Lausunto Utajärven Pahkavaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
9.2.2018
Utajärven kunta / kunnanhallitus
kirjaamo(at)utajarvi.fi
Viite: Lausuntopyyntö
Asia: Lausunto Utajärven Pahkavaaran tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta
Pahkavaaran tuulivoimahankkeen osayleiskaavaluonnoksessa esitetään sijoitettavaksi 40 tuulivoimalaa liki 3000 hehtaarin suunnittelualueelle. Voimaloiden lukumäärä on lähes sama kuin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ainoassa toteutusvaihtoehdossa (VE1). Kaksi voimalapaikkaa (T28 ja T29) on karsittu hankealueen koillisreunasta. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n mukaisena siten, että rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Hankevastaava on Tornator Oyj:n omistama Pahkavaaran tuulipuisto Oy. Voimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 235 metriä maanpinnasta. Tuulivoimaloiden ohjeellisten rakennuspaikkojen ohella kaavakartalla osoitetaan kulkuyhteydet, sähköasema ja sähkönsiirtoreitit, viimemainitutkin vain kaavoitettavalla alueella.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä sähkönsiirrolle esitettiin kaksi vaihtoehtoa A ja B. Molemmissa vaihtoehdoissa tuulivoimapuisto liitettäisiin yleiseen sähköverkkoon Muhoksen Pyhäkosken tai Pyhänselän sähköasemalla. Joko 110 tai 400 kilovoltin uuden sähkönsiirtoreitin pituus olisi noin 70 kilometriä. Pohjoinen linjaus olisi osittain yhteinen Oulun Lavakorven ja eteläinen Utajärven Maaselän ja Hepoharjun tuulipuistohankkeiden kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa johtokäytävä kulkisi Oulujoen yli ja joen eteläpuolta edelleen Pyhäkosken tai Pyhäselän sähköasemalle Muhokselle. Pohjoinen reitti vedettäisiin Juorkunaan ja sieltä Lavakorvesta Vepsään ja etelään Muhoksen sähköasemalle. Fingrid on lausunnossaan huomauttanut, että Pyhäkosken sähköasemasta ollaan luopumassa. Muutoin sähkönsiirron reititys suunnitellaan myöhemmin.
Sähkönsiirron vaikutusten muuta hanketta kevyempi käsittely vaikutustenarviointiprosessissa sekä tarkempien selvitysten eriyttäminen myöhemmin tehtäväksi on selkeä epäkohta, joka tulee hyvin esille myös yhteysviranomaisen lausunnossa. Kyseisessä hankkeessa sähkönsiirrolla on mahdollisesti huomattavia ympäristövaikutuksia vaihtoehdosta riippuen. Niistä saa jonkinlaisen kuvan arviointiselostuksesta, mutta hankkeen kokonaisvaikutukset ja sähkönsiirron vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus jäävät arvioimatta, kun hankkeen kaikki maankäytön vaikutukset eivät ole tiedossa kaavoitusprosessissa. Sähkönsiirto on kuitenkin olennainen osa tuulivoimahanketta ja sen vaikutusten tutkiminen on tehtävä samalla tarkkuudella kuin voimaloiden rakennusalueelle kohdistuvien vaikutusten. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan lainvoimaisen 1. vaihemaakuntakaavan määräysten vaikutukset sähkönsiirtoon ovat edelleen selvittämättä.
Kaavaselostuksessa annetaan ymmärtää, että maakuntakaavoittaja selvittää Pahkavaaran, Lavakorven sekä Maaselän ja Hepoharjun tuulivoimahankkeiden maankäyttöön kohdistuvat yhteisvaikutukset Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavoituksen yhteydessä. Lausuntokierroksella olleessa 3. vaihekaavaehdotuksessa kyseisten voimala-alueiden sähkönsiirron reitit osoitetaan pääsähköjohdon yhteystarpeina Lavakorven, Maaselän ja Puolangan suuntaan. Merkinnällä osoitetaan sähköverkon pitkän aikavälin kehittämistarpeet sekä kaavan laatimisvaiheessa toteutumiseltaan epävarmojen tuulivoima-alueiden sähkönsiirtoyhteydet. Mistään tarkemmasta selvityksestä ei siten ole kyse. Maakuntakaavoittaja noudattaa ympäristöministeriön ohjetta, jonka mukaan maakuntakaavassa osoitetaan vähintään 110 kilovoltin suurjännitevoimajohdot. Jos voimajohdon linjaus ei ole tiedossa, mutta tuulivoima-alueesta on tehty verkkoselvitys ja liityntäpiste sähköverkkoon on tiedossa, merkitään liityntäjohto maakuntakaavaan yhteystarvetta osoittavalla merkinnällä. Sähkönsiirron ja sen yhteisvaikutusten selvittämisvelvollisuutta pallotellaan taholta toiselle. Kuten vaikutuksia tärkeällä muuttoreitillä myös sähkönsiirron yhteisvaikutuksia pitäisi selvittää maakuntakaavoituksessa, mutta näyttää siltä, että niin ei tapahdu. Niinikään yhteystarvemerkintä on heikon taustatiedon varassa.
Myös hankevastaaville pitäisi olla merkityksellistä tietää hankkeensa reunaehdot ajoissa. Kestävää tuulivoimarakentamista ei ole edetä oletuksella, että kunhan kaava on saanut lainvoiman muu kaavan toteuttamisesta johtuva maankäyttö on hyväksyttävä annettuna.
Kohdemerkintöjen määräyksistä
Kaavakartalle on rajattu luo-merkinnöin varustettuja arvokkaita luontokohteita. Esimerkiksi arvokkaina puronvarsina on rajattu Peuraojan, Törkyojan ja Havukkaojan varsilta viisi erillistä kohdetta (luo-1). Monimuotoisuuden arvo on määritetty metsälailla (10 § mukainen kohde). Kaavamääräyksen mukaan ”alueen suunnittelussa on otettava huomioon kohteen olosuhteiden säilyttäminen ja luontoarvojen turvaaminen. ” Metsälain suoja on kuitenkin riittämätön.
Tärkeää on suojella uoman varren puuston ohella itse uomaa. Kaavakartan mukaan voimaloiden pystytystä tai teiden kunnostamista tai uuden tien rakentamista ei kohdistu luo-1 -alueille. YVA- ja kaavaselostuksen mukaan purojen ylityksiä hankkeeseen kuitenkin sisältyy. Tierumpujen korjaaminen vaellusesteettömiksi tietöiden yhteydessä on mainittu mahdollisuudeksi. Siihen tulisi kuitenkin velvoittaa kaavamääräyksin. Jotta uoman tila ja sen eliöstö otetaan huomioon, kaavamääräystä on täydennettävä muun muassa seuraavasti: tiestön suunnittelussa ja toteutuksessa on turvattava vesieliöstön esteetön kulku. Lisäys on looginen sikälikin, että kaavaselostuksessa todetaan, että ”Pahkavaaran tuulivoimahankkeen osalta vesilain mukaisen luvanvaraisuuden arviointi tulee tehdä vähintään Havukkaojan, Haukkaojan, Peuraojan ja Itäojan purouomiin rajautuvien rakentamistoimenpiteiden (mm. tiepenkereet, rummut, sillat, kaapelien alitukset, jne.) osalta, mikäli rakentamistoimenpiteillä on vaikutusta uomien nykyisiin sijainteihin, virtaamiin tai eliöstön elinolosuhteisiin.”
Aineiston mukaan suunnittelualueen rajojen sisällä olevista suoalueista linnustollisesti merkittävin on Pajakansuo. Sitä ei kuitenkaan ole merkitty arvokkaaksi suoluontokohteeksi. Yhteysviranomainen toteaa lausunnossaan, että ”Pajakansuo tulee myös merkitä luontokohdekarttoihin ja osayleiskaavaan, sillä ilmakuvatarkastelun ja luontoselvityksen mukaan sitä ei ole kaikilta laiteiltaan ojitettu ja siitä merkittävä osa on alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta luonnontilassa.” Kaavoittaja on vastannut lisäämällä Pajakansuon kaavaselostuksen pintavesikarttaan 3-2. Suo ei kuitenkaan ole pintavesikohde. Luonnonsuojelupiiri pitää myös tärkeänä merkitä Pajakansuo arvokkaana suona kaavakarttaan. Kaavaselostus on informaatiopaketti, kun taas kaavakartta määräyksineen on lain mukaan sitova asiakirja. Vaikka Pajakansuohon ei suoraan kohdistuisikaan rakentamista tai maanmuokkausta, se on arvokkaana luontokohteena nostettava esille, jotta sekin saa luo-2 -kohteena suojan haitallisilta muutoksilta. Kun kaavan perusteella myönnetään rakennusluvat, suunnittelumääräysten on oltava selkeitä. Luo-2 -suokohteilla olennaisinta on varmistaa suon vesitalouden säilyminen häiriöttömänä. Suunnittelumääräykseksi esitämme: Alueen suunnittelussa on turvattava kohteen vesitalouden häiriöttömyys ja luontoarvojen säilyminen.
Suunnittelualueen lähiseudun linnustollisesti arvokkaimmaksi alueeksi mainitaan sen itäpuolella sijaitseva Karhusuon-Viitasuon soidensuojelu- ja Natura-alue. Varovaisuusperiaatetta noudattaen esitämme voimalapaikkojen T36, T37 ja T38 poistamista tai vähintään T36 ja T37 -voimalapaikat. T36 on sijoitettu aivan suon laitaan. Vaikka arviointien mukaan ruokailulentoja ei ole erityisesti havaittu soidensuojelualueen ja Pajakansuon välillä, hankkeen aiheuttaman luonnon pirstoutumisen vaikutusta vähentäisi rakentamattoman ja vähäisemmän häiriön vyöhykkeen jättäminen luonnontilansa säilyttäneiden alueiden välille. Nyt kyseiselle alueelle on merkitty lisäksi rakentamista palveleva varastointi- ja kokoamisalue. Suunniteltu rakentamisen eristäisi ja köyhdyttäisi Pajakansuon monimuotoisuutta ympäristön muutosten ja lisääntyvän liikenteen karkottaessa sen eläimistöä.
Ylipäänsä kaikki selvitysten paljastamat luontokohteet on syytä merkitä luo-varauksin, kuten linnustoinventoinnissa mainitut huomionarvoiset kasvillisuus- ja luontotyyppikohteet K19 Hevosvaaranautio (vanhaa puustoa sisältävä sekametsäalue), K17 (Pajakansuon itäpuolen lahopuustoinen metsikkö) sekä K8 (lahopuustoinen metsikkö). Tuulivoimakaavassa ne ilmaisevat luontoarvoja, joita ei pidä millään hankkeen työvaiheella tuhota ja toisekseen lieventävät jossain määrin metsätalouden jäljistä huolimatta erämaisen alueen muuttumista teollisesti rakennetuksi.
Yleinen määräys: ”Rakennusluvassa tulee määrätä suojelukohde merkittäväksi maastoon, mikäli rakentamistoimenpiteet voivat vaarantaa kohteen säilymisen.” Määräys vaikuttaa sikäli oudolta, että rakennuslupaa ei pidä myöntääkään, jos rakentamistoimenpiteet vaarantavat suojelukohteen säilymisen. Merkinnät voivat kuitenkin olla tarpeen tiedonkulun varmistamiseksi.
Yleiseksi määräykseksi ehdotamme lisättäväksi: Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on varmistettava luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet, muinaismuistot ja soiden vesitasapainon säilyminen. Määräys auttaa säilyttämään myös niiden kohteiden luontoarvoja, joita ei rajata luo-kohteiksi.
Palautepyyntö
Yhdistys kiittää lausuntopyynnöstä. Kaavoittajan palautteen voi lähettää tiedoksi yllämainittuun sähköpostiosoitteeseen. Yhdistys ottaa mielellään vastaan lausuntopyynnön myös kaavaehdotuksesta.
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri