Vastaselitys Nallikarin kaavavalituksen vastineeseen

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry

Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry

Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry

Oulu-seura ry

 

7.6.2017

 

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

 

Viite: Oulun kaupunginhallituksen lausunto 27.4.2017

Asia: Vastaselitys Oulun kaupungin lausuntoon koskien Oulun Hietasaaren asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta tehtyä valitusta (Holstinsalmentie, Vellamontie, Nallikarinranta, kaavatunnus 564 – 1976)

 

Kaavamuutoksen taustasta

Kaupungin lausunnossa todetaan toistuvasti, että valituksessa esitetyiltä vaatimuksilta ja näkemyksiltä puuttuvat perustelut. Valituksessa niitä kuitenkin on runsaasti, koska valittaminen niitä lähtökohtaisestikin vaatii. Sen sijaan kaupungin lausunnosta puuttuvat perustelut siinä esitetyille väitteille. Lausunto perustuu kehäpäätelmään. Siinä luetellaan tehdyt ratkaisut, joiden todetaan toteuttavan asetettuja tavoitteita.

Valituksen sisältöä ei ole syytä toistaa. Todettakoon vain, että valitus on ollut tarpeen, koska kaavoituksessa ei ole otettu huomioon muita kuin kaavoittajan esittämiä näkökohtia, mikä on johtunut ennakkoon tehdyistä maankäyttöä koskevista päätöksistä ja sopimuksista. Ne ovat johtaneet lainvastaiseen ylempien kaavamuotojen maankäytön ohjauksen sivuuttamiseen ja ylimitoitettuun asemakaavamuutokseen Hietasaaren kaupunginosassa.

Kaupunki viittaa lausunnossaan ideakilpailuun vuodelta 2010-2011, joka hyvin valaisee asemakaavamuutoksen lähtökohtia ja painotuksia. Kilpailutöillä haettiin toiminallista jäsentelyä, aluerajauksia sekä ympäristöllisiä ja arkkitehtonisia tavoitteita koskevia vaihtoehtoja (liite 1). Nallikarin ideakilpailun arvostelupöytäkirjassa 7.6.2011 kerrotaan, että ”Oulun kaupunki järjesti yhteistyössä Nallikarin ja Holstinsalmen alueen nykyisten toimijoiden kanssa kutsukilpailun. Kaupungin lisäksi mukana olivat Sokotel Oy (Holiday Club Oulun Eden), Pohto Oy sekä Nallikari Lomakylä-Camping. Tavoitteena oli alueen ympärivuotisen virkistys- ja matkailupalvelutarjonnan kehittäminen sekä oululaisten että matkailijoiden hyödyksi. Kilpailun tarkoituksena oli löytää vireillä olevan maankäytön suunnittelun ja asemakaavan muutoksen pohjaksi toiminnallisesti, kaupunkikuvallisesti, arkkitehtonisesti ja ympäristöllisesti korkeatasoinen kokonaisratkaisu sekä rohkeita ideoita lähtökohdaksi tonttikohtaisille kehittämissuunnitelmille. Kilpailun tuloksia on tarkoitus hyödyntää alueen asemakaavaa muutettaessa. ”

Alueen kehittämiselle asetettiin pitkä lista tavoitteita, joista on pääteltävissä muutosten luonne sekä muutettavan alueen laajentaminen:

– Alueella tuli tavoitella paikallisista lähtökohdista johdettua kansainvälisesti korkeatasoista arkkitehtuuria, joten kilpailijoilta toivottiin rohkeaa ja innovatiivista otetta suunnittelutehtävään.

– Keskeisen alueen (Holstinsalmentie, Nallikarin rantatie ja Edenin sisääntulo) arkkitehtonista yleisilmettä sekä kaupunki- ja ympäristökuvaa piti kohentaa ympäristöä eheyttävällä rakentamisella sekä kokonaisuutta täydentävillä toiminnoilla.

– Rakentamattomat tontit, palstaviljelykäytöstä vapautuvat alueet ja vajaakäyttöiset alueet tuli hyödyntää Hietasaarentien itäpuolella sijaitsevien toimintojen (tanssipaviljonki ja Vauhtipuisto) sijoittuminen Nallikarin muiden toimintojen yhteyteen piti mahdollistaa.

– Uuden huvipuiston (Pellepyy Oy) sijoittuminen Vellamontien varren nykyiselle palstaviljelyalueelle tuli ottaa huomioon maankäyttöratkaisussa sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyissä.

– Jaalakujan- Mustasaarentien huvila-aluetta tuli avata toiminnallisesti ulospäin ja täydentää ympäristöön ja mittakaavaan sopivalla lisärakentamisella.

– Entiselle rantaravintolarakennukselle piti pyrkiä löytämään siihen sopiva käyttötarkoitus .

– Eri toiminnot piti sovittaa toisiinsa ja synergiamahdollisuudet hyödyntää mm. rakennusten välisiä yhteyksiä kehittämällä.

– Rantamaisemaa tuli kehittää ja tärkeät vesinäkymät hyödyntää.

– Uimaranta-alueen toiminnallisuutta piti kehittää.

– Veneilymahdollisuuksia tuli parantaa.

– Toiminnan ympärivuotisuutta ja nykyistä monipuolisempaa talviajan käyttöä piti lisätä.

– Orientoitavuutta ja alueen liittymistä ympäröiville alueille sekä keskustan suuntaan piti kehittää.

– Liikennejärjestelyjen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta tuli parantaa liittymäjärjestelyjä ja sisäisiä yhteyksiä kehittämällä kaikki liikuntamuodot ja käyttäjäryhmät huomioiden.

– Pysäköintijärjestelyt tuli mitoittaa ja sovittaa alueen ympäristöolosuhteisiin esim. yhteiskäyttöperiaatetta soveltaen.

– Suunnitteluratkaisuissa tuli huomioida toimivan matkailuelinkeino.

Kaavaselostuksesta myös käy selvästi ilmi asemakaavamuutoksen tavoitteet ja se, että sisältö on lyöty lukkoon hyvissä ajoin. Kaavaprosessin tehtävä on ollut viedä suunnitelma kaavakartalle ja saada sille virallinen hyväksyntä. Toimintatapa ja suunnitelma on vahvoin perustein kyseenalaistettu valituksella.

Arvokas kulttuuriympäristö

Kaupunki toteaa yhteenvetona, että ”valittajat eivät ole esittäneet sellaisia perusteita, joiden nojalla voitaisiin arvioida valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön arvon heikkenevän hyväksytyllä kaavaratkaisulla.”

Kaupungin lausunnossa vedotaan Pohjois-Pohjanmaan museon auktoriteettiin ja sen tukemaan lupaan edetä suunnitelmissa. On oletettava, että museon edustaja on esittänyt oman asiantuntijanäkemyksensä viranomaisneuvotteluissa. Näin on tapahtunut ainakin 29.6.2012 pidetyssä neuvottelussa, josta valittajilla on käytettävissä muistio (liite 2). Sen mukaan Pohjois-Pohjanmaan museon edustaja ei ole kyseenalaistanut Nallikarin ja Edenin kehittämistä sinänsä, mutta on painottanut kehittämisen tapaa. ”Kyseessä on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja alueen kehitystavoitteiden tulisi olla sen mukaisia. Merkittäviä arvoja ovat erityisesti puistomaisuus ja huvilarakentaminen. Lisärakentamisen osoittaminen pääasiassa nykyisen, suuremman rakennuskannan yhteyteen ja huvila-alueen lähistön täydentäminen pienimittakaavaisemmalla rakentamisella säilyttäisivät sen, miksi alue on alun perin valittu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Huvipuiston mahdollinen laajentuminen Mustasalmen eteläpuolelle ei ole museon tavoitteiden mukaista: huvipuisto sijaitsisi tällöin täsmälleen keskellä arvokasta huvila-aluetta. Huvipuiston tulisi mieluummin sijaita Holstinsalmentien pohjoispuolella, mikäli sen sijoittaminen alueelle on välttämätöntä. ” Kaavaehdotuksessa vaikutukset RKY-alueeseen olivat palautteesta huolimatta entistä voimaperäisempiä.

Pohjois-Pohjanmaan museo on nykyisin osa Oulun museo- ja tiedekeskus Luuppia. Museon asemakaavaehdotuksesta antaman lausunnon allekirjoittajia ovat kaavaselostuksen mukaan Pasi Kovalainen, Anita Yli‐Suutala ja Mika Sarkkinen . Pasi Kovalainen on kaupungin kulttuuriperintötyön johtaja, Anita Yli-Suutala museon rakennustutkija ja Mika Sarkkinen sen arkeologi. Museo on lausunut asemakaavaehdotuksesta 28.1.2016 alansa puolesta, mutta varovaisesti ja asettumatta kaupungin suunnitelmien tielle, että ”kaavassa ehdotettu huvipuiston sijoittaminen Hietasaaren kaltaiseen suojellun huvilamiljöön välittömään läheisyyteen voidaan pitää kuitenkin olevan rakennuskannan arvon ja viihtyisyyden kannalta kysymyksiä herättävänä.” Myös kaupungin lausunnossa kannanotto todetaan, mutta ei selvitetä sen merkitystä. Valittajien johtopäätös lausumasta on, että kaupungilla ei ole puoltolausetta museolta. Tässä tapauksessa lausunnonanto vaikutuksista huvila-alueeseen olisi ollut hyvä siirtää museovirastolle. Yleinen etu ei ole sama asia kuin liiketaloudellinen etu ja kauempaa katsoen perspektiivi on laajempi eikä sidonnaisuuksien hämärtämää tai laimentamaa.

Määritelmän mukaan RKY-kulttuuriympäristössä näkyy ihmisen toiminta ja suhde ympäristöönsä ennen ja nyt. Se muodostuu muinaisjäännöksistä, rakennetusta ympäristöstä, maisemasta ja perinnebiotoopeista. Kulttuuriympäristöä suojellaan lainsäädännön, ympäristö- ja kulttuurihallinnon yhteistyön ja kansalaisten toiminnan avulla. Hietasaaressa ne ilmenevät näin:”RKY:t ovat maankäyttö- ja rakennuslain valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Tavoitteet velvoittavat turvaamaan luonnonperinnön arvot ja sen, ettei virkistyskäytön kannalta merkittäviä luonnonalueita pirstota tarpeettomasti. Po kaavamuutos pirstoo Hietasaarta tarpeettomasti vastoin ylemmissä kaavamuodoissa ilmaistuja säilytettäväksi valittuja arvoja, koska saaren elinkeinot, kuten matkailu ei sitä vaadi, vaan päinvastoin se tukeutuu ympäristön luonto- ja kulttuuriarvoihin.

Ihmisen toiminta ja suhde ympäristöön ennen ja nyt

Kaavamuutoksen RKY-alue koostuu Hietasaaren huvila-alueesta. Se on historiallisesti syntynyt tarpeesta päästä kaupungin keskustasta virkistymään ja rauhoittumaan luontoon. Aluetta on käytetty alusta lähtien tähän päivään saakka samaan tarkoitukseen. Erityisesti Kalevala-teemapuiston melu pilaa virkistymis- ja rauhoittumismahdollisuuksia.

Hietasaaren palstaviljelyalueeseen numero 1 kuuluu Hietasaaren vanhin pelto. Se on ollut jatkuvassa viljelykäytössä ainakin sata vuotta. Pelto on kuulunut maatilaan, joka on sijainnut Mustasalmen rannalla. Puolet pellosta kuuluu RKY-alueeseen osana Hietasaaren historiaa. Nallikarin kaavamuutos hävittäisi tämän pellon kokonaan, koska Kalevala-teemapuisto rakennettaisiin sen paikalle. Kaavamuutos on myös syy Vaaskiventien kaavamuutokseen, koska palstaviljelyalue halutaan ”vapauttaa” muuhun käyttöön.

Kaupungin lausunnossa todetaan s. 3, että ”Matkailupalvelutoimintojen ja huvila-alueen välille on muodostettu toimintoja erottava puistovyöhyke.” Puistovyöhyke tai paikoin puustovyöhyke ei estä melua kantautumasta sen toiselle puolelle. Melu pilaa vääjäämättä RKY-ympäristöä muuttamalla voimaperäisesti sen äänimaailmaa ja sen seurauksena ympäristön kokemista ja käyttämistä sille kaavassa varattuun tarkoitukseen (ks. kaavamuutoksen Laskennallinen ympäristömeluselvitys, liitekartat huvipuistomelusta).

Kirkuminen on ihmislajin luontainen hälytysääni, joka aiheuttaa stressipiikin kaikille, jotka sen kuulevat, kielestä ja kulttuurista riippumatta. Autonominen hermosto reagoi kirkumiseen aina, vaikka tietoisesti yritettäisiin olla reagoimatta. Se aiheuttaa fyysisen stressireaktion, nostaa muun muassa verenpainetta ja aiheuttaa stressihormonipiikin. Huvipuistosta kantautuva stressaava ääni, joka kuuluu joka päivä usean kuukauden ajan vuodessa ja eritoten kesäaikaan aamusta iltayhdeksään, ei sovi RKY-alueen ja virkistysalueen äänimaisemaan eikä myöskään asuntoalueen kylkeen.

Yksi kaavamuutoksen perusselvityksistä on Sidosryhmäselvitys, jossa havainnollistetaan muutoksen sosiaalisia vaikutuksia, eli tässä yhteydessä kansalaisten mielipiteitä. Selvitys on tehty, koska kaavamuutosta on vastustettu laajasti ja monin tavoin. Kansalaisten mielipiteen ilmaus on toimintaa, jonka tarkoitus on suojella Hietasaaren kulttuuriympäristöä. Sidosryhmäselvitys osoittaa selkeästi, että kaavamuutosta vastustetaan yleisesti ja voimakkaasti. Kaupungin virkamiehet ovat kuitanneet tämän tiedotustilaisuuksissa lausahduksella: ”kaikestahan sitä valitetaan ja vain valittajat ovat esillä.” Sidosryhmäselvitys ei lisännyt siinä todetun mielipiteen huomioon ottamista, koska se oli ilmeisen väärä. Etukäteissopimiset ja kaavaprosessin mukauttaminen niihin on vastoin vuorovaikutusprosessin tarkoitusta ja hyvää hallintotapaa.

Järjestöt, jotka ovat vuokranneet tai ostaneet käyttämänsä huvilat, suojelevat kulttuuriympäristöä pitämällä rakennuksia käytössä ja kunnossa. Huvilat on varattu yhdistysten jäsenten ja heidän perheidensä käyttöön. Lisäksi yhdistysten merkittävä varainhankintamuoto on huviloiden vuokraaminen yksityisiin perhejuhliin. Huviloiden käyttö on luonteeltaan samanlaista kuin niiden rakentamisesta lähtien: pienimuotoista seuraelämää tuttuja tapaillen ja läheisten kanssa aikaa viettäen. Tapahtumien tarkoitus on aina yhteisten kokemusten saaminen rajatussa porukassa, ne eivät ole avoimia muille, saati kaikille. Käyttö ei siis ole julkista tai puolijulkista siinä mielessä, kuin kaupungin lausunnossa esitetään. Kyse on yhteisöjen yksityisluonteisesta omaehtoisesta käytöstä.

Luontoarvojen säilyminen

Viittaus KHO:n ratkaisuun 2015:42 on tahallisesti ymmärretty väärin. Valittaja ei ole väittänyt, että Nallikarissa Mustasalmen rannalla olisi suojeltua merenrantaniittyä, jota aiottu toimintojen kehittäminen uhkaisi.

Kaupunki esittää, että ”kaavassa on kyse olemassa olevien toimintojen kehittämisestä ja palvelutarjontaa täydentävien toimintojen sijoittumisesta olevien toimintojen välittömään yhteyteen. Asemakaavan muutos edistää kaupunkirakenteen eheyttämistä ja monipuolistamista sekä ympäristön ja kaupunkikuvan kohentamista. Kaavassa on otettu riittävästi huomioon luontoarvojen kartoituksessa tärkeäksi havaitut alueet. Tehdyt luontoselvitykset, tutkimukset ja kartoitukset on tehty riittävässä laajuudessa. Elinympäristön laatua ei ole merkityksellisesti heikennetty siitä, mitä se jo olemassa olevien toimintojen osalta on muodostunut. ”

Kyse ei kuitenkaan ole olemassa olevien toimintojen kehittämisestä, vaan uusien toimintojen rakentamisesta vanhojen tilalle. Asemakaavamerkinnän s-2 mukainen velvoite olla vaarantamatta rantavyöhykkeen luontoarvoja ei toteudu, jos sille saa asemakaavan mukaan rakentaa polkuja ja keveitä rakennelmia. Se on ekologinen mahdottomuus. On myös vastuutonta perustaa maankäytön ohjausta sille oletukselle, että liiketoimintaperiaattein etenevässä maankäytössä voitaisiin keskeisellä paikalla oleva ”pusikkovyöhyke” säilyttää. Kuten totesimme valituksessamme kaavamerkintä ei ota huomioon salmen ja rantojen luonnonarvojen ominaispiirteitä, jotka koostuvat pienilmastosta ja lahopuustosta sekä maankohoamisrannan vyöhykkeisistä luontotyypeistä. Samaan viittaa KHO päätöksessään. Kaavan laadinnassa ei ollut otettu huomioon tosiasiallisia seurauksia maankäytöllisestä ratkaisusta, jolloin suojelumerkintä olisi kaavan toteutuessa menettänyt merkityksensä. Mustasalmi rantavyöhykkeineen olisi väistämättä muun muassa huvipuiston käyttämää aluetta, siihenhän s-2 -määräyskin antaa luvan, joten määräys jää luonnon vaalimisen osalta käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi.

Luontoselvitysten puutteet valittaja on selvittänyt, mutta todennut myös monien selvitysten laadukkuuden. Iso ongelma on ollut niiden tulosten sivuuttaminen. Kaupungin lausunnossa ei esitetä mitään perusteluita, miksi sen mielestä tehdyt selvitykset ovat riittäviä tai sitä, miten ne on otettu huomioon. Kaavamuutos tähtää merkittävään maankäytön tehostamiseen, mistä väistämättä seuraa elinympäristön laadun heikkeneminen ja monimuotoisuuden köyhtyminen niin virkistys- kuin lähiluontokohteena.

Vaikutusalue ja kaavojen vuorovaikutus

Kaupungin lausunnossa kirjoitetaan myös, että ”matkailu- ja vapaa-ajantoiminnot keskittyvät Nallikarin jo nykyisellään aktiivisessa käytössä olevalle alueelle Holstinsalmentien, Vellamontien ja Nallikarin rantatien varteen, joten muutoksen olennaiset vaikutukset kohdistuvat suppeahkolle ydinalueelle.” Väite on paikkansapitämätön. Suppeus on näennäistä ja johtuu Hietasaaren kaupunginosan pilkkomisesta useisiin erillisiin asemakaavamuutosalueisiin ja teeskentelemällä, ettei niillä ole vaikutusta toisiinsa eikä muuhun kaupunkirakenteeseen.

Muutokset ovat isoja Nallikarin kaavan seurauksena muun muassa Mustasalmen eteläpuolella, Vaaskiventien ympäristössä, jossa asemakaavamuutosehdotuksesta on samanaikaisesti tehty hyväksymispäätös ja josta on myös valitus vireillä. Lisäksi pitää ottaa huomioon Toppilansaaren uusi asuinalue ja tuleva Vaakunakylän paikalle yleiskaavassa osoitettu rakennusmassa asujaimistoineen sekä Hartaanselän ympärille jo tehty ja suunnitteilla oleva lisärakentaminen, josta kaavaillaan myös asuntomessualuetta vuodeksi 2025. Lisäksi rakentaminen etenee merenrannalla Pateniemeä kohti ja sen ohi. Kantakaupunki on kasvamassa Haukiputaaseen kiinni. Oulu on kasvukeskus, mikä näkyy asuntorakentamisessa, mutta sen ohella on osoitettava riittävästi pinta-alaa virkistysalueisiin. Niiden mitoitusta on arvioitava jokaisessa asemakaavahankkeessa ja ottaen huomioon yhteisvaikutukset.

Ns. Nallikarin kaavan toteutuessa tapahtuvat liikenneolosuhteiden muutokset myös asemakaavoitettavan alueen lähialueilla ovat suuria. Esimerkiksi Toppilansaarentien asukkailla on jo runsaasti kokemuksia liikenneympäristön ongelmista, joita on ilmaantunut muun muassa uuden sillan rakentamisen jälkeen seuranneesta liikenteen kasvusta. Liikennevirrat kasvaisivat kaavan toteutuessa, mikä entisestään lisäisi vaaratilanteita ja vaikeuttaisi tontilta ja tontille liikkumista. Lähimmästä Toppilansaarentien talosta on ”Nallisportin” risteykseen 500 metriä. Liikenteen kasvun myötä myös siitä aiheutuva melu ja pöly lisääntyisivät. Se tarkoittaa elinympäristöön merkittävää muutosta, josta seuraa tarve vaikutusten arviointiin.

Suppeasta vaikutusalueesta johtuen maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n velvoite riittävästä selvilläolosta olennaisista vaikutuksista ei täyty.

Melusaaste

Melu on määritelmänsä mukaan ääntä joka häiritsee. Jos ääni häiritsee, se on ympäristöhaitta, joka pitää huomioida kaikissa yhteyksissä. Melu aiheuttaa tutkimusten mukaan stressin vaikutuksesta terveyshaittoja. Kun on kyse myös Oulun kantakaupungin ehdottomasti tärkeimmästä viher- ja monimuotoisuuskeskittymästä, melun vaikutus niin luonnonympäristöön kuin sen lajistoonkin pitää ottaa huomioon.

Kaupunki myöntää, että Hietasaarentien ja Holstinsalmentien tieliikenne on ainoa tämänhetkinen merkittävä melulähde. Mahdollinen tuleva huvipuiston toiminnasta aiheutuva melusaaste kuitataan lyhyesti ja vedotaan vain siihen, ettei hetkellisille maksimiäänitasoille ole ohjearvoja. Huvipuiston laitteiden aiheuttama melu pitää vain sietää.

Kaavamuutosta varten laadittiin Laskennallinen ympäristömeluselvitys 2015 joka on tehty vuonna 2013 ja täydennetty 2015. Toppilansaaren ja Hietasaaren asukkaiden kokemukset Suomen tivolista olivat niin häiritseviä, että lisäksi tehtiin vielä Ympäristömelun mittausraportti / Suomen tivoli 2014.

Toppilansaaren ja Hietasaaren asukkaat sijoittivat asukasillassa kartalle kokemuksiaan Suomen tivolista. Merkintöjä häiritsevästä melusta tuli Toppilansaarentielle saakka ja sen syy oli kiljunta korkealla vuoristoradassa. Se kuului puiden latvojen yli parvekkeille ja ikkunoista kerrostaloissa. Asukkaiden kokemaa tivolimelua oli tarkoitus havainnollistaa mittaamalla. Näin ei kuitenkaan tehty, vaan mitattiin ainoastaan alhaalla, seisomakorkeudella kuulunutta melua. Mittauspisteiden valinnan seurauksena toisaalla ääntä vaimensi metsä ja toisaalla tulosta vääristi Hietasaarentien liikenteen äänet. Tie oli tivoliaikaan vielä tavallista ruuhkaisempi ja meluisampi. Tivolimelu ei siten erottunut juurikaan. Nämä mittaukset eivät siis mitanneet asukkaiden kokemaa, puuston yläpuolella levinnyttä melua. Ympäristömelun mittausraportin tulokseksi saatiin kaupungin lausunnossa mainittu päätelmä, että tivolin aiheuttama melu rajautui melko pienelle alueelle. Se ei todistettavasti kuvaa asukkaiden kokemaa ja mittaamaa melua. Lausunnon johtopäätös (s. 7) ”Melusta tehtyjä selvityksiä ja mallinnokseen perustuvia laskennallisia selvityksiä on pidettävä riittävinä asemakaavan laatimisen yhteydessä.” ei ole pätevä tivolin meluselvityksen osalta. Toisaalta lausahdus tunnustaa, että Laskennallinen ympäristömeluselvitys (huvipuistosta) antaa riittävän kuvan ympäristömelusta, eli ilmeisesti myös keskiäänitasosta.

Laskentatulosten mukaan hetkelliset maksimiäänitasot ihmisten kiljunta huomioituna ovat lähimmillä melulle herkillä kohteilla 55 – 70 dB(A). Tällaiset maksimiäänitasot voidaan kokea häiritsevinä, koska maksimimelutapahtumia on päivän aikana paljon, todetaan laskennallisessa meluselvityksessä. Sen perusteella voidaan huvipuistomelun hetkellisistä melutapahtumista puhua häiritsevänä meluna, mutta myös hetkellisyyden voi kyseenalaistaa.

Kaikkea melua ei voi pitää yleisestikään hetkellisenä. Kaavaselostuksessa todetaan, että päiväaikainen yleinen melutasojen ohjearvo 55 dB ei ylity kuin parilla huvilalla. Kuten valituksessamme toimme esiin loma-asumiseen käytettävillä alueilla ja leirintäalueilla ohjearvo on kuitenkin 45 dB. Se ylittyy Nallikarin camping-alueella keskiäänitasona ja yksittäisten laitteiden melu on alueella yli 50 dB. Mustasalmen varressa, joka on osoitettu virkistyskäyttöön luonnonsuojelun ohella, raja-arvo myös ylittyy reilusti. Näihin arvioihin kaupunki ei vastineessaan ole vastannut mitään, vaikka melusaaste koskettaa Nallikariin sijoittuvaa matkailuelinkeinoa merkittävästi.

VN päätös melun ohjearvoista ulkona (2 §) on: Asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Kun Kalevala-teemapuiston kaksi vuoristorataa ja muut laitteet ovat yhtä aikaa käytössä, on melupiikkejä paljon ja lisäksi tulevat kuulutukset ja taustamusiikki, joita ei meluselvityksissä mainita ollenkaan. Kokonaisuus ylittää melun ohjearvot asuinalueilla Hietasaaressa ja osin Toppilansaaressa ja virkistysalueilla taajamien välittömässä läheisyydessä reilusti, sekä hoitolaitoksissa (Heinäsalmikoti ja päiväkoti Eväsreppu Mustasaarentiellä).

Lausunto (s. 7): ”kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee mm. huvipuiston ympäristöluvat. Luvan yhteydessä selvitetään tarkemmin mm. melutasot ja huolehditaan siitä, ettei asetettuja meluarvoja ylitetä.” Näin ei voida tehdä, koska asukkaiden kokema (ja myös leirintäalueelle ym. kuuluva) huvipuistomelu kuuluu puuston yli. Sitä ei voida vaimentaa muuten kuin sammuttamalla laitteet tai kieltämällä ihmisiä kiljumasta. Suunnitelmasta on myös poistettu aiemmin suunnitellut, 4 metriä korkeat meluaidat.

Kaupungin lausunnossa kirjoitetaan: ”Koska huvipuistolaiteiden melu ei ole luonteeltaan jatkuvaa, on kaavoitusprosessissa arvioitu, että melu ei aiheuta ympäristölle kohtuutonta haittaa.” (s. 7). Meluselvityksistä ilmenee, että haittaa ilmenee. Laitteiden yhtäaikainen käyttö tekee melusta käytännössä jatkuvaa. Lisäksi se kuuluu usean kuukauden ajan joka päivä, arkena ja sunnuntaina, myös asukkaiden loma-aikaan, klo 10 – 21 eli koko päivän. Melu ei voi olla aiheuttamatta stressiä ja terveyshaittoja asukkaille.

Kaupunkilaisilla on oikeus vaatia parempaa maankäytön suunnittelua. Asuinrakentamista perustellaan monin paikoin luonnon, viher- ja virkistysalueiden ja vesistön läheisyydellä. Maankäytön tulee olla pitkäjänteistä, jotta asumiseensa sijoittavat kaupunkilaiset voivat siihen luottaa.

Perusteet kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseen ovat vahvat.

 

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari pj      Merja Ylönen sihteeri

Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
Esa Aalto  pj       Iita Tiusanen sihteeri

Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Kalle Hellström pj    Niina Jortikka varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Hohtola    pj     Ari-Pekka Auvinen suojelutoimikunnan puheenjohtaja

Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
Katja Lehtola     vpj     Lauri Louhivirta sihteeri

Oulu-seura ry
Mauno Heikkilä pj     Irma Kyrki sihteeri

[Ei liitteitä tässä!]

Liitteet:

Liite 1: Oulu, Nallikarin ideakilpailu, arvostelupöytäkirja 7.6.2011

Liite 2: Hietasaari, Nallikarin – Holstinsalmentien alue, viranomaisneuvottelu 29.6.2012 (keskimmäinen muistio)