Lausunto Hailuodon strategisen yleiskaavan 2030 valmisteluaineistosta
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
PL 326
90101 Oulu
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Sorrontie 51
90480 Hailuoto
hailuodon.luonto(at)gmail.com
5.4.2018
Hailuodon kunta
Tekninen toimi
yleiskaava2030.palaute(at)hailuoto.fi
Viite: Lausuntopyyntö 5.3.2018
Asia: Lausunto Hailuodon strategisen yleiskaavan 2030 valmisteluaineistosta
Strategisen yleiskaavan tarkoituksena on osoittaa maankäytön varauksina kunnan jo aiemmin valitsemia tavoitteita. Niitä ovat elinvoimaisuuden, omaleimaisuuden ja ainutlaatuisen saaristo-, kulttuuri- ja luonnonympäristön säilyttäminen ja vahvistaminen itsenäisenä kuntana. Kaava laaditaan yleispiirteiseksi, mutta oikeusvaikutteiseksi.
Selostuksen mukaan päätehtävänä on ohjata asumisrakentamista. Sitä varten tonttivaraukset ovat hyvinkin yksityiskohtaisia, vaikka tarkempi maankäytön ohjaus määritellään osayleiskaavoissa. Kunnan keskeisten asumisen alueiden ohella osoitetaan maankäytön kehittämisen ja eri toimintojen (asuminen, virkistys, palvelut, työpaikat, liikenne, maa- ja metsätalous) yhteen sovittamisen pääperiaatteet ja kulttuuriympäristön suojeluun, luontoarvoihin ja matkailuun liittyvät tarpeet.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Miten strateginen kaava eroaa lain mukaisesta yleiskaavasta jää epäselväksi. Kaavasta on kuitenkin tulossa oikeusvaikutteinen, joten sen on perustuttava riittäviin selvityksiin.
Merkittävä strateginen valinta on kiinteä yhteys saaren ja mantereen välille Oulunsalon Riutusta Hailuodon Huikkuun. Liikenneratkaisusta ovat kunta sekä liikennevirasto ja liikenneministeriö jo päättäneet, vaikka merialueen osayleiskaava eikä liikenteen yleissuunnitelma ole lainvoimaisia. Kaavaselostusluonnos on päivätty 19.2.2018, mutta viimeisimpiä käänteitä ei ole otettu huomioon. Aiheeseen vain viitataan muutaman kerran kaavaselostuksessa.
Liikenneyhteyden vaikutukset on rajattu vain merialueelle ja välittömään rantavyöhykkeeseen Huikussa. Strategisen yleiskaavan vaikutusalueeksi on puolestaan rajattu Hailuodon saari. Kummassakaan tapauksessa liikennemallilla ei ole vaikutusta paljon mihinkään. Liikenneyhteyttä koskevissa selvityksissä viitattiin strategisen kaavan laadintaan ja siinä yhteydessä tehtäviin selvityksiin vaikutuksista saareen. Kaavaselostuksen mukaan liikenneyhteyden vaikutuksia – sosiaalisia, kulttuurisia, ympäristöllisiä ja taloudellisia – ei arvioida edelleenkään. Aiemmin kiinteään yhteyteen on ladattu suuria odotuksia asukas- ja työpaikkalukuihin, nyt vaikutukset niihinkin todetaan hyvin vähäisiksi. Vaikuttaa siltä, että saaren ja mantereen välille haviteltu pengertie on mukava vapauttaessaan lautta-aikataulusta, mutta on ongelmallinen saaristokunnan statukseen, joten koko asia sivuutetaan ja toivotaan parasta. Omaleimaisen saaristokunnan säilyttämisen olisi soinut vaikuttavan lauttayhteyden kehittämisen puolesta. Positiivista on kuitenkin kevyen liikenteen pääreitin merkitseminen Huikusta Marjaniemeen.
Uuden asutuksen ohjaaminen kiinteäksi osaksi olemassa olevaa kylärakennetta on myös kannatettava ratkaisu. Hailuodon maankäytön kehityskuva 2012 -asiakirjan mukaan uusi asuinrakentaminen keskittyy Kirkonkylään, Lahdenperään, Pöllään ja Huikkuun. Asumisen keskittäminen vähentää ympäristökuormaa ja tukee samalla hyvin luonnon ominaispiirteiden vaalimista. Tosin ranta-alueiden maankäytön ohjaus jää strategisen yleiskaavan ulkopuolelle.
Lahdenperässä on huolehdittava, ettei rakentamista uloteta lähelle rantaa, joka on suojelualuetta ja joka on säilytettävä vapaan yleisen liikkumisen piirissä. Mainituista alueista Pöllän asutuksen lisääminen ei ole linjassa asumisen ohjaukselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Kuntakeskuksen palvelut ovat Pöllästä noin 7 kilometrin päässä ja ovat käytännössä nopeasti tavoitettavissa vain autolla. Myös koululaisia varten tarvitaan koulukyyti.
Keskeisen kylärakenteen osana olevat laajimmat peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaiksi peltoalueiksi merkinnällä MA. Uutta rakentamista ei pidä osoittaa Järventakustassa Merilän W-puolelle ja Päärni-Järvelän – Kästämän väliin tai pohjoispuolelle. Vanhan rakennuskannan tulee muodostaa jatkossakin peltomaiseman rajan.
Kulttuurihistoriallisen merkityksen ohella peltoaukealla on iso merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Hailuodon kirkonkylän pohjoinen peltoaukio Järventakusta-Rytijärvi-Kopsa-Kittiläntie-Musa kuuluu myös ns. FINIBA-alueisiin (liite 1) ja voisi kuulua linnustoarvoltaan myös kansainväliseen IBA-ohjelmaan (Important Bird Areas). Suomen tärkeät lintualueet (Finnish Important Bird Areas – FINIBA) -hankkeessa tunnistettiin 2000-luvun alussa yhteensä 411 kansallisesti tärkeää lintualuetta. Hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen sekä BirdLife Suomen ja sen jäsenyhdistysten yhteistyönä. FINIBA-alueet ovat kansallisesti merkittäviä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita. Eniten alueita on Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa. Hailuodon peltoaukea on osa ns. Oulun seudun kerääntymisaluetta ja tärkeä muun muassa hanhille, joutsenille, kurjille ja monille kahlaajille.
Uusia varauksia ovat Kirkkosalmen luontomatkailun kehittämisalue ja matkailupalvelujen alueet Huikussa, Marjaniemessä ja Pöllässä ja tuulivoimaa koskeva selvitysalue. Kaikista mainituista varauksista tiedot ovat hyvin niukkoja, oikeastaan olemattomia. Kaavan tulee kuitenkin perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Maankäytön varaukset ovat hyvinkin konkreettisia, vaikka yksityiskohdat suunniteltaisiinkin ja osoitettaisiin osayleiskaavoissa.
Kaavaselostuksessa mainitaan joitain suuntaviivoja Kirkkosalmen luontomatkailun kehittämiseksi. Kyse on kuitenkin hyvin herkästä alueesta, jonka kehittämisen tulee perustua hyvään paikallistuntemukseen, joka sisältää myös luonnonsuojelubiologisen osaamisen. Esimerkiksi esille nostetulle vesistöretkeilylle alue ei ole sovelias mataluutensa ja runsaan häiriöalttiin linnustonsa takia. Kirkkosalmen esittelyä olisi helppo parantaa uusilla lintutorneilla Patelanselällä, Kirkonkareilla ja Perukassa, mutta niidenkin sijoittaminen vaatii asiantuntevaa suunnittelua.
Luontomatkailua ei kuitenkaan Hailuodossa pidä keskittää pelkästään Kirkkosalmelle, sillä Hailuodon erityispiirre on nimenomaan monipuolisuus, missä rehevien lintuvesien lisäksi luonnossa on runsaasti erilaisia luonnonelementtejä kuten merenrantaniittyjä ja matalikkoja, hiekkarantoja ja dyynejä, merestä kuroutuneita kluuvijärviä, luhtasoita, erämaisia järviä ja lampia, harjuja ja vanhoja metsittyneitä dyynejä, metsätyyppejä rehevistä rantalehdoista karukkokankaisiin.
Jääränpäähän Viinikantien varteen on osoitettu uusi teollisuus- ja työpaikka-aluevaraus T/TP. Kaavamääräyksen mukaan ”alueen rakentamisen tulee perustua yksityiskohtaisempaan osayleiskaavaan. Tarkemman hankesuunnittelun tai osayleiskaavoituksen yhteydessä on selvitettävä, ettei alueen kehittäminen heikennä merkittävästi Kirkkosalmen Natura-alueen luonnonarvoja (LSL 65 §).” Strategisella kaavalla pitäisi kuitenkin jo lähtökohtaisesti ohjata maankäyttöä niin, ettei luontoarvoja heikennetä. Strategisella kaavalla pitäisi myös ennalta karsia ristiriitaiset maankäyttömuodot, tässä tapauksessa luonnonsuojelu ja luontomatkailu sekä teollinen toiminta rakenteineen ja liikenteineen. Se tapahtuu varmistamalla, että teollinen rakentaminen ja työpaikkatoiminnot keskittyvät vanhan kaatopaikan ympäristöön ja välimatka Kirkkosalmen suojelualueelle pysyy riittävänä eikä häiriöitä aiheudu linnustolle eikä linnuston seurannalle.
