Lausunto Kuusamon Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Maaningan tuulivoimahankkeen YVA-selostuksesta lausunto 16.1.2017
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi
Viite: POPELY/3515/2015
Asia: Lausunto Kuusamon Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Maaningan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostuksessa tarkasteltavat kaksi toteuttamisvaihtoehtoa ovat jonkin verran supistuneet ohjelmavaiheesta. Selostuksen VE1:ssä esitetään rakennettavaksi yhteensä 61 voimalaa ja VE2:ssa 45. Yksikkötehoksi suunnitellaan 3-6 megawattia ja kokonaiskorkeudeksi 250 metriä. Napakorkeus on 170 metrissä. Hankealue on molemmissa vaihtoehdoissa sama, mutta on pienentynyt ohjelmavaiheesta noin 18 prosenttia ollen nyt 3700 hehtaaria. Lisäksi mainitaan tarkasteltavan nollavaihtoehtoa eli toteuttamatta jättämistä.
Sähkönsiirrosta selostuksessa tarkastellaan kahta vaihtoehtoa, VERuka ja VEPosio. Rukan suunnan vaihtoehdossa matkaa hankkeen sähköasemalta Rukan Viipusjärven sähköasemalle on 29 kilometriä ja Posion suunnan vaihtoehdossa noin 33.5 kilometriä Posiolle. Uuteen maastokäytävään rakennettava 110 kilovoltin johtokäytävä on 26-30 + 20 metriä leveä, käytännössä puuton johtoalue.
Hankevastaava on EPV Tuulivoima Oy, jonka omistaa kotimaisten energiayhtiöiden muodostama EPV Energia Oy. Hankkeen mittavuutta perustellaan sähkönsiirron aiheuttamilla korkeilla kustannuksilla. Se on hankevastaavan näkökulmasta kannattavuuteen vaikuttava tekijä, varsinkin kun ”hanke pyritään toteuttamaan markkinaehtoisin periaattein.” Merkittävä tekijä sähkönsiirron tarvitsema infrastruktuuri on myös arvioitaessa hankkeen ympäristövaikutuksia ja niiden pohjalta toteuttamiskelpoisuutta.
Kaavoista
Kaavallisen tarkastelun johtopäätökset ovat tarkoitushakuisia ja virheellisiä. Vaikutus on vähintään suuri kielteinen, mahdollisesti jopa erittäin suuri kielteinen. Hankkeen luonne huomioon ottaen hankealueen ja sen ympäristön herkkyys maankäytön ja yhdyskuntarakenteen muutoksille on suuri, vaikka se nykyisellään olisikin pääosin metsätalouskäytössä. Harhaanjohtavaa, suoranaista disinformaatiota on väittää tuulivoimarakentamisesta aiheutuvien maankäytön muutosten kohdistuvan vain alle 2 prosenttiin hankealueesta. Koko alue muuttuu teolliseksi ja entistä pirstaleisemmaksi. Luontoselvityksen mukaan alueella on paljon murjottua ympäristöä, mutta myös luonnontilaisten suolaikkujen ja pienvesien kirjavoimaa arvokasta luontoa ilman jatkuvia häiriöitä muun muassa melusta, valosta ja liikenteestä.
Voimaloiden ja sähkönsiirron aiheuttamat vaikutukset heijastuisivat lisäksi merkittävällä tavalla varsinaisen hankealueen lähi- ja jopa kaukomaisemaan, kuten Riisitunturin kansallispuistoon ja Kitkajärville.
Samansuuntainen on niinikään muutoksen voimakkuus. Hanketta ei voi toteuttaa ilman varausta maakuntakaavaan. Se on eri asia kuin kaavan muuttaminen. Vaikutukset kokonaisuudessaan määräävät siitä, onko varausta sisällytettävissä maakuntakaavaan. Kaavoitukseen kohdistuvien vaikutusten erillinen ja kokonaisvaikutuksista eristetty tarkastelu ei ole mielekäs. Ainakaan kyseisessä tapauksessa se ei kerro mitään hankkeen mahdollisuuksista saada kaavallinen varaus ja sitä kautta oleellinen este poistetuksi.
Melu
Ulkomelutaso kansallispuistoille on sekä päivällä että yöllä 40 dB. Raja-arvo ylittyy Riisitunturin kansallispuistossa. Melulla on kaiken kaikkiaan erittäin merkittävä kielteinen vaikutus, koska hanke sijoittuu erämaiselle alueelle ja useiden suojelualueiden välittömään läheisyyteen, jossa ei ole nykyisellään jatkuvaa melua tuottavaa lähdettä.
Melua arvioidaan yleensä vain ihmiseen kohdistuvana päästönä. Varsinkin melun kohdistuessa suojeltuun luontoympäristöön, joka on hiljainen alue, myös vaikutukset eläimistöön, kuten suurpetoihin on otettava huomioon. Monilla nisäkkäillä on herkkä kuulo ja kuuloaistilla on suuri merkitys ympäristön tapahtumien hahmottamisessa.
Vaikutukset luonnonolosuhteisiin
Vesistövaikutuksista todetaan, että ne ovat pääasiassa työnaikaisia, lyhytkestoisia ja pienialaisia. Ne voivat kuitenkin olla myös merkittäviä ja pysyviä.
Hankealue on vesistöjen, lähteiden, purojen, lampien ja järvien sekä soiden, muun muassa rinnesoiden kirjavoimaa. Sellaisessa maastossa olemassa olevien teiden leventäminen ja vahvistaminen, uusien teiden rakentaminen, kaapeleiden kaivaminen maahan, voimalapaikkojen raivaaminen ja pohjustus sekä maa-ainesten kaivuut ja maiden vaihdot aiheuttaa runsaasti haitallisia vaikutuksia pienvesi- ja suoluontoon, jotka tässä tapauksessa ovat pääosin luonnontilaisia. Seutu on lisäksi ylänköä, joten maaston korkeuserojen ja kaltevuuksien huomiotta jättäminen arvioinnissa on puute. Esimerkiksi tien rakentamisen vaikutukset rinnesuon poikki jäävät asiallisesti arvioimatta.
Selostuksessa luetellaan useita voimaloiden välisiä tieyhteyksiä, jotka edellyttävät uoman muokkaamista ja veden johtamista tierummun kautta. Pelkät riittävän isot tierummut eivät poista vaikutuksia puroihin ja niiden lähiympäristöön. Kyseiset vesistöt ovat vesilain mukaisia puroja ja noroja. Vesistön luonnontilaisuus vähenee ja siihen saattaa hyvästä tahdosta ja huolellisesta toteutuksesta huolimatta muodostua nousueste. Muutokset voivat olla merkittäviä ja vaatia vesilain mukaisen luvan. Se taas edellyttää tarkkoja selvityksiä uoman ja sen lähiympäristön tilasta ja lajistosta ja luontotyypeistä. Tällaiset tiedot tulisi olla vaikutusten arvioinnissakin käytettävissä, jotta ei edistetä muun muassa kaavoittamalla hanketta, jolla ei ole toteuttamisedellytyksiä.
Johtopäätöksiä
Luontotyyppiselvitys tuo hyvin esiin alueen monipuolisen suo- ja pienvesiluonnon. Selostuksessa luetellaan joitain erityisen haitallisia voimaloiden ja uusien teiden sijoituspaikkoja ja suositellaan niiden siirtämistä haittojen vähentämiseksi. Johtopäätös, ”kohtalainen kielteinen vaikutus”, kokonaisvaikutuksista on kuitenkin vähättelevä. Kohtalaisella tarkoitetaan muun muassa hyvää muutoksen kestävyyttä ja palautuvuutta sekä alueen ekosysteemien säilymistä. Ottaen huomioon selvityksen ja muun muassa selostuksen kuvan 45 informaation on pääteltävissä, että vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ovat vähintään suuresti kielteisiä. Sitä vahvistaa vielä tarve rakentaa uusi kymmenien kilometrien sähkönsiirtolinja samantyyppisine vaikutuksineen yhtenäisinä säilyneisiin metsäalueisiin sekä soihin ja pienvesiin. Ilmiselvästi voimaloiden määrää pitää merkittävästi karsia, jotta vaikutukset jäisivät vain kohtuullisen negatiivisiksi. Se puolestaan tekee hankkeen jo taloudellisestikin kannattamattomaksi.
Selostuksen mukaan samanaikaisesti valmisteilla olevaan kaavaluonnokseen on tehty joitain muutoksia arvioinnin tuloksena. Voimalat K13 ja 47 on poistettu ja voimaloiden K41, 43 ja 49 paikkaa on siirretty. Siirtojen ansiosta meluraja 40 dB ei ylity Posion puolella. Sen sijaan muista suositelluista muutoksista ei ole mainintaa.
Selostus on varovainen kannanotoissaan, mutta joitain suosituksia muutoksiksi haittojen vähentämiseksi siinä esitetään. Varsinkin joitain tieosuuksia kehotetaan linjaamaan uudestaan. Iso lista ongelmallisia voimalapaikkoja selostuksen tulosten perusteella kuitenkin kertyy: K5, K6, K10, K12, K16, K19, K21, K27, K35, K42, K44, K46, K59, K63, K70. . . Kovin on myös punainen eli vaikutuksiltaan negatiivinen vertailutaulukko, jonka mukaan hankevaihtoehdot 1 ja 2 eivät paljon poikkea vaikutuksiltaan toisistaan. Se voidaan tulkita niin, että samantien voi rakentaa enemmän ja kannattavammin tai sitten niin, että kumpikaan vaihtoehto ei vähennä haitallisia vaikutuksia riittävästi.
Nollavaihtoehtoa ei vertailutaulukossa ole eikä sitä muutoinkaan ole selostuksessa käsitelty, vaikka se aluksi vaihtoehtona mainitaankin. Tuulivoiman sijoittamiselle on omat kriteerinsä ja myös jo valmiiksi runsaasti sijoituspaikkavaihtoehtoja varattuna maakuntakaavassa. Hankevastaava voisi peilata nollavaihtoehdon avulla Maaningan aluetta joihinkin muihin jo kaavassa varattuihin sijoituspaikkoihin ja tuulivoiman tuotannon tavoitteen täyttymistä niiden avulla eikä ottaa lähtökohdaksi yhtä erillistä, ”tyhjästä” polkaistua hanketta.
Vähäinen myönteinen vaikutus on arvion mukaan ilmastoon. Vaikka tuulivoima sinänsä on tärkeä ja kannatettava osa uusiutuvan energian tuotantoa, Maaningan tuulivoimahanketta ei voi pitää toteuttamiskelpoisena. Siitä koituvat haitalliset vaikutukset ovat liian suuret ja ilmastohyötykin keinotekoinen ottaen huomioon hankkeen ajajien motiivit ja sijoituspaikan. Tuulivoimahankkeilta pitää voida odottaa huolellisempaa etukäteisharkintaa haittojen ennaltaehkäisyn takaamiseksi ja tuulivoiman hyväksyttävyyden säilyttämiseksi. Maakuntakaavoitus on keino kokonaisvaikutusten arvioimiseksi ja soveliaimpien sijoituspaikkojen selvittämiseksi. Hyvä onkin, että Maaningankin hanke vaatii toteutuakseen varauksen tuulivoimala-alueesta maakuntakaavaan, tässä tapauksessa vireillä olevaan 3. vaihemaakuntakaavaan. Vahva käsityksemme on, että Maaningan tuulivoima-aluetta varten sitä ei voi tehdä, joten hankkeen edistäminen tulee lopettaa.
Esko Saari puheenjohtaja Merja Ylönen sihteeri