Lausunto Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
27.2.2017
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/1601/2015
Asia: Lausunto Pyhäjoen Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Vaihtoehdot
Puskakorvenkallion tuulipuistohankkeessa suunnitellaan joko 23 voimalan (VE1) tai 19 voimalan (VE2) kokonaisuutta Pyhäjoen Yppäriin kasitien itäpuolelle. Teholtaan voimalat ovat 3-5 megawattia ja kokonaiskorkeudeltaan 220-250 metriä. Tarkastelussa on mukana myös VE0. Hankkeesta vastaava on Smart Windpower Oy / Puskakorven tuulivoima Oy.
Hankealue sijoittuu välittömästi kahden jo kaavoitetun tuulivoimala-alueen väliin, Karhunnevankankaan luoteispuolelle ja Paltusmäen itäpuolelle. Karhunnevankankaan tuulipuiston osayleiskaavalla mahdollistetaan 33 voimalan rakentaminen alueelle ja Paltusmäen kaavalla 5 voimalan. Karhunnevankankaan kaavamääräyksen mukaan voimaloiden enimmäiskorkeus maanpinnasta saa olla 230 metriä ja Paltusmäellä 210 metriä.
Sähkönsiirrolle esitetään kolme vaihtoehtoa, joista vaihtoehdossa A sähkö siirrettäisiin maakaapelilla Karhunnevankankaan sähköasemalle ja edelleen yhteisellä ilmajohdolla Kalajoen Jylkkään. Vaihtoehdoissa B ja C sähkö siirrettäisiin maakaapelia pitkin Jylkkään, mutta hivenen erilaisten maastojen kautta.
Vaikutusten arviointi
Karhunnevankankaan tuulipuisto sijoittuu suurin piirtein 1. vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalle varatulle alueelle tv-1 335 Karhunnevankangas. Puskakorvenkallion alueelle sen sijaan ei ole varausta kuin ei myöskään saman hankevastaavan Paltusmäen tuulipuistolle.
Mainitut kolme tuulivoimala-aluetta muodostavat yhtenäisen noin 60 voimalan kokonaisuuden. Ohjelmassa olisi ollut syytä esittää jo lainvoimaisten kaavojen voimalapaikat. Karhunnevankankaan osayleiskaavan voimalapaikka nro 29 sijaitsee aivan Puskakorvenkallion alueen rajalla. Paltusmäen kaavan voimalapaikat ovat peltoaukean kasitien puolella.
Puskakorvenkallion hankkeen vaihtoehdot VE1 ja VE2 eivät käytännössä poikkea toisistaan. Vaihtoehdossa 2 on kuitenkin kaksi voimalaa vähemmän alueen molemmilla laidoilla, länsireunalla ja eteläreunalla. Ohjelmassa ei vaihtoehtojen eroja perustella. Onko esimerkiksi haluttu jättää väliä naapurialueilla oleviin lähimpiin voimalapaikkoihin jostain syystä, kuten estevaikutuksen vähentämiseksi. Selostuksessa on tarpeen arvioida mahdollisuuksia saada tuulivoimavaraus alueelle 3. vaihemaakuntakaavaan ottaen huomioon muodostuvan yhtenäisen kokonaisuuden sekä rannikon läheisyyden.
Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset tehdään voimaloiden sijoituspaikoista ja muista rakentamisalueista ja tiestön varsilta. Lisäksi yleispiirteisesti kartoitetaan muu hankealue ja mahdolliset ilma- ja karttakuvilta havaitut erityiskohteet. Ns. tavanomaisiin luontotyyppeihin ei maastotyötä aiota kohdentaa. Puskakorvenkallioiden suojuotit ja Punainenräme mainitaan luonnontilaisuuttaan säilyttäneinä luontokohteina. Maastokartalla kiinnittää huomiota kallioisten alueiden runsaus. Kallioisuus mainitaan myös ohjelmassa. Kallioisetkin alueet kuvataan todennäköisesti lajistoltaan tavanomaisiksi, vaikka oikeastaan ne ovat tyypillisiä ja voivat olla hyvinkin edustavia luontotyyppeinä.
Tärkeää on havaita eheät luontoalueet, vaikka ne olisivat pienialaisia. Esimerkiksi kallioiset metsälaikut ja kalliopaljastumat tulee rajata kartalle ja selvittää voimalapaikkojen ja teiden sijoittuminen niihin nähden. Alueella ei näytä olevan ennestään metsäteitä kovinkaan paljon. Hankkeen vaatimaa tiestöä ei ohjelmassa myöskään esitetä, joten selostuksesta voi vasta päätellä, missä määrin kallioita esimerkiksi jää rakentamisen alle vai kierretäänkö ne.
Vastaavantyyppistä maastoa, turvekankaiden ja kalliometsien mosaiikkia on myös Karhunnevankangas. Sen osayleiskaavan mukaan voimalapaikkojen sijoittelussa ei kallioisia alueita ole väistelty. Viereisen hankkeen, käytännössä laajennuksen seurauksena paikallisen luonnon ja maiseman pirstoutumisen pinta-ala kasvaa. Sen verran tarkkaa inventoinnin pitää olla, että sen pohjalta voidaan arvioida tarvetta karsia voimalapaikkoja ja linjata tiestöä haittojen lieventämiseksi. Selostuksessa on luontotyypit ja toisaalta voimalapaikat ja rakentamis- ja huoltotiestö esitettävä kartoilla selkeästi, jotta arvion siitä voi tehdä.
Perämeren rannikkoalue on tuulivoimahankkeiden keskittymäaluetta. Vireillä eri vaiheissaan on jo tuhansien megawattien edestä hankkeita. Sekä yhteisvaikutusten arviointi että laadukkaan suunnittelun ja harkitun sijoittelun merkitys korostuu.
Esko Saari, pj Merja Ylönen, sihteeri