Voimassa olevien osayleiskaavojen rakennetut tuulivoimaloiden alueet on osoitettu myös strategisessa yleiskaavassa tuulivoimaloiden alueiksi tv-viivarajauksella (Huikku ja Marjaniemi). Lisäksi Hailuodon strategiseen kaavaan on osoitettu uusi ja laajempi selvitysalue se-viivarajauksella Harjun alueelle. Määräyksen mukaan ”Ennen alueen käytön ratkaisemista on selvitettävä, millaisia edellytyksiä on alueen käyttämiseksi esimerkiksi tuulivoimatuotannon tarpeisiin. Alueeseen voi liittyä mm. keskenään ristiriitaisia energiahuollon ja luonnonsuojelun intressejä.” Selostuksessa todetaan, että selvitysalueen rajaus on kaavassa mahdollisimman laaja, jotta eri intressien turvaamiseen on jatkosuunnittelussa ja tarkemmassa selvittelyssä riittävästi mahdollisuuksia.
Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.
Lainvoimaisessa Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa ei ole Hailuodon saaren sisällä yhtään tuulivoima-aluevarausta. Myöskään 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa niitä ei ole (nähtävillä 28.3.-27.4.2018). Hailuoto kuuluu ”Perämeren rannikkoalue” -vyöhykerajauksen sisään. Rajaus perustuu 3. vaihemaakuntakaavaa varten laadittuun linnustoselvitykseen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen näkemykseen linnuston päämuuttoreitin alueesta. Tarkistettujen yleisten suunnittelumääräysten mukaan tuulivoima-alueet on sijoitettava lähtökohtaisesti linnustollisesti tärkeiden alueiden ulkopuolelle. Tapauskohtaisen harkinnan ja riittävien vaikutusselvitysten perusteella tuulivoimaloita voi olla mahdollista sijoittaa myös ko. alueille. Suunnittelumääräys ei kuitenkaan vielä ole lainvoimainen. Pohjois-Pohjanmaan piiri on sitä kritisoinut lausunnossaan ennen virallista nähtävilläoloa ja esittänyt, että suunnittelumääräyksessä pitää ilmaista täsmällisesti, että Perämeren rannikkoalueella tuulivoimarakentaminen tulee sijoittaa vain maakuntakaavassa osoitetuille tuulivoimaloiden alueille ja että tuulivoimalat tulee sijoittaa linnuston kannalta tärkeiden alueiden ulkopuolelle.
Harjun esittäminen mahdollisena tuulivoimantuotantoalueena on maakuntakaavojen vastainen ja osoittaa myös huonoa perehtymistä paikallisiin erityisolosuhteisiin. Harjun kautta kulkee petolintujen keväinen muuttovirta mukaan lukien tuulivoimaloille alttiit isot petolinnut maa- ja merikotka. Molempien kotkien maakunnan ja ilmeisesti koko maan tärkein muuttoreitti, kuten myös piekanan, kulkee Harjun yli.
Selvitysalue on maakuntakaavan vastainen sikälikin, että se sijoittuu isolta osin eri tavoin suojeltuihin alueisiin. Se-rajauksen sisään jää esimerkiksi harjualue (My-hs) ja arvokas geologinen muodostuma. Suunnittelumääräyksen mukaan ”alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja, erikoisia luonnonesiintymiä tai muinaisjäännöksiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia.” Strategisessa kaavassa varaukset on yhdistetty ge-rajaukseksi, joka tarkoittaa arvokasta harjualuetta tai geologista muodostumaa. Merkinnällä on osoitettu harjujensuojeluohjelman alueet sekä valtakunnalliset tuuli- ja rantakerrostumat. Tuulivoimaloiden rakentaminen tie- ja kaapeliverkostoineen ei ole mahdollista turmelematta sekä geologisia muodostelmia että maisemaa. Se-varaus on strategisesta kaavasta poistettava maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena.
Yhdistykset kiittävät saamastaan lausuntopyynnöstä ja ottavat sen mielellään vastaan myös kaavaehdotuksesta. Kaavoittajan palaute lausunnoista ja mielipiteistä pyydetään lähettämään myös ylläoleviin sähköpostiosoitteisiin.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
Esko Saari Merja Ylönen
puheenjohtaja sihteeri
Hailuodon luonnonsuojeluyhdistys ry
Kimmo Kaukonen Asko Heikura
puheenjohtaja sihteeri
[Ei liitettä tässä]
Liite 1: Hailuodon ym FINIBA-alueet. jpg-kuva
Lisätietoa FINIBA:sta: