät ilmaisevat alueiden erityisominaisuutta, jonka säilyminen halutaan turvata tai jonka asettamat reunaehdot tulee ottaa huomioon alueiden käyttöä maakuntakaavaa tarkemmin suunniteltaessa. Kuvaukset arvokkaista maisema-alueista on hyvä apu maisema-arvojen säilyttämisessä maankäytön muutoksissa.
Maisema-arvojen vaalimista myös maakunnallisesti arvokkaissa kohteissa edesauttaisi selkeämpi suunnittelumääräys. Valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueen ominaispiirteet sekä turvattava maisema- ja kulttuuriarvot. Sama turvaamisvelvoite on ulotettava koskemaan myös maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Arvokkaat maisema-alueet ovat muun muassa jokisuita, soidensuojelualueita, eheitä maisemakokonaisuuksia, joitain erityispiirteitä tai maakunnalle erityisen ominaista maisemaa. Arvokkaiksi kuvatut piirteet ja elementit ovat niitä, jotka tukevat viihtymistä ja virkistyskäyttöä sekä matkailuun liittyviä elinkeinoja. Kaavamääräyksen on tuotava ilmi se, jota kaavaselostuksessa ja sen liitteinä olevalla aineistolla on tavoiteltu. Velvoittava kaavamääräys ei rajoita maankäytön kehittämistä, vaan parantaa sen laatua.
Luonnoksesta antamassamme lausunnossa huomautimme, että linnuston kerääntymisalueita koskeva suunnittelumääräys on poistettu ja vaadimme sen palauttamista. Voimassa olevan maakuntakaavan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeän alueen suunnittelumääräys edellyttää, että alueiden erityispiirteet, kuten avoimet peltoalueet säilyvät. Erityisesti Limingan lakeuden ja Muhoksen peltoaukeiden tärkeät linnuston kerääntymisalueet tulee turvata. Kaavoittajan mukaan määräys oli maisema-arvojen turvaamisen kannalta tarpeeton.
Kaavoittaja toteaa vastineessaan, että linnuston kerääntymisalue (IBA) Lakeudella ja Oulujokilaaksossa otetaan huomioon, kun valtakunnallisten maisema-alueiden erityispiirteitä nostetaan paremmin näkyviin kaavaehdotuksessa, mahdollisesti aluekohtaisilla suunnittelumääräyksillä. Niin ei kuitenkaan ilmeisesti ole tehty. Esimerkiksi kohdekuvauksessa kaavaselostuksessa ei mainita mitään lakeuden merkityksestä linnustolle. Myöskään kaavan suunnittelumääräyksissä ei ole mitään lisäystä, joka tukisi linnustomerkityksen huomioon ottamista. Siinä kyllä korostetaan maiseman avoimuuden säilyttämistä. Alueen merkitys linnuston kerääntymisalueena on kuitenkin se erityisarvo, jolla peltoaukeiden säilymistä parhaiten perustellaan, onhan lakeuden status linnustonsuojelulle yhdessä Liminganlahden kanssa kansainvälisesti merkityksellinen. Sitä paitsi myös Liminganlahti sisältyy arvokkaan maisema-alueen rajaukseen.
Matkailu ja virkistys vai virkistys ja matkailu
Matkailukeskukset, Syöte, Ruka, Kalajoen Hiekkasärkät, Oulun kaupunkiseutu, Rokua ovat kärkikohteita ja asiakasvirtojen kasvu on kärkitavoite. Sitä saadaan lisäämällä vuodepaikkoja, mikä korostaa yhä uusien seinien pystyttämistä. Varsinainen tiivis rakentaminen sijoittuu matkailupalvelujen ja loma-asumisen alueille. Niiden ympärillä on matkailun vetovoima-aluerajaus.
Suunnittelumääräyksissä toistuu vaade huomion kiinnittämisestä, kuten matkailun vetovoima-aluetta koskevassa yleisessä suunnittelumääräyksessä, erityistä huomiota pitää kiinnittää vetovoimatekijöiden, kuten maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen. Maankäytön ohjauksen pitää olla velvoittavampaa, sillä elinkeinotoiminnassa on julkilausuttunakin ensisijaisena kasvutavoite. Yleisen edun mukaista on määritellä ja asettaa selkeitä rajoja, sillä matkailukeskukset leviävät yhä laajemmalle ympäristöönsä. Vähintään tulee vaatia maisema- ja ympäristöarvojen säilymisen turvaamista. Siten tuetaan parhaiten matkailualaa itseltäänkin.
Virkistysalueiksi on merkitty alueita, joilla on vähintään seudullista merkittävyyttä. Suunnittelumääräyksessä kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen. Tässäkin tapauksessa kaavavarausten ja suunnittelumääräysten tulisi olla yksiselitteisempiä ja ohjaavampia, jotta voisi ennustaa niiden pohjalta paremmin tulevaa maankäyttöä. Epämääräiset määräykset eivät lisää luottamusta ja vaikeuttavat kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, kun kaavan hyväksyjien tulkintavapaus on hyvin laaja.
Alueidenkäyttöratkaisujen on tuettava matkailua ja virkistystä, todetaan kaavaselostuksessa. Tosiasiassa varsinkin matkailun alueidenkäyttöratkaisujen on tuettava maiseman ja luontoarvojen suojelua. Onhan matkailukeskustenkin vetovoimana nimenomaan ympäristön suojelualueet.
Oulun virkistysalueet
Oulun kaupunkiseudun virkistysalueita on käsitelty erikseen. Niiden merkittävyydestä yhdistys on samaa mieltä kaavoittajan kanssa. Erityisen tärkeitä alueita ovat Oulujoen suisto saarineen sekä Sanginjoen ulkometsä.
Kaavamerkintä V on saanut muutaman lisämääreen: merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittäviä, viheralueverkoston kannalta tärkeitä retkeily-, ulkoilu-, urheilu- ja virkistysalueita. Suunnittelumääräyksellä velvoitetaan kiinnittämään huomiota alueen virkistyskäytön kehittämiseen ja ympäristöarvojen säilymiseen.
Kaavaselostuksessa todetaan maakuntakaavan oikeusvaikutuksista, että maakuntakaavan viranomaisvaikutukset koskevat vain niitä maakuntakaavan alueita, joilla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Toisaalta maakuntakaavan ottaminen huomioon ja edistämisvelvoite koskee kaikkia sellaisia valtion ja kuntien viranomaisia, jotka harjoittavat alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua tai toteuttamista.
Kun alue on maakuntakaavassa V-aluetta, sen pitäisi velvoittaa alempia kaavatasoja aina kun niitä päivitetään tai uudistetaan. Toistaiseksi esimerkiksi Oulun Hietasaareen kohdistetuissa muutoksissa ei ole voimassa olevan maakuntakaavan V-merkintää noteerattu ainakaan rakentamisen rajoitteena, mistä on seurannut ylimitoitettuja maankäytön muutoksia ja suunnitelmia lisämuutoksille. Samalla on rikottu myös maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäyttötavoitetta, joka koskee luonto- ja kulttuuriympäristöjen erityisiä aluekokonaisuuksia.
Kaavaselostuksessa todetaan muun muassa, että rannikon kulttuuriympäristöjä turvaavat maisema- ja rakennetun kulttuuriympäristöalueiden merkinnät ja suunnittelumääräykset. Rannikolle sijoittuvien matkailun ja virkistyksen vyöhykkeiden kehittämisperiaatteiden mukaan alueiden kehittäminen perustuu luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyviin toimintoihin. Hietasaaren vireillä olevat asemakaavoitushankkeet eivät valitettavasti vahvista käsitystä oikeaksi. Niitä välineitä, joita on käytettävissä maakuntakaavan toteutumisen tueksi, ei ole käytetty riittävällä tavalla hyväksi.
Luonnoksesta esittämässämme lausunnossa viittaamme tarpeeseen ylläpitää mahdollisuutta kansallinen kaupunkipuisto -statuksen hakemiselle. Kaavaselostuksen kappaleessa 2 Tavoitteet todetaan niinikään Kulttuuriympäristöt-otsikon alla, että luodaan edellytyksiä kansallisten kaupunkipuistojen ja maisema-alueiden perustamiselle. Kaavoittajan vastineessa todetaan, että maakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti harkitaan kaupunkipuiston tavoitteen esittämistä kaavassa tai kaavaselostuksessa. MRL:n mukaisen kansallisen kaupunkipuiston ohella muukin keskeisen virkistysalueen luonto- ja kulttuuriperintöarvot sekä matkailun kehittämistavoitteet yhdistävä merkintä on mahdollinen. Kansallisen kaupunkipuiston selvitys on ollut vireillä myös Raahessa. Kaavaselostuksesta ei kakkoskappaleen lisäksi eikä myöskään kaavakartasta ja kaavamääräyksistä löydy kuitenkaan mitään mainintaa tai merkintää kansallisesta kaupunkipuistosta. Niinpä siitä ei ole tueksi tulkittaessa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaan sekä virkistysalueena tärkeän alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksia.
Ekologinen yhteystarve
Ekologinen yhteystarve -merkintää ei ole noudatettu alemmissa kaavoituksissa. Vaihekaavaluonnoksestakin merkintä esitettiin poistettavaksi. Kaavaehdotukseen se on palautettu. Alemmissa kaavoissa pitäisi noudattaa maakuntakaavaa. Merkinnän parempaa huomioon ottamista tukee velvoittava suunnittelumääräys. Ekologisen yhteyden säilyttäminen lisää muun muassa liikenneturvallisuutta. Eläinten liikkumisreittien huomioon ottaminen onkin Etelä-Suomessa vakiintunut osaksi liikennesuunnittelua. Se on aika lisätä myös Pohjois-Pohjanmaan liikennehankkeisiin. Ekologinen yhteystarve -merkintää on vaihekaavassa käytetty edelleen hyvin säästeliäästi, mutta tärkeää on, että se on palautettu siihen.
Ekologisia käytäviä käsitellään tarvittaessa laajemmin 3. vaihemaakuntakaavassa. Tarvehan on tosiasia. Muun muassa trendi sijoittaa tuulivoimapuistoja erämaisille alueille aiheuttaa niissä maaston pirstoutumista ja liikenteen lisääntymistä. Ekologisten käytävien turvaaminen tukee monimuotoisuuden säilymistä ja samalla myös virkistyskäyttöä ja viihtymistä.
Moottorikelkkareiteistä
Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa ei edelleenkään ole erotettu toisistaan olemassa olevia moottorikelkkareittejä ja uria tai suunnitteilla olevia. Vain kaavakartan moottorikelkkailun yhteystarvetta osoittava merkintä erottuu muista moottorikelkkareiteistä. Kaavaselostuksen kuvassa 17 urat ja reittitoimituksella toteutetut moottorikelkkareitit on värein erotettu. Selvästi ei sanota, onko kyse aina olemassa olevista, kun kaavakartan merkintä tarkoittaa myös suunniteltuja.
Kaavakartasta tulee poistaa muut kuin olemassa olevat reitit. Yleisesti ottaen merkintä ei perustu riittäviin selvityksiin ja muun maankäytön huomioon ottamiseen. Kaavalla ei pidä luvata kelkkareittejä ikään kuin se olisi jokin perustarve, joka pitää pyrkiä joka paikassa tyydyttämään. Huomiota kiinnittää, että yhteystarvemerkintä keskittyy maakunnan eteläosiin alueille, joista näyttävät reitit ja urat kokonaan puuttuvan. Yhteystarve on selvästi ylimitoitettu ja riittämättömin tiedoin kaavaan merkitty.
Lausuntoamme Litokairan länsipuolitse merkityn moottorikelkkareitin tai -uran muuttamisesta ei ole otettu huomioon. Se on 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa edelleen samalla paikalla kuin kaavaluonnoksessa. Voimassa olevassa maakuntakaavassa reitti tai ura on merkitty huomattavasti kauemmaksi länteen Litokairan rajalta. Vaikka ura olisi maastossa olemassa, se olisi pitänyt kaavaa noudattaen siirtää. Uran on paikallinen kelkkakerho linjannut, joten se ei perustu asiallisiin selvityksiin ja suunnitelmaan, jossa olisi eri näkemykset ja vaikutukset otettu huomioon. Epätyydyttävää ratkaisua ei pidä nyt vaihekaavalla legitimoida, vaan siirtää reitti sopivampaan, esimerkiksi lainvoimaisen maakuntakaavan osoittamaan paikkaan tai poistaa merkintä kokonaan. Litokaira on arvokas suometsäerämaa, jolla on jonkin verran varsinkin omaehtoista retkeilykäyttöä. Paitsi eläimille myös ihmisille kairalla on suuri merkitys luonnonrauhan alueena. Moottorikelkan melu on sellaisen äänimaisemassa vahva häiriötekijä. Vaihtoehtoisia paikkoja uralle on olemassa, joten asian korjaamiselle ei ole pätevää estettä.
Luonnonsuojelupiiri pyytää kaavoittajan palautteen ja tiedon kaavapäätöksistä yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri