Lausunto Haapaveden Piipsannevan tuu­li­puis­to­hank­keen YVA-ohjelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri ry
pohjois-pohjanmaa/at)sll.fi

12.4.2019

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/1371/2018

Asia: Lausunto Haapaveden Piipsannevan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Tuulipuistohankkeessa suunnitellaan enintään 59 voimalan (VE1) tai vähintään 41 voimalan (VE2) kokonaisuutta rakennettavaksi Haapaveden Piipsannevalle. Teholtaan voimalat ovat 4-8 megawattia ja kokonaiskorkeudeltaan enintään 300 metriä. Vaihtoehdoissa selvitetään myös mahdollisesti jossain vaiheessa samalla alueella toteutettavaa aurinkovoimalahanketta. Vertailussa on mukana lisäksi ns. nollavaihtoehto, jossa noin 4000 hehtaarin hankealueelle ei pystytetä tuuli- eikä aurinkovoimaloita. Hankkeesta vastaava on Puhuri Oy.

Sähkö on tarkoitus siirtää valtakunnanverkkoon joko hankealueen länsipuolelle sijoittuvan Fingridin Haapavesi-Pyhäkoski 220 kV (tulevaisuudessa Metsälinja 400 kV ja 110 kV) voimajohdon kautta tai hankealuetta sivuavan Fingridin Petäjävesi-Nuojua 220 kV (tulevaisuudessa 110 kV) voimajohdon kautta.

Ohjelmassa esitetään jokseenkin sekavasti, että hankkeessa sovelletaan mahdollisuutta toteuttaa kuuleminen samanaikaisesti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja kaavoituksen aineistoista. YVA-lain viimeisimmän uudistuksen (252/2017) sallimasta yhteismenettelystä ei kuitenkaan ole kyse. Yhteismenettely on käytössä kahdessa Pohjois-Pohjanmaalla vireillä olevassa tuulivoimahankkeessa, joista molemmat ovat arviointiohjelmavaiheessa. Piipsannevan hankkeessa prosessit ovat erilliset mutta etenevät suurin piirtein samassa aikataulussa. Yleisötilaisuudessa on kutsun mukaan esitelty myös hankkeen kaavoitusta ja kunnan sivuilta löytyy sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sitä ei kuitenkaan ole kuulutettu toisin kuin ohjelman taulukossa 2-1 esitetään. Toivon mukaan tärkeä kaavaluonnos kuitenkin kuulutetaan niin, että siihen tietää halutessaan ottaa kantaa.

Hankealue on entistä ja pieneltä osin vielä käytössä olevaa turpeennostoaluetta. Turpeenkaivuun päätyttyä se on siirtynyt maa- ja metsätalouskäyttöön, joka on sisältänyt muun muassa energiakasvien viljelyä ja metsitystä sekä lintukosteikkoja.

Piipsannevan ennätyksellisen laajan yhtenäisen alueen poistuminen turpeenkaivuusta noteerattiin Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa jälkikäytön kehittämiskohdetta osoittavalla aluerajauksella. Kehittämismerkinnän tavoitteena oli vahvistaa alueen kehittämistä maatalousmaan lisäämisen ohella vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta sekä virkistyskäyttöä hyödyttäväksi kosteikoksi. Tuulivoimarakentamista ei vielä tunnistettu jälkikäyttömuodoksi, mutta 3. vaihemaakuntakaavassa on alueelle tuulivoimavaraus tv-1 374. Sen ja hankkeen rajaukset ovat yhteneväiset.

Voimaperäisesti muokattu alue vaikuttaa soveltuvan tehokkaaseenkin tuulivoimarakentamiseen, mutta millainen maankäytön muutos siitä aiheutuu verrattuna 1. vaihemaakuntakaavassa jälkikäytöstä esitettyihin tavoitteisiin, jotka myös alueen nykytilassa ovat jo edustettuina. Sitä on syytä selostuksessa arvioida.

Kun entinen suo on kyseessä, alue on alkanut vettyä heti, kun kuivatuspumppaus on päättynyt. Se on sallittu niillä paikoilla, joille kosteikkoja n perustettu. Maastoinventointien havaintojen mukaan hankealue on linnuston kannalta arvokas laaja pelto- ja kosteikkoalue ja siitä on muodostunut myös muuttolinnuille levähdys- ja ruokailualue. Pohjois-Pohjanmaan liiton 3. vaihemaakuntakaavan Piipsannevan tuulivoimavarauksesta laaditussa kohdekuvauksessa mainitaan, että ko. alue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi Birdlifen MAALI-hankkeessa.

Ohjelmassa kasvillisuus- ja linnustoselvitykset esitetään standardin mukaisina eikä alueen erityispiirteitä tuoda esiin. Vesien hallinta ja kosteikkojen säilyminen vaativat tarkastelua.

Alueella on jo kokeiltu energiakasvien viljelyä. Sopisiko samalle alueelle voimaloiden lomaan tuhkalannoituksen avustuksella energiametsän kasvatus? Se entisestään tehostaisi alueen hyödyntämistä energiantuotannossa.

Hiilivuoto tai vastaavasti hiilen sidonta maaperään maankäytön muutoksissa vaatii joka tapauksessa arviointia.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri