Lausunto Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
7.12.2017
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
PL 86
90101 Oulu
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/2609/2016
Asia: Lausunto Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Haapajärven Pajuperänkankaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tarkastellaan yhtä toteuttamisvaihtoehtoa VE1, 16 voimalan kokonaisuutta, joka on hankealueelle enimmillään sijoitettavien voimaloiden määrä. Voimaloiden yksikköteho on 3-6 MW ja napakorkeus 180 metriä ja kokonaiskorkeus enintään 250 metriä. Nollavaihtoehto (VE0) on mukana vertailussa.
Tiestöstä lähes 10 kilometriä on kokonaan uutta ja noin 3 kilometriä on olemassa olevia, mutta hanketta varten muokattavia teitä.
Sähköverkkoon liittämiselle on useita vaihtoehtoja, mutta sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein myös hankealueen ulkopuolella eikä ohjelman mukaan uusia ilmajohtoja rakenneta lainkaan. Fingridin voimajohto kulkee hankealueen länsipuolelta.
Hankkeesta vastaava yhtiö on Infinergies Finland Oy.
Hankkeen vaikutuksista ja toteuttamisratkaisusta
Toteuttamisvaihtoehto on sekä voimaloiden määrältään että hankerajaukseltaan ohjelmassa esitetyn mukainen. Hankealueeksi on valittu pääosin ojitusten ja hakkuiden muokkaama talousmetsäalue, jonka luontoarvot ovat vähäisiä. Kuitenkin hankealueen rajaus menee jonkin verran eteläosassa päällekkäin Pajuperänkankaan vanhojen metsien suojelualueen kanssa. Ohjelmasta tai selostuksesta ei käy ilmi, miksi hankealuetta on venytetty suojelualueen puolelle. Voimalaa tai tietä ei esitetä rakennettavaksi suojelualueelle, mutta päällekkäisyys on silti syytä poistaa. Luonnonsuojelupiiri toistaa ohjelmasta antamassaan lausunnossa mainitsemansa perustelun. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa esitettyä rajausta on eteläosaltaan pidettävä määräävänä, koska siinä on otettu huomioon Pajuperänkankaan suojelualue sekä ge-2 -merkintä.
Pajuperänkankaan suojelualueesta laaditun Natura-arvioinnin mukaan lähin voimala on suunnitelmassa 155 metrin päässä suojelualueen rajasta. Voimalalle nro T14 johtaisi uusi rakennettava tie luoteen suunnalta. Vanhan metsän suojelualueen pinta-ala on 37 hehtaaria. Useat vanhan metsän sammal- ja kääpälajien esiintymät sijoittuvat hankealueen ja suojelualueen rajapintaan. Arvion mukaan luonnonmetsän luontotyypin edustavuus ei heikkene hankkeen myötä, koska 170 metrin etäisyys katsotaan riittäväksi estämään haitalliset vaikutukset.
Kasvillisuus- ja luontotyyppikuvauksen mukaan voimalapaikan nro 14 ympäristö on nykytilassaan harvennettua nuorta ja varttunutta kuusi-mänty -sekametsää, jossa sekapuuna on myös koivua ja haapaa. Voimala-alue raivataan noin hehtaarin alalta paljaaksi ja puolen hehtaarin ala jää pysyväksi aukioksi. Yhteysviranomainen edellytti selvittämään, voiko hanke vaikuttaa valumavesiin niin, että syntyisi heikentävä vaikutus Natura-alueen luontotyyppeihin. Selostuksen mukaan maankaivuutöiden ja raivausten vaikutukset pintavesivaluntaan eivät ulotu suojelualueelle. Kaivuilla saattaa kuitenkin olla vaikutusta myös pohjavesitasoon, mitä ei ole arvioitu. Merkittävä puute on jättää selvittämättä hankkeen vaikutuksia suojelualueen pienilmastoon. Vanhan metsän suojelualueelle tyypillistä on nimenomaan omanlaisensa ympäristöstä poikkeava pienilmasto. Lisäksi paljaaksi raivaus lisää pölyämistä. Varovaisuusperiaatetta noudattaen voimalapaikka T14 on suunnitelmasta poistettava. Siten myös liikkuminen aivan suojelualueen vieressä vähenisi ja myös valaistuksesta, vilkkumisesta ja äänistä koituvat vaikutukset lievenisivät.
Valtioneuvoston asetuksella on tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoksi virkistysalueilla säädetty 45 desibeliä ja kansallispuistoissa 40 desibeliä. Hankkeen melumallinnuksen mukaan ohjearvo ylittyy Natura-alueen luoteisosassa. Asetuksessa virkistysalueiksi on määritelty yleisessä virkistyskäytössä olevia alueita, maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa yleiseen virkistyskäyttöön osoitettuja alueita ja yleiselle virkistyskäytölle erityisen tärkeitä luonnonsuojelualueita. Pajuperänkankaan Natura-alueella ei ole tietääksemme virkistystä palvelevia rakenteita, mutta sitä voi hyvällä syyllä pitää erityisen tärkeänä suojelualueena seudun yleisen metsäkuvan huomioon ottaen ja sitä se on niinikään luonnonharrastukselle.
Natura-selvitys epäonnistuu tehtävässään, kun on selvästi koettu tärkeäksi vähätellä vaikutuksia. Melu määritellään turhan yksipuolisesti vain ihmisen kokemaksi haitaksi, vaikka kyseisessä tapauksessa olennaisempi on vaikutus ympäristöään selvästi runsaampaan ja monilajisempaan pesimälinnustoon ja muuhun eläimistöön. Lintujen pesimätuloksen heikentyminen näkyy viiveellä populaatiotason vaikutuksena. Muutoinkaan ei ole oikea johtopäätös tulkita vaikutuksia lyhytaikaisiksi. Vilkkuminen, melu, valo, huoltoajot ja muu liikkuminen tihenevällä tieverkostolla, pienilmaston muutokset ovat pysyviä seurauksia naapuriin nousseesta tuulivoimaloiden teollisuusalueesta. Vaikutuksia Natura-alueelle voidaan lievittää helposti poistamalla lähin voimala T14 suunnitelmasta.
T14:n ohella tärkeä karsittava on voimala T01 ja myös voimalapaikan T08 poistaminen suunnitelmasta parantaisi hankkeen kestävyyttä.
Selostuksessa arvioidaan, että rakentamisesta ei aiheudu Antinnevalle suoria vesitalouden muutoksia. Kappaleessa 2.5. todetaan kuitenkin yleisesti, että suoalueilla teiden reunaojat voivat vaikuttaa kosteikon vesitalouteen. Antinnevan länsipuolen laidan voimalalle johtaisi uusi tie. Itse voimalapaikka T01 sijoittuu kartalla aivan suon reunaan, mutta kuvauksen mukaan kuitenkin jonkinmoiselle hakkuualalle. Ilmakuvasta päätellen näyttää tosin siltä, että avohakkuu on tehty aivan suon reunaan. Sen sijaan ojituksia ei suon länsilaidalla ole.
Luontoselvitys on liian pintapuolinen, että sen pohjalta olisi oikeasti mahdollista päätellä, vaikuttaako hanke jollain tavoin Antinnevan vesitalouteen. Antinneva on luontokohde uhanalaisine suotyyppeineen ja on sellaiseksi myös hankkeessa määritelty. Hankkeesta seuraavia mahdollisia vesitalouden muutoksia olisi pitänyt arvioida tarkemmin muun muassa selvittämällä vesien virtaussuuntia. Ojituksia on suon reunoilla, mutta kovasta yrityksestä huolimatta suota ei kuitenkaan ole ojituksin onnistuttu kuivattamaan riittävästi metsätalouden tarpeisiin. Aikaa on sen verran kulunut, että vanhat ojat saattavat olla enemmän tai vähemmän umpeenkasvaneita ja ajankohtaista ja mahdollista suon ennallistaminen sen vesitaloutta korjaamalla. Vaikka ennallistamistoimia ei olisi tiedossa, niiden mahdollisuus on luonnonsuojelubiologisesti sekä vesiensuojelullisesti huomionarvoista eikä tuulivoimahankkeella pidä suoluonnon tilan parannusmahdollisuuksia tehdä tyhjiksi.
Selostuksen mukaan hankevastaava on selvästi epävarma vaikutuksista Antinnevalle, kun mainitsee selostuksen sivulla 139, ettei laajamittaisia kuivatusvaikutuksia aiheudu. Jos voimalan sijaintipaikka on suon reunan hakkuualalla, Antinnevalle aiheutuu hankkeesta suoria vesitalouden häiriöitä – siitä huolimatta, että rakennuspaikka olisi kivennäismaata. Paras ratkaisu on poistaa T01 suunnitelmasta.
Voimalapaikka nro T08 on sijoitettu kivikkoiselle kankaalle ja myös tie on linjattu kivikon kautta. Aluetta ei ole määritetty metsälain tarkoittamaksi erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, mutta luontoselvityksen kuvan 2-8- perusteella se voisi sellainen olla. Voimalan ja tien rakentaminen, myös olemassa olevan tien levennys ja vahvistaminen, merkitsevät voimaperäistä louhikon raivausta ja maanmuokkausta. Hankealueen louhikkoiset, kivikkoiset ja kallioiset kohdat tulee lähtökohtaisesti hylätä sekä voimaloiden että tielinjojen sijoituspaikkoina. Tässä tapauksessa voimala T08 tulee karsia suunnitelmasta tai siirtää sitä haitattomampaan paikkaan.
Kun voimala-alueita nousee Pohjois-Pohjanmaalle ylipäänsä ja samoille seuduillekin paljon, mahdollisuuksia lieventää maaston ja (lähi)maiseman muutoksia kannattaa käyttää hyväksi eikä pyrkiä maksimoimaan voimaloiden määrää. Kyseisessä tapauksessa muutaman voimalan karsimisella jää luonnon monimuotoisuudelle ja maisema-arvoillekin tilaa myös tuulivoima-alueen sisällä ja välittömässä läheisyydessä.
Pajuperänkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnos on samanaikaisesti arviointiselostuksen kanssa nähtävillä. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään selostuksen mukainen ratkaisu voimaloiden ja teiden sijoittamiseksi hankealueelle. Arviointiselostuksesta annetun palautteen tavoitteena ja tarkoituksena on vaikuttaa hankeratkaisuun. Siksi arviointimenettelyn ja kaavoituksen välillä on oltava tiivis vuorovaikutus ja kaavoituksessa tilaa muutoksille.
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri