Vastaselitys Oulun kaupungin lausuntoon koskien Hietasaaren kaupunginosan asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta tehtyä valitusta (Vaaskiventie, Hietasaaren kaupunkiviljelyalue)
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
7.6.2017
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi
Viite: Oulun kaupunginhallituksen lausunto 27.4.2017
Asia: Vastaselitys Oulun kaupungin lausuntoon koskien Hietasaaren kaupunginosan asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta tehtyä valitusta (Vaaskiventie, Hietasaaren kaupunkiviljelyalue)
Kaavahierarkian vastaisuus
Valituksessa on seikkaperäisesti perusteltu, miksi kaava noudattaa riittämättömästi sekä maakuntakaavan että uuden Oulun yleiskaavaa 2030 ja miksi se on lainvastainen. Perusteluja ei ole tarpeen toistaa. Sen sijaan kaupungin lausunnossa tyydytään pääosin vain luettelemaan ja toteamaan kaavan sisältö ja sen laadinnassa tehdyt päätökset oikeiksi ja maankäyttö- ja rakennuslakia noudattaviksi.
Kaupungin lausunnossa esitetty tavoite kaupunkirakenteen eheyttämisestä on tyypillinen selitys maankäytön tehostamiselle, joka käytännössä on pääosin lisärakentamista. Suoraan myös myönnetään, että asemakaavamuutoksella lisätään asumista kaava-alueella ja myös kohteissa, jotka aiemmassa asemakaavassa ja voimassa olevissa maakunta- ja yleiskaavassa on osoitettu viher- ja virkistysalueiksi. Kaavan mitoitus ja kaavavaraukset ovat selvästi ristiriidassa ylempien kaavamuotojen kanssa. Niiden ohjausvaikutus on siten jäänyt liian heikoksi.
Vaikutusalue
Kaupunki pitää valituksessa esitettyä vaikutusaluetta epätarkoituksenmukaisena. Sitä se on varmaankin kaavoittajan näkökulmasta, koska silloin olisi jouduttu tarkastelemaan huomattavasti tarkemmin kaavalla tavoiteltavien maankäytön muutoksien vaikutuksia kantakaupungin asukkaiden käytössä oleviin viher- ja virkistysalueisiin ja ottamaan kantaa niiden mitoitukseen. Varsinkin Vaaskiventien ja Nallikarin kaavojen merkitys ja yhteisvaikutukset Hietasaareen kantakaupungin viher- ja virkistysalueena on keskeinen arvioitava ja määrittää myös Vaaskiventien kaavan vaikutusalueen. Hietasaaren merkitys virkistysalueena on vain kasvussa, kun sille ja sen lähialueelle rakennetaan koko ajan lisää asuinkerrostaloja (Toppilansaari, Meritoppila, Hartaanselkä, Hietasaaren Vaakunakylä jne rannikko pohjoisen suuntaan).
Vaikutusten arviointi valittajien esittämässä laajuudessa olisi tietenkin toteutettavissa. Sehän olisi vain normaalia maankäytön kehittämisen arviointia, jolla vastattaisiin maankäyttö- ja rakennuslain kaavamuodoille asetettuihin sisältövaatimuksiin sekä vaatimukseen kaavan perustumisesta riittäviin selvityksiin ja kohdistuen sille alueelle, johon vaikutuksetkin ulottuvat. Suppea vaikutusalueen rajaus on tarkoitushakuinen valinta oman intressin palvelemiseksi. Hietasaari ei ole mikä tahansa alue, vaan todistetusti Oulun kantakaupungin tärkein, laajin, yhtenäisin ja monimuotoisin lähivirkistysalue ja aito luontokohde.
Väärää tietoa päättäjille
Kaupungin lausunnosta on pääteltävissä, että maisema- ja luontoselvityksen viesti on väärin ymmärretty ja siitä pidetään tarkoitushakuisesti kiinni. Vaaskiventien varressa oleva 1950-luvulla metsitetty alue on ollut muun muassa vanhojen karttojen mukaan aukeaa ja on merkitty viljelyalueeksi. Viljelysana voi kuitenkin johtaa harhaan. Kuten valituksessa on asiantuntemuksen pohjalta arveltu kyse on ollut lähinnä käytöstä heinäpeltona, ei mistään laajasta viljavainiosta. Myös vanha kuva Hammarin tontilta Kaljaasintien päästä osoittaa samaa. Viljely suoraan ihmisen ruuaksi on ollut kotitarveviljelyä pihapiirissä.
Alueen maankäytön historiassa olennaista on maankohoaminen. Luontoselvityksessä hyvin ja asiantuntevasti kuvataan jopa metsitetyn alueen nykyistä luonnetta rehevänä rantalehtona. Se on maankohoamisrannalle tyypillinen, vyöhykkein kehittyvän kasvillisuuden yksi vaihe, joka muuntuu karumpaan suuntaan eli havumetsäistyy pohjaveden pinnan laskiessa maan kohotessa. Maaperä on ollut ja on hiekkaa, kuten maisemaselvityksestäkin selviää, kun siinä todetaan teiden ja polkujen hiekkaisuudesta.
Ennallistaminen on tarkoin määritelty biologinen toimenpide. Se on ihmisen toiminnan vuoksi muuttuneen ympäristön palauttamista luonnontilaiseksi tai luonnontilaisen kaltaiseksi. Metsitetyn osan raivaaminen ja muokkaaminen pelloksi ei siten määritelmän mukaan ole ennallistamista eikä sillä voi perustella kaavamuutosta. Ympäristön ennallistaminen oikeudellisen ja hallinnollisen kielenkäytön käsitteenä perustuu luonnontieteelliseen käsitteeseen.
Kaupungin lausunnossa todetaan, että ”Vaaskiventien eteläpuolinen metsäalue on pinnanmuodostukseltaan alava ja kostea, mikä heikentää sen virkistysarvoja. Yleinen virkistyskäyttö Hietasaaressa keskittyykin pääasiassa ulkoilureiteille, jotka säilyvät myös jatkossa.” Kaavoittajalla (saati kaupungin lakimiehellä) ei ole riittävää tietoa alueen todellisesta virkistyskäytöstä. Muun muassa tämän vuoksi on vaadittu alueen käyttäjäselvitystä. Virkistysmetsää polkuineen hyödyntävät muun muassa maastopyöräilijät, koiranulkoiluttajat, ratsastajat, suunnistajat, hiihtäjät, marjastajat ja luontoharrastajat sekä siinä elävä kasvi- ja eläinlajisto. Niitä kaikkia toimintoja ei voi tehdä yksityiseen käyttöön osoitetuilla palstoilla tai tonteilla eivätkä ne täytä kovinkaan monen lajin elinympäristövaatimuksia. On päivänselvä fakta, että virkistysmetsä ja monimuotoisuus vähenevät, kun siitä hakataan monta hehtaaria käyttökelpoisinta osaa pois. Samalla vähenee Hietasaaren yleinen, julkinen virkistyskäyttöalue ja sen hyvinvointivaikutukset.
Nimenomaan se metsäalue, joka palsta-alueen tulon myötä hakattaisiin pois, on vähiten kostea ja alava sekä helpoiten saavutettava verrattuna jäljelle jäävään metsään, jossa on muun muassa säännöllisesti kevättulva. On myös metsäarvojen säilymisen kannalta tarkoituksenmukaista, että pääosa liikkumisesta tapahtuu metsään jo muodostuneilla, paljon käytetyillä poluilla, eikä tehdä jälleen uusia jo vähäiseksi kutistuvaan metsään. Poluilla ei tässä tarkoiteta nykyisiä ulkoilureittejä, jotka ovat käytännössä kevyen liikenteen väyliä, eivät polkuja.
Metsän luonto- ja virkistyskäyttöarvot tuntien valittajat ovat vaatineet teetettäväksi selvityksen viljelypalstojen vaihtoehtoisista paikoista ns. Nallikarin kaavamuutokseen liittyen. Vaatimukseen ei kaupungin lausunnossa vastata mitään. Palstat on vain automaattisesti sijoitettu Vaaskiventien kaava-alueeseen, joka on sitten mahdollistanut maankäytön tehostamisen muutoinkin. Kun palstojen tieltä joutuu väistymään nykyinen maankäyttö eli virkistysmetsä, jolla on iso merkitys osana Hietasaaren ylemmissä ja voimassa olevassa asemakaavassa osoitettua maankäyttöä, muutos on huomattava ja vaikutuksiltaan laaja.
Luontotiedon huomioon ottaminen
Kunnalla on kaavoitusmonopoli ja kaavoja ei valtion viranomainen enää myöskään vahvista. Kaavoittaja ei voi vedota Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen, kun ja jos selvitykset ovat riittämättömiä. Asia ei ole aluehallintoviranomaisen vastuulla. Lausunnossa viitataan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 29.1.2016 tekemään ilmoitukseen viranomaisneuvottelun tarpeettomuudesta. Kuten vastineessa todetaan muun muassa valkoselkätikkaa koskeva tieto on syksyltä 2016.
Kun havainnot esimerkiksi uhanalaisista lintulajeista on kaavoittajalle välitetty, se tarkoittaa, että linnustoselvitystä on täydennettävä, jos tehdyssä selvityksessä on siltä osin puutteita. Lisäksi on syytä käyttää tuorein uhanalaistieto hyväksi.
Valkoselkätikka on uhanalainen laji, uusimman luokituksen mukaan ei enää erittäin uhanalainen, vaan vaarantunut. Suojelutyö on siis tuottanut tulosta ja uhanalaisluokkaa on voitu laskea. Hietasaaressa on lajille suotuisia elinympäristöjä, vanhoja lahopuuta runsaasti sisältäviä lehtipuumetsiä, joihin pienoisen kannan vahvistumisen seurauksena on valkoselkätikka ilmaantunutkin. Laji on erityisesti suojeltava, josta seuraa luonnonsuojelulain 47 §:n mukainen velvoite. Muun muassa valkoselkätikkaa koskeva tieto vaatii päivityksen ja arvion sen vaikutuksista kaavamuutokseen.
Toisin kuin lausunnossa väitetään luonto- ja maisemaselvityksen suosituksia ei ole otettu joiltakin olennaisilta osin huomioon. Kaavamerkinnöillä ei voi ohjata rakentamista ja suojelua, kun se tehdään maankäytöllä tyhjäksi. Tässä vielä uudelleen osuva poiminta luonto- ja maisemaselvityksestä. Siinä nimenomaan todetaan muun muassa, että Vaaskiventien eteläpuolinen yhtenäinen metsäalue ei sovellu intensiiviseen rakentamiseen omalaatuisuutensa ja poikkeuksellisen rehevyytensä takia. Selvityksessä suositellaan, että metsiä hoidetaan puistomaisena virkistysalueena. Vaaskiventien metsiä voidaan säästää arvokkaana kulttuuriluontotyyppinä ja erikoisena lehtomuuntumana. Metsissä on säilytettävä myös poikkeuksellisen kerroksellinen latvusto. Säilytettäviä metsäalueita tulee hoitaa riittävän tiheinä, jotta suurruohostot eivät saa liikaa alaa. Alueiden on oltava riittävän laajoja, jotta metsiköillä on sekä sydänosa että reunaosat. Osaan metsiköistä annetaan kehittyä lahopuustoisia lehtoja.”
Meluvaikutukset Mustasalmen eteläpuolella
Melun lisääntyminen Nallikarin kaavamuutosten seurauksena on vahvasti ristiriidassa Vaaskiventien kaavamuutosalueelle suunnitellun maankäytön kanssa. Siihen ei kaupungin lausunnossa vastata. Oulun meluntorjuntasuunnitelmassa Hietasaari on pääosin keskimelutasoltaan 35-40 dB:n vyöhykettä. Virkistysalueeksi kaavoitetun alueen muutos selvästi meluisammaksi on vastoin maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia (54 §). Niiden mukaan asemakaava on muun muassa laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle.
Maankäytön kehittäminen
Asemakaavan laatiminen ja muuttaminen on kunnan itsehallintoon kuuluva asia, tuumataan kaupungin vastineessa. Elinkeinoelämän terveen kilpailun edistäminen edellyttää kaavamuutokset Hietasaaressa. Selväksi on käynyt, että massiivisten kaavamuutosten lähtökohdat ovat yrittäjien kanssa solmituissa sopimuksissa. Kunnan hallinto on myös asukkaita varten. Maankäytön kehittämisessä kuntalaisten omat intressit ja edut eivät ole samoja kuin elinkeinoelämän intressit ja edut.
Vapaa-ajan toimintoja ovat muutkin kuin kaupalliset palvelut. Kaupunkilaisten omaa virkistyskäyttöä palvelee juuri lähivirkistysalue metsineen. Asemakaavan muutokset ovat liian suuria ja sekä yleisen että yksityisen edun vastaisia. Kaupunkilaisilla on oikeus vaatia parempaa ja tasapainoisempaa maankäytön suunnittelua.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri
Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
Esa Aalto Iita Tiusanen
puheenjohtaja sihteeri
Oulun Hietasaaren palstaviljelijät ry
Kalle Hellström Niina Jortikka
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Hohtola Ari-Pekka Auvinen
puheenjohtaja suojelutoimikunnan puheenjohtaja
Hietasaaren-Toppilansaaren asukasyhdistys ry
Katja Lehtola Lauri Louhivirta
varapuheenjohtaja sihteeri