Lausunto Iin Palokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa@sll.fi
10.8.2017
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/3676/2015
Asia: Lausunto Iin Palokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
TuuliWatti Oy:n Palokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarkastellaan yhden enintään 12 voimalan vaihtoehdon (VE1) ympäristövaikutuksia. Vaihtoehto on pääosin sama kuin jo ohjelmassa esitetty. Muutaman voimalan sijaintiin on tullut vähäinen muutos. Teholtaan voimalat ovat 3-8 MW ja niiden napakorkeus on enintään 180 metriä ja kokonaiskorkeus 250 metriä. Hankealue on nyt 830 hehtaaria, kun se ohjelmavaiheessa oli 690 hehtaaria. Se rajautuu Myllykankaan, Nybyn ja Olhavan tuulivoimala-alueisiin, joissa on yhteensä 41 voimalaa.
Sähkönsiirrosta esitetään kaksi vaihtoehtoa. Voimansiirron kokonaispituus on lähes 38 kilometriä vaihtoehdossa VEA ja 35.6 kilometriä vaihtoehdossa VEB. Hanke vaatii uuden, olemassa olevan 110 kV:n voimajohdon viereen sijoitettavan siirtolinjan. Vaihtoehdot poikkeavat toisistaan osuudella Maalismaan haara-Isokangas. VEB sijoittuu Iijoen pohjoispuolelle välillä Raasakka-Maalismaa (Martimo) ja nykyisen 400 kV:n viereen Martimosta Isokankaalle. VEA ylittää Iijoen ja poikittaislinja Isokankaan sähköasemalle on sijoitettu lähelle kunnan rajaa.
Vaikutusten arvioinnista ja vaikutuksista
Maisema
Vaikutusten arviointi on pilkottu erillisiksi vaikutussektoreiksi. Se näyttää tarkoittavan muun muassa erilaisten lähtötietojen käyttöä arvioinnissa. Se vääristää johtopäätöksiä hankkeen vaikutuksista.
Suorastaan merkillisesti hankealueen ominaispiirteet vaihtelevat sen mukaan, mikä aihepiiri on tarkasteltavana. Kun esimerkiksi tarkastellaan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, keskitytään asutukseen, ja kun maisemaa, sitä arvioidaan ihmisen silmin ja tarkoitetaan lähinnä näkymiä kaukomaisemassa ja vaikutuksia luokitellussa maisema- ja kulttuuriympäristössä ja asutuksesta käsin.
Muita kuin luontovaikutuksia selvitettäessä hankealue kuvataan pääosin metsätalouskäytössä olevaksi ja siten maisemaltaan metsäiseksi ja soistuneeksi. Maisematila mainitaan sulkeutuneeksi, vaikkakin sillä todetaan olevan paljon kalliopaljastumia. Kappaleessa ’Vaikutukset lähimaisemaan’ – välitön vaikutusalue 0-200 metriä – todetaan, että maisemaan kohdistuvat haittavaikutukset eivät ole merkittäviä, koska maisemakuva on tavanomainen. Alueelle ei myöskään sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä.
Vaikutuksia kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin selvittävässä osiossa mainitaan muun muassa kivennäismaiden louhikkoisuus koko hankealueella ja sille tyypillisten kalliometsien runsaus. Ne sijaitsevat talousmetsäksi määritellyllä alueella, mutta se maisemavaikutusten arvioinnin lähtökohtana johtaa harhaan. Jotta siltä vältytään, maisemavaikutusten arvioinnin pitää perustua luontoselvitysten tietoon. Kyseisessä hankkeessa merkittävimpien luontoarvojen sanotaan olevan kalliopaljastumia sisältävien kangasmaiden ja soiden muodostaman mosaiikin kokonaisuudessa. Hankkeen toteuttaminen merkitsee siihen voimaperäisiä ja nimenomaan negatiivisia muutoksia, elinympäristöjen ohella maiseman pirstoutumista voimalapaikkojen raivauksien, kallion murskauksen, louhinnan ja massanvaihtojen sekä tiestön levennysten ja lisäysten takia. Vaikutukset nykyiseen erämaiseen lähimaisemaan ovat siten käänteentekeviä huonoon suuntaan.
Huolellisuus ja yhtenäisyys lähtötietojen käytössä karsisi myös epäjohdonmukaisuuksia. Sivulla 101 (VE1) mainitaan jälkijunassa lähimaisemassa olevankin laajoja avonaisia suoalueita ja vaikutusten niihin olevan ”tuntuvampia”. Kun kuvaus alueen nykytilasta on puutteellinen ja suorastaan virheellinen, johtopäätöksetkään eivät ole paikkansapitäviä eivätkä hankkeen vaikutuksia valaisevia.
Kaavoituksen ristiriidat
Selostuksessa vähätellään kaavoituksen ongelmia (taulukko 7.8.). Toisin kuin selostuksessa esitetään hanke on ristiriidassa muiden maankäytön suunnitelmien ja lainvoimaisen Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavan kanssa. Kaavasta puuttuu tuulivoimavaraus sekä hankealueelta että siihen rajautuvilta Olhavan-Myllykankaan tuulivoimapuistoilta. Se on selvä este.
Este se on siitäkin huolimatta, että 3. vaihemaakuntakaavan luonnokseen on varaus kyseisille alueille merkitty. Olhavan-Myllykankaan (tv-1 310) varaus jäi 1. vaihemaakuntakaavasta perustellusta syystä vahvistamatta. Varaus sijoittui linnuston muuton pullonkaula-alueelle. Ympäristöministeriö katsoi, että osoitettaessa tuulivoima-alueita maakuntakaavassa linnuston muuton pullonkaula-alueille ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ja luonnonarvojen vaalimiseen linnuston osalta, joten kaava oli siltä osin maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n vastainen. Päätös piti myös korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Ympäristöministeriö ei enää 3. vaihemaakuntakaavaa vahvista, mutta perusteet jättää varaus kaavasta pois ovat edelleen samat. Kuten luonnonsuojelupiiri huomautti ohjelmasta antamassaan lausunnossa vahvistamatta jättäminen liittyi kaavan sisältövaatimuksiin eikä puutteellisiin selvityksiin tai arvioon törmäysriskin pienuudesta. Siitä seuraa, että 3. vaihekaavaluonnokseen uudelleen tehdystä varauksesta huolimatta kyseinen vaihekaava saattaa siltä osin jäädä ilman lainvoimaa. Siinä tapauksessa tuulivoimahankkeen vaatima osayleiskaavakaan ei voi saada lainvoimaa. Alueella olevat Myllykankaan, Olhavan ja Nybyn osayleiskaavat ovat maakuntakaavan vastaisia eivätkä ne siten tue yhä uusien tuulivoimala-alueiden sijoittamista alueelle. Muutoinhan kaavoittaja eli kunta tekisi lainvastaisen kaavapäätöksen.
Aapakehityssarjan merkitys
Linnustovaikutusten ohella olennaisinta hankkeessa on sen sijoittuminen 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetun arvokkaan Nybyn-Iso Heposuon aapakehityssarjan rajauksen sisälle (ask-merkintä kaavassa). Suokehityssarjan säilyminen perustuu vesien luontaiseen liikkumiseen alueen soilla. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle tieyhteyksiä tai muuta käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, ettei ojittamattomien soiden vesitaloudelle aiheudu merkittäviä muutoksia.
Kaavamääräyksen toteuttamiseksi on perustettu yksityinen suojelualue (Takametsän suot), joka kattaa hankealueen sisään jäävät suolaikut. Tuulivoimalapaikat on merkitty soiden reunoille ja välialueille. Suojelun katsotaan turvaavan sukkessiosarjan säilymistä ja soiden hydrologisia olosuhteita ja voimalapaikkojen sijoittelun ehkäisevän ennalta haitallisia vaikutuksia. Sen oletuksen varassa on tosiasiassa jätetty vaikutusten arviointi tekemättä.
Kuten kuva 12.2. osoittaa haitallisia vaikutuksia on vaikea, mahdotontakin välttää. Selostuksessa kuitenkin vain ylimalkaisesti kuvataan muutama arvokohde. Menetelmäkuvauksen mukaan ”hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä inventoitiin maastokaudella 2015, yhteensä neljän maastotyöpäivän ajan. Lisäksi luontotyyppejä on inventoitu pesimälinnustoselvitysten yhteydessä jo aiemmin keväällä. Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa tutkittiin alue arvokohdetarkasteluna poimien hankealueen edustavat luontokohteet.”
Vaikka selvitykset oli tehty jo ennen ohjelman julkista käsittelyä, siinä ei voitu arvioida niiden riittävyyttä, koska luontoselvitykset johtopäätöksineen esitetään vasta nyt selostuksessa. Siitä käy ilmi, että selvitykset ovat olleet hyvin puutteellisia eikä olennaisista vaikutuksista esitetä edes ns. asiantuntija-arviota (sellaisina ei voi pitää olettamuksia ja toiveita) varsinaisista selvityksistä puhumattakaan. Voimalapaikoista ei ole kuvauksia eikä tiestön levennysten ja uusien teiden alle jäävästä maastosta esitetä mitään kartoitustietoa. Haitallisia vaikutuksia soiden vesitalouteen todetaan vältettävän tierumpujen avulla. Siinä kaikki, mitä hydrologisista olosuhteista ja niihin kohdistuvista muutoksista esitetään. Suothan tulee suojata sekä kuivatukselta että lisävesien johtamiselta soille.
Metsähallituksen Luontopalvelut kirjoitti lausunnossaan arviointiohjelmasta, että ”Tuuliaavan-Ison Heposuon soidensuojelualue on nykyisellään laajempi kuin Natura-alue ja ulottuu lähimmillään noin kolmen kilometrin etäisyydelle lähimmästä suunnitellusta voimalasta.
Palokankaan tuulivoimahankealuetta lähimpänä sijaitsevat, Metsähallitukset hallinnoimat suojeluun varatut alueet ovat soidensuojelun täydennysohjelmakohde ”Nybyn-Heposuon suokehityssarja” noin 500 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja METSO-KYNGAS -tila (Metso- ohjelmakohde) noin 1,7 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Metsähallitus huomauttaa, että nämä alueet puuttuvat YVA-ohjelman suojelualueita käsittelevistä osiosta ja edellyttää, että alueet huomioidaan ympäristövaikutusten arvioinnissa ja hankkeen jatkosuunnittelussa. ” Niin ei ole tapahtunut, mikä johtunee siitä, että luontoselvitykset oli jo tehty ennen ohjelman kuulemis- ja lausuntokierrosta. Palaute on jäänyt ottamatta huomioon ja kokonaisuuden suojelustatus jää siten edelleen epäselväksi. Soidensuojelun täydennysohjelmassa olevan Nybyn-Heposuon suokehityssarjan kattavan alueen pinta-ala on 1345 hehtaaria, josta 741 hehtaaria on valtionmaata.
Maankohoamisrannan soiden kehityssarja on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Se on toistaiseksi edustava moreenimaalle sijoittuva kokonaisuus. Sen ainoalaatuisuus korostaa maakuntakaavan rajauksen merkitystä, vaikka kaavarajaus sinänsä ei tarkoita suojeluvarausta, vaan on suunnittelumääräyksessä määritellysti ekologinen. Suokehityssarjan huomioon ottaminen maakuntakaavoituksessa viittaa kuitenkin nimenomaan maankäyttö- ja rakennuslain kaavoittajaa velvoittaviin luonnonperintöä ja maankohoamisrannikon erityispiirteitä koskeviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Viime mainittu on unohtunut arvioitaessa hankkeen suhdetta niihin. Arvio vaikutuksista aluekokonaisuuteen (= luonnonperinnön arvokohde) on olematon ja maininta metsätaloudesta on turha, sillä hankealue on toisaalta yksityistä suojelualuetta ja toisaalta kallioselänteitä, joille tuulivoimaloita suunnitellaan. Kuten todettua niiden muodostama mosaiikki on alueen ehdoton luontoarvo, joka ei voi säilyä hankkeen toteutuessa. Myöskään vetoaminen jo rakennettuihin Nybyn, Olhavan ja Myllykankaan voimala-alueisiin ei ole perusteltua, sillä kuten kuvasta 12.4 käy selville, kyseinen Palokankaan alue on erityisen merkittävä sukkessiosarjan suojelussa.
Johtopäätös
Iin Palokankaan tuulivoimahanke ei ole toteuttamiskelpoinen. Ainoa oikea vaihtoehto on toteuttamatta jättäminen. Pohjois-Pohjanmaan 1. ja tekeillä olevassa 3. vaihemaakuntakaavassa on runsaasti varauksia tuulivoimarakentamista varten. Voimaloiden sijoittaminen Palokankaalle ei ole energiataloudellisesti ja ilmastonmuutoksen torjumiseksikaan välttämätöntä.
Mauri Huhtala Merja Ylönen
varapuheenjohtaja sihteeri