Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Pyhäjoen Maukarinkankaan tuu­li­voi­ma­hank­keen ym­pä­ris­tö­vai­ku­tus­ten ar­vioin­tioh­jel­mas­ta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

24.8.2016

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/1146/2016

Asia: Lausunto Pyhäjoen Maukarinkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Vaihtoehdot

Maukarinkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on kaksi toteuttamisvaihtoehtoa, joissa erona on vain voimaloiden yksikköteho, joka toisessa on 3 MW (VE1) ja toisessa 5 MW (VE2), Hankealue ja voimaloiden lukumäärä, enintään kymmenen voimalaa, ovat samoja. Napakorkeus on molemmissa malleissa 160 metriä ja roottorin halkaisija 140 metriä. Yksikkötehoon perustuvia eroja ei ohjelmassa ole esitelty. Yleensä hankkeissa yksikköteho on ilmaistu väljästi, esimerkiksi 3-5 MW. Vaihtoehdot ovatkin ilmeisen näennäisiä. Nollavaihtoehto (VE0) on mukana vertailussa.

Sähkönsiirto ei edellytä uutta johtokäytävää, vaan tuulipuisto liitetään toteutuessaan alueen halki kulkevaan 110 kV:n voimajohtoon uuden sähköaseman kautta.

Hankkeesta vastaava yhtiö on Winda Power Oy, joka on perustanut hanketta varten Tuulipuisto Maukarinkangas -yhtiön.

Hankkeen vaikutuksista

Ohjelman mukaan hankealueelle ei kohdistu muita merkittäviä alueidenkäyttöpaineita. Hyvänä puolena on pidettävä pitkien uusien siirtolinjojen rakentamisen välttämistä. Kovin käyttöpaineiselta hankealueen lähiympäristö kuitenkin vaikuttaa.

Pohjois-Pohjanmaan vahvistetussa 1. vaihemaakuntakaavassa on tuulivoimavaraus tv-332 (Pyhäjoki, Oltava), johon ohjelman mukaan hankealue osittain sijoittuu. Tosiasiassa sille mahtuu vain eteläinen voimaloiden rivi (WT1 ja WT3-WT6). Ne sijoittuvat välittömästi

Oltavan tuulivoimapuiston pohjoisrajalle. Tuulivoimalakeskittymää täydentää vielä itäpuolen Polusjärven voimalaryhmä. Oltavan tuulivoimapuistossa on enintään 32 voimalapaikkaa lainvoimaisella kaava-alueella. Polusjärven hankekin on kaavoitusvaiheessa, jossa alueelle sijoitetaan enintään 12 voimalapaikkaa. Kaikista kolmesta kiinni toisissaan olevasta hankkeesta muodostuu siten 54 voimalan yhtenäinen tuulipuisto. Sillä on jo merkittävät vaikutukset maisemaan ja maankäyttöön.

Lisäksi Maukarinkankaan hankkeeseen vaikuttaa oleellisesti Fennovoiman ydinvoimalan kantaverkkoon liittämistä koskeva 400 kilovoltin voimajohtohanke. Sitä koskevassa arviointiselostuksessa, joka on par’aikaa tarkastettavana, todetaan, että valtatie 8 itäpuolella 400 kilovoltin voimajohtoreitti sijoittuu välille Hurnasperä-Kivineva-Lumimetsä. Selostuksen taulukon 4.1 mukaan Hurnasperältä Jokelaan, jonka välissä on Maukarinkankaan hankealue, sähkönsiirtotarve merkitsee uuden voimajohtokäytävän pystyttämistä. Kivinevan kohdalla uuden johtoalueen leveys olisi lähes 100 metriä. Selostuksessa johtokäytävä on piirretty sivuamaan Kivinevan-Hiukannevan suojelualuetta välittömästi etelän puolelta.

Ohjelman mukaan kuvat 34, 35, 36 ja 37 esittävät lähialueen eri tavoin arvokkaat alueet. Asia on pilkottu turhan moneen ja pienimittakaavaiseen karttaan eikä sittenkään niissä esitetä sitä, mikä on hankkeen kannalta olennaisinta eli Pitkäsnevan suojelualueen laajennusta Kivinevalle.

Kuvassa 46 esitetään puolestaan Oltavan, Polusjärven ja Maukarinkankaan tuulivoimaloiden sijaintipaikat. Siitä puuttuu ydinvoimalahankkeen 400 kilovoltin voimajohtokäytävä. Selostuksessa on syytä esittää kaikki mainitut maankäyttömuodot samalla suurimittakaavaisella kartalla Kivinevan kohdalta. Kun ja jos voimajohtokäytävä asettuu Kivinevan ja Maukarinkankaan voimaloiden 4, 5 ja 6 väliin, on etäisyydet ja rakenteiden estevaikutukset arvioitava. Sekin on selvitettävä, seuraako voimaloiden sijoittamisesta tarve siirtää voimajohtokäytävää lähemmäs Kivinevaa tai Kivinevan puolelle, jolloin myös maisemavaikutukset ja häiriöt suon vesitaloudelle voimistuvat.

Kasvillisuus-, luontotyyppi- ja linnustoselvitysten tulokset esitetään arviointiselostuksessa. Ohjelman mukaan linnustovaikutukset olisi jo kartoitettu, mutta menetelmiä ei kuvata. Päiväpetolintujen saalistuslentoja kerrotaan havainnoidun. Toisaalta ohjelmassa todetaan, että Pitkäsnevan Natura-alueella, joka on 2 kilometrin päässä hankealueesta, esiintyy muuttohaukka, mutta maakotkaa, joka sillä kuitenkin pesii säännöllisesti, ei mainita. Kappaleessa Päiväpetolinnut kirjoitetaan maaston metsäisyydestä. Mikäli havainnointia on tehty vain varsinaisella hankealueella eikä hankkeen vaikutusalueella, selvitys on väärin rajattu ja sen seurauksena puutteellinen. Se koskee muitakin linnustoselvityksiä. Maasto on Pitkäsnevalta Kivinevalle soista aluetta, jonka luonnontilan säilyttämisestä on tehty suojelupäätöksiä. Selostuksessa on arvioitava yhtenäisen maastokuvion merkitystä alueen pesimälinnustolle ja eritoten muun muassa maakotkan saalistuslentojen väylänä.

Kivinevan suojelupäätös ja SL-merkintä 1. vaihemaakuntakaavassa ovat punnittuja ratkaisuja. Pitkäsnevan-Kivinevan suoluontokohde on alueella harvinainen kokonaisuus, jota geologiset maamerkit täydentävät. Sen säilyminen häiriöttömänä pitää turvata seudulla, jolla kuten ohjelmassa todetaan metsien ja soiden muokkaus on ollut intensiivistä ja johon kohdistuu myös paljon uusia käyttöpaineita, erittäin mittavaa tuulivoimarakentamista sähkönsiirtoineen ja teineen ja sen päälle vielä kaivos ja ydinvoimala myös uusine siirtolinjoineen.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri