Lausunto Fortumin Environmental Construction Oy:n Oulun seudun teollisuusjätekeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
7.11.2017
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/2097/2017
Asia: Lausunto Fortumin Environmental Construction Oy:n Oulun seudun teollisuusjätekeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Fortumin jäteliiketoiminnan tarkoituksena on lisätä teollisuusjätekeskusverkostoonsa myös Oulun seutu. Paikka sille on katsottu Tyrnävän Haurukylältä. Hankkeen toteuttamisvaihtoehtoja on kaksi, joista vaihtoehdossa 1 (VE1) käsiteltäisiin vuodessa enintään 400 000 tonnia eri materiaaleja ja vaihtoehdossa 2 (VE2) 200 000 tonnia. Sisällöltään vaihtoehdot ovat muutoin samanlaisia eli 15 hehtaarin alueelle sijoitetaan kenttiä sekä loppusijoitusalue erilaisia vastaanotettavia jätteitä ja muita materiaaleja varten. Vastaanotettavat materiaalit ovat peräisin pääosin teollisuudesta, energiantuotannosta ja jätteenpoltosta ja voivat olla tuhkia, kuonia, prosessijätteitä, pilaantuneita ja ylijäämämaa-aineksia, lietteitä, rakennus- ja purkujätteitä ja muovia.
Ohjelman mukaan Oulun seudulla on tarvetta teollisuusjätekeskukselle. Lähtökohtaisesti vaikuttaa siltä, että hankkeen tarkoituksena on nimenomaan lähialueen teollisuusjätteiden vastaanotto ja käsittely. Onko kyse kilpailevasta liiketoiminnasta vai todellisesta alueellisesta uuden tai lisäkapasiteetin tarpeesta, siihen soisi selostuksesta löytyvän tarkempia vastauksia. Tieto on sikälikin olennainen, että selviää, millaisten matkojen päästä jätemateriaaleja suunnitellaan kerättävän.
Jätehuollon pääsuunta on keskittäminen mahdollisimman tehokkaasti. Erityisesti loppusijoituspaikkoja on karsittu voimakkaasti. Sikäli hanke vaikuttaa edustavan päinvastaista kehitystä. Millaisin kriteerein Fortum EC on sopivaa paikkaa kartoittanut, ei ohjelmasta selviä, mutta ilmeisesti hyväksi on käytetty lähinnä valmista maakuntaliiton aineistoa.
Tosiasia tietenkin on, että sekä kierrätettäviä että loppusijoitettavia jätemateriaaleja kertyy ja ne on asiallisesti käsiteltävä. Fortum EC ei ole liikkeellä yksin, vaikka ohjelman mukaan teollisuusjätekeskus ei suoraan liity muuhun hankkeeseen tai suunnitelmaan. Oulun seudullakin on vuosien mittaan selvitetty runsaasti erilaisia jätesuunnitelmia ja -hankkeita ja enemmän tai vähemmän vilkkaasti kantaa ottaen. Ne ovat koskeneet muun muassa pilaantuneita maita, lietteitä, jätteenpolttoa ja biojätteiden käsittelyä ja jalostamista sekä loppusijoitusta. Paraikaakin on useita hankkeita vireillä. Selostuksessa onkin tarpeen käydä läpi koko jätesektori ja seudun kaikki alan toiminnassa ja vireillä olevat suunnitelmat ja hankkeet kokonaiskuvan saamiseksi. Esimerkiksi Oulun jätehuollolla, joka nykyiseltä nimeltään on Kiertokaari, on mittava määrä vastaavia toimintoja kuin mitä Fortum EC suunnittelee – kotitalouksien jätehuollon ohella muun muassa jätteenpolttolaitoksen tuhkien loppusijoitusta ja biokaasun ja kompostimullan tuotantoa, mutta mainitut toiminnot myös keskittyvät olemassa oleviin jätekeskuksiin niitä kehittäen. Kokonaistarkastelu on tärkeää, jotta vaihtoehdosta 0 eli toteuttamatta jättämisestä tulee niinikään järkevä ja tasaveroinen vaihtoehto vertailua varten.
Vaikutuksien arvioinnista
Ohjelmassa on kerrottu yleisluonteisesti, millaisista lähteistä ja millaisia jätteitä hankealueelle otettaisiin vastaan ja millä keinoin niitä käsiteltäisiin. Käsittely sisältää lajittelua, seulontaa, murskausta, kuivausta, pesua, välivarastointia ja hautausta. Käsittelykentälle on varattu tilaa 10 hehtaaria ja loppusijoitukselle 5 hehtaaria.
Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle estetään aluetta kiertävillä ympärysojilla. Jätekeskusta loppusijoituspaikkoineen suunnitellaan nykyisellään metsäojitetulle alueelle, jossa on myös soistumia. Kuivatus tehostuu sekä kentän raivauksen ja uuden maankäytön että vesien poisjohtamisen takia. Vastaanottavan vesistön tila ja lisäkuormitus sekä vesiensuojelun tarve ja menetelmät on selvitettävä. Ympärysojien kautta tulevat päästöt ovat pääosin hankkeesta johtuvaa uutta kuormitusta.
Hule- ja suotovesien käsittelyssä on hankealueella monta vaihetta. Vedet kerätään tasausaltaisiin ja johdetaan vesienkäsittelyyn laitokselle ja edelleen selkeytykseen ja laskeutukseen ja lopuksi suodatusten kautta puhdistamolle. Altaat ovat avonaisia, joten niihin kertyy myös sadevesiä. Altaiden ja muidenkin prosessin osien kapasiteetin riittävyys on syytä selvittää ja selostaa kaikki vaiheet riittävän yksityiskohtaisesti, jotta selviävät niin riskit ylivalumista kuin myös kaikkien syntyvien sakkojen jatkokäsittely. Ohjelmassa vakuutetaan, että keskuksen toiminnasta ei aiheudu suoria jätevesipäästöjä vesistöön, kun esikäsitellyt vedet johdetaan puhdistamolle, mutta myönnetään kuitenkin, että poikkeus- ja vahinkotilanteita voi syntyä. Myös materiaalien käsittelyssä, kuten kuivauksessa ja pesussa, voi olla tarvetta vesien johtamiseen vesienkäsittelylaitokseen. Kaikki käsitelty vesi johdetaan edelleen jätevedenpuhdistamolle. Esikäsiteltyjen vesien pitoisuuksista tehdään sopimus vastaanottavan tahon kanssa, mutta vaikutusten arvioinnissa olennaista on tietää, mitä ne pitoisuudet ovat. Missä määrin Temmesjoki on vaikutusaluetta ja mihin puhdistamon kautta vedet lopulta päätyvät, on selostuksessa vastattava.
Hajuhaitat on ohjelmassa unohdettu. Esimerkiksi aumakompostoinnin hajuhaitat ovat kuitenkin hyvin tunnettuja ja niiden tiedetään leviävän kauas. Lähin asutus on vain vajaan kilometrin päässä.
Kompostointi koskee ainakin teollisuuden lietteitä ja biokaasulaitosten esikäsiteltyjä jätteitä. Biokaasulaitoksissa käsitellään biohajoavia materiaaleja mädätysprosessilla, jolla tuotetaan metaania energiakäyttöön ja jäljelle jäävä mädäte voidaan jalostaa edelleen, paremmin lannoite- tai kasvualustakäyttöön soveltuvaksi. Hajun ohella sen soveltuvuus jatkokäyttöön on tärkeä tieto kaikille osapuolille. Laitoksellahan käsiteltäisiin sekalaisia orgaanisia jätteitä, ehkä kaukaakin tuotuja.
Ohjelman perusteella arvioiden Tyrnävän asemaa perunanjalostusalueena ei ole noteerattu mitenkään. Selostuksessa on kuitenkin syytä selvittää, miten siemenperunatuotannon vaatimukset vaikuttavat hankkeeseen.
Hankealueen lähitienoot ovat linnustollisesti merkittäviä. Avonaisten altaiden vaikutusta lintuihin on tarpeen selvittää.
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri